Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Valtion rataverkko  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 ... 38 39 [40] | Siirry alas Tulostusversio
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1136


« Vastaus #975 : Syyskuu 03, 2025, 13:16:23 »


Väylän mukaan Euroopan pitää sopeutua Suomen rataverkon kummallisuuksiin erikoisvirroittimineen eikä toistepäin ?

"Eurooppalainen raideleveys on esitetty toteutettavaksi Haaparannasta Suomeen osittain rinnakkais- ja
limittäisraiteella. Suurin osa matkasta olisi rinnakkaisraidetta, mutta erityisesti maankäytön näkökulmasta ahtaisiin paikkoihin on esitetty limittäisraidetta. Kaikissa hankevaihtoehdoissa sähköistys limittäisraideosuuksilla on toteutettu Suomen raideleveydellä (1 524 mm) siten, että se mahdollistaa Suomen raideleveydellä operoinnin olemassa olevalla kalustolla ja vain eurooppalaisella raideleveydellä (1 435 mm)
liikennöinti vaatii erikoisvirroittimen. Ruotsin ja Suomen välisissä kuljetuksissa peruslaskelma on tehty
erikoisvirroittimella varustetuilla kaksijännitevetureilla, jotka voivat liikennöidä sähköistetyllä radalla
sekä Ruotsin että Suomen puolella."

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/193170/vj_2025-84_978-952-405-309-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Miksi pitäisi olla toistepäin jos 1435 mm rata kerran rakennetaan Suomen maaperälle?

tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2176


« Vastaus #976 : Syyskuu 03, 2025, 17:04:30 »


Väylän mukaan Euroopan pitää sopeutua Suomen rataverkon kummallisuuksiin erikoisvirroittimineen eikä toistepäin ?

"Eurooppalainen raideleveys on esitetty toteutettavaksi Haaparannasta Suomeen osittain rinnakkais- ja
limittäisraiteella. Suurin osa matkasta olisi rinnakkaisraidetta, mutta erityisesti maankäytön näkökulmasta ahtaisiin paikkoihin on esitetty limittäisraidetta. Kaikissa hankevaihtoehdoissa sähköistys limittäisraideosuuksilla on toteutettu Suomen raideleveydellä (1 524 mm) siten, että se mahdollistaa Suomen raideleveydellä operoinnin olemassa olevalla kalustolla ja vain eurooppalaisella raideleveydellä (1 435 mm)
liikennöinti vaatii erikoisvirroittimen. Ruotsin ja Suomen välisissä kuljetuksissa peruslaskelma on tehty
erikoisvirroittimella varustetuilla kaksijännitevetureilla, jotka voivat liikennöidä sähköistetyllä radalla
sekä Ruotsin että Suomen puolella."

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/193170/vj_2025-84_978-952-405-309-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Miksi pitäisi olla toistepäin jos 1435 mm rata kerran rakennetaan Suomen maaperälle?


kun sillat ja kapeat kohdat rakennetaisiin nelikiskolla ja muut osuudet erillisellä kiskoilla. Sähköistys on vaikeata nelikisko osuuksilla.

tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1136


« Vastaus #977 : Syyskuu 03, 2025, 23:36:17 »


Väylän mukaan Euroopan pitää sopeutua Suomen rataverkon kummallisuuksiin erikoisvirroittimineen eikä toistepäin ?

"Eurooppalainen raideleveys on esitetty toteutettavaksi Haaparannasta Suomeen osittain rinnakkais- ja
limittäisraiteella. Suurin osa matkasta olisi rinnakkaisraidetta, mutta erityisesti maankäytön näkökulmasta ahtaisiin paikkoihin on esitetty limittäisraidetta. Kaikissa hankevaihtoehdoissa sähköistys limittäisraideosuuksilla on toteutettu Suomen raideleveydellä (1 524 mm) siten, että se mahdollistaa Suomen raideleveydellä operoinnin olemassa olevalla kalustolla ja vain eurooppalaisella raideleveydellä (1 435 mm)
liikennöinti vaatii erikoisvirroittimen. Ruotsin ja Suomen välisissä kuljetuksissa peruslaskelma on tehty
erikoisvirroittimella varustetuilla kaksijännitevetureilla, jotka voivat liikennöidä sähköistetyllä radalla
sekä Ruotsin että Suomen puolella."

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/193170/vj_2025-84_978-952-405-309-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Miksi pitäisi olla toistepäin jos 1435 mm rata kerran rakennetaan Suomen maaperälle?


kun sillat ja kapeat kohdat rakennetaisiin nelikiskolla ja muut osuudet erillisellä kiskoilla. Sähköistys on vaikeata nelikisko osuuksilla.



Niiin, miten se pitäisi sinun mielestäsi tehdä nelikisko-osuuksilla? Kaikkiin VR:n 1524 mm vetureihinko ylimääräinen virroitin? Ei kyllä se on niin että svenssonien vetureihin tulee se ylimääräinen virroitin jos ne Suomessa liikkuu.  Tai sitten käyttävät last-mile dieseliä tai ajavat nelikisko-osuuden ohi ottamalla vauhtia ja rullaamalla.

tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2176


« Vastaus #978 : Eilen kello 06:32:02 »

"Kunnat ovat päässeet alustavaan sopuun Länsiradan, eli Helsingin ja Turun välisen junayhteyden rakentamisen rahoitusosuuksista."

https://yle.fi/a/74-20180806

Ja Turkua alkaa hirvittämään

"Yle kysyi Turun ja Salon valtuusto­ryhmien puheen­johtajilta suhtautumista keskiviikkona julkistettuun kustannus­jakoon. Hinta kauhistuttaa ja Helsingin poisjääminen ihmetyttää."

https://yle.fi/a/74-20180859
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2176


« Vastaus #979 : Eilen kello 06:36:36 »


Väylän mukaan Euroopan pitää sopeutua Suomen rataverkon kummallisuuksiin erikoisvirroittimineen eikä toistepäin ?

"Eurooppalainen raideleveys on esitetty toteutettavaksi Haaparannasta Suomeen osittain rinnakkais- ja
limittäisraiteella. Suurin osa matkasta olisi rinnakkaisraidetta, mutta erityisesti maankäytön näkökulmasta ahtaisiin paikkoihin on esitetty limittäisraidetta. Kaikissa hankevaihtoehdoissa sähköistys limittäisraideosuuksilla on toteutettu Suomen raideleveydellä (1 524 mm) siten, että se mahdollistaa Suomen raideleveydellä operoinnin olemassa olevalla kalustolla ja vain eurooppalaisella raideleveydellä (1 435 mm)
liikennöinti vaatii erikoisvirroittimen. Ruotsin ja Suomen välisissä kuljetuksissa peruslaskelma on tehty
erikoisvirroittimella varustetuilla kaksijännitevetureilla, jotka voivat liikennöidä sähköistetyllä radalla
sekä Ruotsin että Suomen puolella."

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/193170/vj_2025-84_978-952-405-309-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Miksi pitäisi olla toistepäin jos 1435 mm rata kerran rakennetaan Suomen maaperälle?


kun sillat ja kapeat kohdat rakennetaisiin nelikiskolla ja muut osuudet erillisellä kiskoilla. Sähköistys on vaikeata nelikisko osuuksilla.



Niiin, miten se pitäisi sinun mielestäsi tehdä nelikisko-osuuksilla? Kaikkiin VR:n 1524 mm vetureihinko ylimääräinen virroitin? Ei kyllä se on niin että svenssonien vetureihin tulee se ylimääräinen virroitin jos ne Suomessa liikkuu.  Tai sitten käyttävät last-mile dieseliä tai ajavat nelikisko-osuuden ohi ottamalla vauhtia ja rullaamalla.


Ei minun mielestä vaan Väylän. Itsehän olen ehdottanut että nykyinen rataverkko muunnetaan eurooppalaiseksi jolloin mitään virityksiä ei tarvita.

Ja eihän sinne euroopparadoille ole tulossa pelkästään ruotsalaisia vaan vaikka Ranskalainen shköveturi monivirta kyvyillä voi tulla vaikka Pariisi - Rovaniemi junan muodossa.
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1136


« Vastaus #980 : Eilen kello 10:08:02 »


Väylän mukaan Euroopan pitää sopeutua Suomen rataverkon kummallisuuksiin erikoisvirroittimineen eikä toistepäin ?

"Eurooppalainen raideleveys on esitetty toteutettavaksi Haaparannasta Suomeen osittain rinnakkais- ja
limittäisraiteella. Suurin osa matkasta olisi rinnakkaisraidetta, mutta erityisesti maankäytön näkökulmasta ahtaisiin paikkoihin on esitetty limittäisraidetta. Kaikissa hankevaihtoehdoissa sähköistys limittäisraideosuuksilla on toteutettu Suomen raideleveydellä (1 524 mm) siten, että se mahdollistaa Suomen raideleveydellä operoinnin olemassa olevalla kalustolla ja vain eurooppalaisella raideleveydellä (1 435 mm)
liikennöinti vaatii erikoisvirroittimen. Ruotsin ja Suomen välisissä kuljetuksissa peruslaskelma on tehty
erikoisvirroittimella varustetuilla kaksijännitevetureilla, jotka voivat liikennöidä sähköistetyllä radalla
sekä Ruotsin että Suomen puolella."

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/193170/vj_2025-84_978-952-405-309-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Miksi pitäisi olla toistepäin jos 1435 mm rata kerran rakennetaan Suomen maaperälle?


kun sillat ja kapeat kohdat rakennetaisiin nelikiskolla ja muut osuudet erillisellä kiskoilla. Sähköistys on vaikeata nelikisko osuuksilla.



Niiin, miten se pitäisi sinun mielestäsi tehdä nelikisko-osuuksilla? Kaikkiin VR:n 1524 mm vetureihinko ylimääräinen virroitin? Ei kyllä se on niin että svenssonien vetureihin tulee se ylimääräinen virroitin jos ne Suomessa liikkuu.  Tai sitten käyttävät last-mile dieseliä tai ajavat nelikisko-osuuden ohi ottamalla vauhtia ja rullaamalla.


Ei minun mielestä vaan Väylän. Itsehän olen ehdottanut että nykyinen rataverkko muunnetaan eurooppalaiseksi jolloin mitään virityksiä ei tarvita.

Ja eihän sinne euroopparadoille ole tulossa pelkästään ruotsalaisia vaan vaikka Ranskalainen shköveturi monivirta kyvyillä voi tulla vaikka Pariisi - Rovaniemi junan muodossa.

En ole väittänyt että koko rataverkko muutetaan 1435 mm raideleveydelle. Siitä olisi toki hyötyä jos se olisi jo nyt mutta kestää todella kauan toteutaa.

Ainoat paikat jonne nelikiskoraiteet tulisivat pohjois-Suomessa ovat muutama silta ja Kemijoen pato. Muualle tulisi rinnakkainen raide.

Monivirtavetureit voidaan varustaa ylimääräisillä virroittimilla. Sveitsilläkin on eri ajojohtostandardi kuin Saksalla  tai Ranskalla ja sinne kulkevilla  vetureilla on ylimääräiset viroittimet vaikka jännite sama kuin Saksassa.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2176


« Vastaus #981 : Eilen kello 12:11:59 »


En ole väittänyt että koko rataverkko muutetaan 1435 mm raideleveydelle. Siitä olisi toki hyötyä jos se olisi jo nyt mutta kestää todella kauan toteutaa.

Ainoat paikat jonne nelikiskoraiteet tulisivat pohjois-Suomessa ovat muutama silta ja Kemijoen pato. Muualle tulisi rinnakkainen raide.

Monivirtavetureit voidaan varustaa ylimääräisillä virroittimilla. Sveitsilläkin on eri ajojohtostandardi kuin Saksalla  tai Ranskalla ja sinne kulkevilla  vetureilla on ylimääräiset viroittimet vaikka jännite sama kuin Saksassa.

näin Väylä kertoo limittäisraiteesta.



* Screenshot 2025-09-04 12.08.16.png (270.74 kilotavua, 986x553 - tarkasteltu 48 kertaa.)
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 855


« Vastaus #982 : Eilen kello 13:33:27 »


Väylän mukaan Euroopan pitää sopeutua Suomen rataverkon kummallisuuksiin erikoisvirroittimineen eikä toistepäin ?

"Eurooppalainen raideleveys on esitetty toteutettavaksi Haaparannasta Suomeen osittain rinnakkais- ja
limittäisraiteella. Suurin osa matkasta olisi rinnakkaisraidetta, mutta erityisesti maankäytön näkökulmasta ahtaisiin paikkoihin on esitetty limittäisraidetta. Kaikissa hankevaihtoehdoissa sähköistys limittäisraideosuuksilla on toteutettu Suomen raideleveydellä (1 524 mm) siten, että se mahdollistaa Suomen raideleveydellä operoinnin olemassa olevalla kalustolla ja vain eurooppalaisella raideleveydellä (1 435 mm)
liikennöinti vaatii erikoisvirroittimen. Ruotsin ja Suomen välisissä kuljetuksissa peruslaskelma on tehty
erikoisvirroittimella varustetuilla kaksijännitevetureilla, jotka voivat liikennöidä sähköistetyllä radalla
sekä Ruotsin että Suomen puolella."




https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/193170/vj_2025-84_978-952-405-309-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tuoreessa Panssari -lehdessä  3/2025 on (s. 5-18) kokonaisuuden ja olennaisia yksityiskohtia kuvaava tarkastelu drooneista Venäjän ja Ukrainan välisessä kulutussodasta. Puolustajasta ja hyökkääjästä on tullut droonisodan parhaat osaajat  Näistä se meille vaarallinen osaaja nojaa rajalinjaamme yli tuhannen kilometrin matkalla.
Kirjoittaja Olli Dahl oli ensi upseeritehtävänään komppaniamme III/Psvp:n päällikkö vuonna 1972, kun edeltäjänsä siirtyi muodostamaan RUK:n Panssarilinjan Parolaan. Sinne sitten pääsinkin komppaniasta.

Viitaten edellä olevaan otteeseen eivät Väylän ratalinjaajat (Haaparanta - Tornio) ole  puolustusasioista kuulleetkaan, eli ovat tehneet rataselvityksensä vain rauhanomaisia olosuhteita varten. Siis jopa tämän osuuden, jonka tulee varmistaa maamme sotilaallinen ja taloudellinen huoltovarmuus poikkeusolosuhteissa.

Väylä rikkoo kehittämisen pakollisia lähtökohtia vastaan. Lähtökohdista on tyystin sivuutettu 1435 mm:n raideyhteyden tehokas suojattavuus ja erittäin nopea korjattavuus.
Kelvollinen suunnitelma tulee nyt  tehdä työryhmässä, jossa suojattavuusvaatimukset asettaa pätevä sotilasasiantuntija.
Hakekaa jo vihdoin ruotsalaiskumppanierne kanssa EU:lta rahoitusta suojaukseltaan esikuvaksi käyvän Tornionjoen sillan ja Tornion kaupunginsaaren läpäisevän 1435 mm:n raideyhteyden suunnittelulle ja toteutukselle

Yllä olevan otteen toteutusehdotus ei ole kelvollinen. Siitä puuttuu ajatus. Outoa että tuollaista on kehdattu edes esittää.
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1136


« Vastaus #983 : Eilen kello 17:56:34 »

Lainaus

Raportissa ei ole ollenkaan huomioitu mahdollisuus kuljettaa malmia Kiirunasta Raaheen suorana junakuljetuksena.

Raahen terästehdas rakennettiin aikoinaan 1970-luvulla hyödyntämään Neuvostoliiton Kostamuksen malmia jota tuotiin suorana junakuljetuksena. Suomen ja Neuvostoliiton valtiot jopa rakensivat uuden rautatien keskelle korpea Kostamuksesta Vrtiuksen kautta Kontiomäelle.
Minkä takia ei hyödynnettäisi junakuljetuksia jos 1435 mm rinnakkaisraide rakennettaisiin Torniosta Raaheen?
Juna ei vaadi talvisaikaan Urho-luokan jäänmurtajaa avaamaan väylää Luulajasta Raaheen.

Erkille sanoisin että tämä raportti ei koske ollenkaan kriisi- tai sotatilan liikennettä.
Tiivistelmässä sivulla 3 lukee: "Hankearviointi ei käsittele sotilaalliseen liikkuvuuteen tai huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä."

Viime aikoina käytiin kiivasta keskustelua siitä pitäisikö valtiontaloutta paikata vähentämällä varustamoille maksettavia tukiaisia.
Siitä nousi vastalausemyrsky, että Suomen huoltovarmuus kärsii jos varustamot liputtavat laivansa ulkomaille.
Ilmeisesti on tärkeää että laivoissa joilla tuodaan välttämättömyyshyödykkeitä Suomeen kriisin aikana on Promenade -kävelykatu ja 10 ravintolaa. Ilmeisesti on sovittu että rautatiekuljetuksia ei käytettäisi kriisi- tai sotatilassa missään vaihtoehdossa, vaan kaikki kynnelle kykenevät laivat valjastetaan siihen tehtävään?









tallennettu
Tuomo Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 37


« Vastaus #984 : Eilen kello 19:13:54 »

Lainaus

Raportissa ei ole ollenkaan huomioitu mahdollisuus kuljettaa malmia Kiirunasta Raaheen suorana junakuljetuksena.

Raahen terästehdas rakennettiin aikoinaan 1970-luvulla hyödyntämään Neuvostoliiton Kostamuksen malmia jota tuotiin suorana junakuljetuksena. Suomen ja Neuvostoliiton valtiot jopa rakensivat uuden rautatien keskelle korpea Kostamuksesta Vrtiuksen kautta Kontiomäelle.
Minkä takia ei hyödynnettäisi junakuljetuksia jos 1435 mm rinnakkaisraide rakennettaisiin Torniosta Raaheen?
Juna ei vaadi talvisaikaan Urho-luokan jäänmurtajaa avaamaan väylää Luulajasta Raaheen.

Erkille sanoisin että tämä raportti ei koske ollenkaan kriisi- tai sotatilan liikennettä.
Tiivistelmässä sivulla 3 lukee: "Hankearviointi ei käsittele sotilaalliseen liikkuvuuteen tai huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä."

Viime aikoina käytiin kiivasta keskustelua siitä pitäisikö valtiontaloutta paikata vähentämällä varustamoille maksettavia tukiaisia.
Siitä nousi vastalausemyrsky, että Suomen huoltovarmuus kärsii jos varustamot liputtavat laivansa ulkomaille.
Ilmeisesti on tärkeää että laivoissa joilla tuodaan välttämättömyyshyödykkeitä Suomeen kriisin aikana on Promenade -kävelykatu ja 10 ravintolaa. Ilmeisesti on sovittu että rautatiekuljetuksia ei käytettäisi kriisi- tai sotatilassa missään vaihtoehdossa, vaan kaikki kynnelle kykenevät laivat valjastetaan siihen tehtävään?

Raahen terästehdas aloitti v. 1964, jolloin Kostamuksesta ei ollut vielä tietoakaan. Rautarikaste tuli tehtaalle pääasiassa Pohjois-Suomen alueelta.
tallennettu
Sivuja: 1 ... 38 39 [40] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Valtion rataverkko  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2025 Resiina