Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Valtion rataverkko  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 ... 38 39 [40] | Siirry alas Tulostusversio
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1140


« Vastaus #975 : Syyskuu 03, 2025, 13:16:23 »


Väylän mukaan Euroopan pitää sopeutua Suomen rataverkon kummallisuuksiin erikoisvirroittimineen eikä toistepäin ?

"Eurooppalainen raideleveys on esitetty toteutettavaksi Haaparannasta Suomeen osittain rinnakkais- ja
limittäisraiteella. Suurin osa matkasta olisi rinnakkaisraidetta, mutta erityisesti maankäytön näkökulmasta ahtaisiin paikkoihin on esitetty limittäisraidetta. Kaikissa hankevaihtoehdoissa sähköistys limittäisraideosuuksilla on toteutettu Suomen raideleveydellä (1 524 mm) siten, että se mahdollistaa Suomen raideleveydellä operoinnin olemassa olevalla kalustolla ja vain eurooppalaisella raideleveydellä (1 435 mm)
liikennöinti vaatii erikoisvirroittimen. Ruotsin ja Suomen välisissä kuljetuksissa peruslaskelma on tehty
erikoisvirroittimella varustetuilla kaksijännitevetureilla, jotka voivat liikennöidä sähköistetyllä radalla
sekä Ruotsin että Suomen puolella."

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/193170/vj_2025-84_978-952-405-309-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Miksi pitäisi olla toistepäin jos 1435 mm rata kerran rakennetaan Suomen maaperälle?

tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 2179


« Vastaus #976 : Syyskuu 03, 2025, 17:04:30 »


Väylän mukaan Euroopan pitää sopeutua Suomen rataverkon kummallisuuksiin erikoisvirroittimineen eikä toistepäin ?

"Eurooppalainen raideleveys on esitetty toteutettavaksi Haaparannasta Suomeen osittain rinnakkais- ja
limittäisraiteella. Suurin osa matkasta olisi rinnakkaisraidetta, mutta erityisesti maankäytön näkökulmasta ahtaisiin paikkoihin on esitetty limittäisraidetta. Kaikissa hankevaihtoehdoissa sähköistys limittäisraideosuuksilla on toteutettu Suomen raideleveydellä (1 524 mm) siten, että se mahdollistaa Suomen raideleveydellä operoinnin olemassa olevalla kalustolla ja vain eurooppalaisella raideleveydellä (1 435 mm)
liikennöinti vaatii erikoisvirroittimen. Ruotsin ja Suomen välisissä kuljetuksissa peruslaskelma on tehty
erikoisvirroittimella varustetuilla kaksijännitevetureilla, jotka voivat liikennöidä sähköistetyllä radalla
sekä Ruotsin että Suomen puolella."

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/193170/vj_2025-84_978-952-405-309-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Miksi pitäisi olla toistepäin jos 1435 mm rata kerran rakennetaan Suomen maaperälle?


kun sillat ja kapeat kohdat rakennetaisiin nelikiskolla ja muut osuudet erillisellä kiskoilla. Sähköistys on vaikeata nelikisko osuuksilla.

tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1140


« Vastaus #977 : Syyskuu 03, 2025, 23:36:17 »


Väylän mukaan Euroopan pitää sopeutua Suomen rataverkon kummallisuuksiin erikoisvirroittimineen eikä toistepäin ?

"Eurooppalainen raideleveys on esitetty toteutettavaksi Haaparannasta Suomeen osittain rinnakkais- ja
limittäisraiteella. Suurin osa matkasta olisi rinnakkaisraidetta, mutta erityisesti maankäytön näkökulmasta ahtaisiin paikkoihin on esitetty limittäisraidetta. Kaikissa hankevaihtoehdoissa sähköistys limittäisraideosuuksilla on toteutettu Suomen raideleveydellä (1 524 mm) siten, että se mahdollistaa Suomen raideleveydellä operoinnin olemassa olevalla kalustolla ja vain eurooppalaisella raideleveydellä (1 435 mm)
liikennöinti vaatii erikoisvirroittimen. Ruotsin ja Suomen välisissä kuljetuksissa peruslaskelma on tehty
erikoisvirroittimella varustetuilla kaksijännitevetureilla, jotka voivat liikennöidä sähköistetyllä radalla
sekä Ruotsin että Suomen puolella."

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/193170/vj_2025-84_978-952-405-309-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Miksi pitäisi olla toistepäin jos 1435 mm rata kerran rakennetaan Suomen maaperälle?


kun sillat ja kapeat kohdat rakennetaisiin nelikiskolla ja muut osuudet erillisellä kiskoilla. Sähköistys on vaikeata nelikisko osuuksilla.



Niiin, miten se pitäisi sinun mielestäsi tehdä nelikisko-osuuksilla? Kaikkiin VR:n 1524 mm vetureihinko ylimääräinen virroitin? Ei kyllä se on niin että svenssonien vetureihin tulee se ylimääräinen virroitin jos ne Suomessa liikkuu.  Tai sitten käyttävät last-mile dieseliä tai ajavat nelikisko-osuuden ohi ottamalla vauhtia ja rullaamalla.

tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 2179


« Vastaus #978 : Eilen kello 06:32:02 »

"Kunnat ovat päässeet alustavaan sopuun Länsiradan, eli Helsingin ja Turun välisen junayhteyden rakentamisen rahoitusosuuksista."

https://yle.fi/a/74-20180806

Ja Turkua alkaa hirvittämään

"Yle kysyi Turun ja Salon valtuusto­ryhmien puheen­johtajilta suhtautumista keskiviikkona julkistettuun kustannus­jakoon. Hinta kauhistuttaa ja Helsingin poisjääminen ihmetyttää."

https://yle.fi/a/74-20180859
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 2179


« Vastaus #979 : Eilen kello 06:36:36 »


Väylän mukaan Euroopan pitää sopeutua Suomen rataverkon kummallisuuksiin erikoisvirroittimineen eikä toistepäin ?

"Eurooppalainen raideleveys on esitetty toteutettavaksi Haaparannasta Suomeen osittain rinnakkais- ja
limittäisraiteella. Suurin osa matkasta olisi rinnakkaisraidetta, mutta erityisesti maankäytön näkökulmasta ahtaisiin paikkoihin on esitetty limittäisraidetta. Kaikissa hankevaihtoehdoissa sähköistys limittäisraideosuuksilla on toteutettu Suomen raideleveydellä (1 524 mm) siten, että se mahdollistaa Suomen raideleveydellä operoinnin olemassa olevalla kalustolla ja vain eurooppalaisella raideleveydellä (1 435 mm)
liikennöinti vaatii erikoisvirroittimen. Ruotsin ja Suomen välisissä kuljetuksissa peruslaskelma on tehty
erikoisvirroittimella varustetuilla kaksijännitevetureilla, jotka voivat liikennöidä sähköistetyllä radalla
sekä Ruotsin että Suomen puolella."

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/193170/vj_2025-84_978-952-405-309-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Miksi pitäisi olla toistepäin jos 1435 mm rata kerran rakennetaan Suomen maaperälle?


kun sillat ja kapeat kohdat rakennetaisiin nelikiskolla ja muut osuudet erillisellä kiskoilla. Sähköistys on vaikeata nelikisko osuuksilla.



Niiin, miten se pitäisi sinun mielestäsi tehdä nelikisko-osuuksilla? Kaikkiin VR:n 1524 mm vetureihinko ylimääräinen virroitin? Ei kyllä se on niin että svenssonien vetureihin tulee se ylimääräinen virroitin jos ne Suomessa liikkuu.  Tai sitten käyttävät last-mile dieseliä tai ajavat nelikisko-osuuden ohi ottamalla vauhtia ja rullaamalla.


Ei minun mielestä vaan Väylän. Itsehän olen ehdottanut että nykyinen rataverkko muunnetaan eurooppalaiseksi jolloin mitään virityksiä ei tarvita.

Ja eihän sinne euroopparadoille ole tulossa pelkästään ruotsalaisia vaan vaikka Ranskalainen shköveturi monivirta kyvyillä voi tulla vaikka Pariisi - Rovaniemi junan muodossa.
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1140


« Vastaus #980 : Eilen kello 10:08:02 »


Väylän mukaan Euroopan pitää sopeutua Suomen rataverkon kummallisuuksiin erikoisvirroittimineen eikä toistepäin ?

"Eurooppalainen raideleveys on esitetty toteutettavaksi Haaparannasta Suomeen osittain rinnakkais- ja
limittäisraiteella. Suurin osa matkasta olisi rinnakkaisraidetta, mutta erityisesti maankäytön näkökulmasta ahtaisiin paikkoihin on esitetty limittäisraidetta. Kaikissa hankevaihtoehdoissa sähköistys limittäisraideosuuksilla on toteutettu Suomen raideleveydellä (1 524 mm) siten, että se mahdollistaa Suomen raideleveydellä operoinnin olemassa olevalla kalustolla ja vain eurooppalaisella raideleveydellä (1 435 mm)
liikennöinti vaatii erikoisvirroittimen. Ruotsin ja Suomen välisissä kuljetuksissa peruslaskelma on tehty
erikoisvirroittimella varustetuilla kaksijännitevetureilla, jotka voivat liikennöidä sähköistetyllä radalla
sekä Ruotsin että Suomen puolella."

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/193170/vj_2025-84_978-952-405-309-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Miksi pitäisi olla toistepäin jos 1435 mm rata kerran rakennetaan Suomen maaperälle?


kun sillat ja kapeat kohdat rakennetaisiin nelikiskolla ja muut osuudet erillisellä kiskoilla. Sähköistys on vaikeata nelikisko osuuksilla.



Niiin, miten se pitäisi sinun mielestäsi tehdä nelikisko-osuuksilla? Kaikkiin VR:n 1524 mm vetureihinko ylimääräinen virroitin? Ei kyllä se on niin että svenssonien vetureihin tulee se ylimääräinen virroitin jos ne Suomessa liikkuu.  Tai sitten käyttävät last-mile dieseliä tai ajavat nelikisko-osuuden ohi ottamalla vauhtia ja rullaamalla.


Ei minun mielestä vaan Väylän. Itsehän olen ehdottanut että nykyinen rataverkko muunnetaan eurooppalaiseksi jolloin mitään virityksiä ei tarvita.

Ja eihän sinne euroopparadoille ole tulossa pelkästään ruotsalaisia vaan vaikka Ranskalainen shköveturi monivirta kyvyillä voi tulla vaikka Pariisi - Rovaniemi junan muodossa.

En ole väittänyt että koko rataverkko muutetaan 1435 mm raideleveydelle. Siitä olisi toki hyötyä jos se olisi jo nyt mutta kestää todella kauan toteutaa.

Ainoat paikat jonne nelikiskoraiteet tulisivat pohjois-Suomessa ovat muutama silta ja Kemijoen pato. Muualle tulisi rinnakkainen raide.

Monivirtavetureit voidaan varustaa ylimääräisillä virroittimilla. Sveitsilläkin on eri ajojohtostandardi kuin Saksalla  tai Ranskalla ja sinne kulkevilla  vetureilla on ylimääräiset viroittimet vaikka jännite sama kuin Saksassa.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 2179


« Vastaus #981 : Eilen kello 12:11:59 »


En ole väittänyt että koko rataverkko muutetaan 1435 mm raideleveydelle. Siitä olisi toki hyötyä jos se olisi jo nyt mutta kestää todella kauan toteutaa.

Ainoat paikat jonne nelikiskoraiteet tulisivat pohjois-Suomessa ovat muutama silta ja Kemijoen pato. Muualle tulisi rinnakkainen raide.

Monivirtavetureit voidaan varustaa ylimääräisillä virroittimilla. Sveitsilläkin on eri ajojohtostandardi kuin Saksalla  tai Ranskalla ja sinne kulkevilla  vetureilla on ylimääräiset viroittimet vaikka jännite sama kuin Saksassa.

näin Väylä kertoo limittäisraiteesta.



* Screenshot 2025-09-04 12.08.16.png (270.74 kilotavua, 986x553 - tarkasteltu 58 kertaa.)
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 855


« Vastaus #982 : Eilen kello 13:33:27 »


Väylän mukaan Euroopan pitää sopeutua Suomen rataverkon kummallisuuksiin erikoisvirroittimineen eikä toistepäin ?

"Eurooppalainen raideleveys on esitetty toteutettavaksi Haaparannasta Suomeen osittain rinnakkais- ja
limittäisraiteella. Suurin osa matkasta olisi rinnakkaisraidetta, mutta erityisesti maankäytön näkökulmasta ahtaisiin paikkoihin on esitetty limittäisraidetta. Kaikissa hankevaihtoehdoissa sähköistys limittäisraideosuuksilla on toteutettu Suomen raideleveydellä (1 524 mm) siten, että se mahdollistaa Suomen raideleveydellä operoinnin olemassa olevalla kalustolla ja vain eurooppalaisella raideleveydellä (1 435 mm)
liikennöinti vaatii erikoisvirroittimen. Ruotsin ja Suomen välisissä kuljetuksissa peruslaskelma on tehty
erikoisvirroittimella varustetuilla kaksijännitevetureilla, jotka voivat liikennöidä sähköistetyllä radalla
sekä Ruotsin että Suomen puolella."




https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/193170/vj_2025-84_978-952-405-309-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tuoreessa Panssari -lehdessä  3/2025 on (s. 5-18) kokonaisuuden ja olennaisia yksityiskohtia kuvaava tarkastelu drooneista Venäjän ja Ukrainan välisessä kulutussodasta. Puolustajasta ja hyökkääjästä on tullut droonisodan parhaat osaajat  Näistä se meille vaarallinen osaaja nojaa rajalinjaamme yli tuhannen kilometrin matkalla.
Kirjoittaja Olli Dahl oli ensi upseeritehtävänään komppaniamme III/Psvp:n päällikkö vuonna 1972, kun edeltäjänsä siirtyi muodostamaan RUK:n Panssarilinjan Parolaan. Sinne sitten pääsinkin komppaniasta.

Viitaten edellä olevaan otteeseen eivät Väylän ratalinjaajat (Haaparanta - Tornio) ole  puolustusasioista kuulleetkaan, eli ovat tehneet rataselvityksensä vain rauhanomaisia olosuhteita varten. Siis jopa tämän osuuden, jonka tulee varmistaa maamme sotilaallinen ja taloudellinen huoltovarmuus poikkeusolosuhteissa.

Väylä rikkoo kehittämisen pakollisia lähtökohtia vastaan. Lähtökohdista on tyystin sivuutettu 1435 mm:n raideyhteyden tehokas suojattavuus ja erittäin nopea korjattavuus.
Kelvollinen suunnitelma tulee nyt  tehdä työryhmässä, jossa suojattavuusvaatimukset asettaa pätevä sotilasasiantuntija.
Hakekaa jo vihdoin ruotsalaiskumppanierne kanssa EU:lta rahoitusta suojaukseltaan esikuvaksi käyvän Tornionjoen sillan ja Tornion kaupunginsaaren läpäisevän 1435 mm:n raideyhteyden suunnittelulle ja toteutukselle

Yllä olevan otteen toteutusehdotus ei ole kelvollinen. Siitä puuttuu ajatus. Outoa että tuollaista on kehdattu edes esittää.
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1140


« Vastaus #983 : Eilen kello 17:56:34 »

Lainaus

Raportissa ei ole ollenkaan huomioitu mahdollisuus kuljettaa malmia Kiirunasta Raaheen suorana junakuljetuksena.

Raahen terästehdas rakennettiin aikoinaan 1970-luvulla hyödyntämään Neuvostoliiton Kostamuksen malmia jota tuotiin suorana junakuljetuksena. Suomen ja Neuvostoliiton valtiot jopa rakensivat uuden rautatien keskelle korpea Kostamuksesta Vrtiuksen kautta Kontiomäelle.
Minkä takia ei hyödynnettäisi junakuljetuksia jos 1435 mm rinnakkaisraide rakennettaisiin Torniosta Raaheen?
Juna ei vaadi talvisaikaan Urho-luokan jäänmurtajaa avaamaan väylää Luulajasta Raaheen.

Erkille sanoisin että tämä raportti ei koske ollenkaan kriisi- tai sotatilan liikennettä.
Tiivistelmässä sivulla 3 lukee: "Hankearviointi ei käsittele sotilaalliseen liikkuvuuteen tai huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä."

Viime aikoina käytiin kiivasta keskustelua siitä pitäisikö valtiontaloutta paikata vähentämällä varustamoille maksettavia tukiaisia.
Siitä nousi vastalausemyrsky, että Suomen huoltovarmuus kärsii jos varustamot liputtavat laivansa ulkomaille.
Ilmeisesti on tärkeää että laivoissa joilla tuodaan välttämättömyyshyödykkeitä Suomeen kriisin aikana on Promenade -kävelykatu ja 10 ravintolaa. Ilmeisesti on sovittu että rautatiekuljetuksia ei käytettäisi kriisi- tai sotatilassa missään vaihtoehdossa, vaan kaikki kynnelle kykenevät laivat valjastetaan siihen tehtävään?









tallennettu
Tuomo Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 37


« Vastaus #984 : Eilen kello 19:13:54 »

Lainaus

Raportissa ei ole ollenkaan huomioitu mahdollisuus kuljettaa malmia Kiirunasta Raaheen suorana junakuljetuksena.

Raahen terästehdas rakennettiin aikoinaan 1970-luvulla hyödyntämään Neuvostoliiton Kostamuksen malmia jota tuotiin suorana junakuljetuksena. Suomen ja Neuvostoliiton valtiot jopa rakensivat uuden rautatien keskelle korpea Kostamuksesta Vrtiuksen kautta Kontiomäelle.
Minkä takia ei hyödynnettäisi junakuljetuksia jos 1435 mm rinnakkaisraide rakennettaisiin Torniosta Raaheen?
Juna ei vaadi talvisaikaan Urho-luokan jäänmurtajaa avaamaan väylää Luulajasta Raaheen.

Erkille sanoisin että tämä raportti ei koske ollenkaan kriisi- tai sotatilan liikennettä.
Tiivistelmässä sivulla 3 lukee: "Hankearviointi ei käsittele sotilaalliseen liikkuvuuteen tai huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä."

Viime aikoina käytiin kiivasta keskustelua siitä pitäisikö valtiontaloutta paikata vähentämällä varustamoille maksettavia tukiaisia.
Siitä nousi vastalausemyrsky, että Suomen huoltovarmuus kärsii jos varustamot liputtavat laivansa ulkomaille.
Ilmeisesti on tärkeää että laivoissa joilla tuodaan välttämättömyyshyödykkeitä Suomeen kriisin aikana on Promenade -kävelykatu ja 10 ravintolaa. Ilmeisesti on sovittu että rautatiekuljetuksia ei käytettäisi kriisi- tai sotatilassa missään vaihtoehdossa, vaan kaikki kynnelle kykenevät laivat valjastetaan siihen tehtävään?

Raahen terästehdas aloitti v. 1964, jolloin Kostamuksesta ei ollut vielä tietoakaan. Rautarikaste tuli tehtaalle pääasiassa Pohjois-Suomen alueelta.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1839


« Vastaus #985 : Tänään kello 09:59:51 »

Viime aikoina käytiin kiivasta keskustelua siitä pitäisikö valtiontaloutta paikata vähentämällä varustamoille maksettavia tukiaisia.
Siitä nousi vastalausemyrsky, että Suomen huoltovarmuus kärsii jos varustamot liputtavat laivansa ulkomaille.
Ilmeisesti on tärkeää että laivoissa joilla tuodaan välttämättömyyshyödykkeitä Suomeen kriisin aikana on Promenade -kävelykatu ja 10 ravintolaa.

Kyse on roro-aluksista eli sellaisista, joihin voi kumipyörillä ajaa sisään ja kumipyörillä ulos. Erittäin nopea kääntöaika satamassa ja soveltuvaa ajoneuvo kalustoa on liki loputtoman paljon. Nämä laivat siirtyisivät ajamaan länsirannikon satamista Ruotsiin, jolloin merimatkan pituus olisi vain joitakin tunteja ja vihollinen aiheuttama vaarakin olisi ilmeisen pieni, kunhan Ahvenanmaan tasolla on sulku.

Se, että näissä laivoissa on ravintolat ja kävelykadut on ehkä asia jonka kanssa voisimme silloin elää.

Irtokonttien pakkaaminen, kuljettaminen, laivaan nostaminen, laivasta nostaminen ja ylipäätään konttien riittävyys pohjaperillä on ongelma. Eikä niin, että satamissa purettaisiin nokkakärryjen kanssa junista kontteihin tai juuttisäkkeihin, joilla nostettaisiin laivaan.


Ilmeisesti on sovittu että rautatiekuljetuksia ei käytettäisi kriisi- tai sotatilassa missään vaihtoehdossa, vaan kaikki kynnelle kykenevät laivat valjastetaan siihen tehtävään?

Ei ole sovittu, mutta useampaan kertaan on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ym. logistiikka-alan toimijoiden yhteisissä harjoituksissa simuloitu ja pelattu erilaisia skenaarioita.

Suomen huoltoa ja ulkomaankuljetuksia ei vaan pystytä toteuttamaan rautateiden voimin eikä edes rekkakuljetuksin pelkästään m/s Haparandan avulla. Varustamot tietävät tämän ja edunvalvonta on sen mukaista. Meille ei paljoa muuta mahdollisuutta jää kuin maksaa lunnaat..

Rautatiekuljetuksille on kyllä sijansa ja voitte uskoa veturimiesten palvelevan veturimiehinä ja kalustoa ajettavan laakerin punaisina.
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1140


« Vastaus #986 : Tänään kello 12:35:59 »

Tuota Väylän raporttia https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/193170/vj_2025-84_978-952-405-309-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y kun lukee niin saa sellaisen käsityksen että 1435 mm raiteiden ulottaminsella Suomen puolelle Ouluun, Raaheen  tai Rovaniemelle ei saavuteta mitään hyötyä, koska ei ole sellaista teollisuutta joka tarvitsisi rautatietä länteen? Jotain raakapuun tuontia Norrbottenista, anna mun nauraa, ja tosiaan Raahen terästehtaan malmista ei mainita mitään.

Todennäköisesti raportti on laadittu mahdollisimman pessimistiseksi hankekokonaisuuksien kannattavuuden osalta jotta jatkosuunnitelmia ei tarvitse tehdä.



tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1839


« Vastaus #987 : Tänään kello 13:59:32 »

Tuota Väylän raporttia https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/193170/vj_2025-84_978-952-405-309-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y kun lukee niin saa sellaisen käsityksen että 1435 mm raiteiden ulottaminsella Suomen puolelle Ouluun, Raaheen  tai Rovaniemelle ei saavuteta mitään hyötyä, koska ei ole sellaista teollisuutta joka tarvitsisi rautatietä länteen? Jotain raakapuun tuontia Norrbottenista, anna mun nauraa, ja tosiaan Raahen terästehtaan malmista ei mainita mitään.

Todennäköisesti raportti on laadittu mahdollisimman pessimistiseksi hankekokonaisuuksien kannattavuuden osalta jotta jatkosuunnitelmia ei tarvitse tehdä.

Jos SSAB on ilmoittanut, ettei ole tuomassa mitään Ruotsista junalla niin pitäisikö raportin tekijöiden ryhtyä inttämään vastaan, että jos nyt kuitenkin toisitte..?
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 2179


« Vastaus #988 : Tänään kello 14:22:15 »


Kunnat sopivat Helsingin ja Turun välisen Länsiradan rahoituksesta

"Vuosien keskustelujen jälkeen kuusi Helsingin ja Turun välille suunnitellun Länsiradan varrella sijaitsevaa kuntaa ovat päässeet alustavaan sopimukseen rakennuskustannusten jakamisesta. Syyskuun alussa julkistettu ilmoitus on tärkeä askel eteenpäin yhdessä Suomen suurimmista rautatiehankkeista.

Yhteisen lehdistötiedotteen mukaan kuntien osuus rahoituksesta on 30,7 prosenttia. Tämä vastaa yhteensä 400 miljoonaa euroa. Valtion odotetaan osallistuvan saman verran, ja myös projektiyhtiö Länsirata Oy:llä on oikeus ottaa lainaa jopa 500 miljoonaa euroa. Ensimmäisen rakennusvaiheen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 1,3 miljardia euroa.

- Mielestämme kunnat haluavat tällä tavoin osoittaa, että niiden välillä on yhteisymmärrys rahoituksen jakamisesta. Kerta kaikkiaan ei voida enää sanoa, että kunnat ovat eri mieltä, sanoi Lohjan kaupunkisuunnittelujohtaja Pekka Puistosalo Ylen raportissa."

https://www.jarnvagsnyheter.se/20250905/17797/kommuner-enas-om-finansiering-vastbanan-mellan-helsingfors-och-abo
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1140


« Vastaus #989 : Tänään kello 14:26:19 »


Jos SSAB on ilmoittanut, ettei ole tuomassa mitään Ruotsista junalla niin pitäisikö raportin tekijöiden ryhtyä inttämään vastaan, että jos nyt kuitenkin toisitte..?

Helpompaa SSAB:lle  on vähentää Raahen tehtaan kapasiteettia jos kuljetukset ovat liian kalliit kun lahden toisella puolella on tehdas johon junat tuovat malmia suoraan. Pitäisi edes jotenkin pitää kotimaan puolia näissä asioissa ja nähdä asioita pidemmälle.
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1140


« Vastaus #990 : Tänään kello 14:40:20 »


Kunnat sopivat Helsingin ja Turun välisen Länsiradan rahoituksesta

"Vuosien keskustelujen jälkeen kuusi Helsingin ja Turun välille suunnitellun Länsiradan varrella sijaitsevaa kuntaa ovat päässeet alustavaan sopimukseen rakennuskustannusten jakamisesta. Syyskuun alussa julkistettu ilmoitus on tärkeä askel eteenpäin yhdessä Suomen suurimmista rautatiehankkeista.

Yhteisen lehdistötiedotteen mukaan kuntien osuus rahoituksesta on 30,7 prosenttia. Tämä vastaa yhteensä 400 miljoonaa euroa. Valtion odotetaan osallistuvan saman verran, ja myös projektiyhtiö Länsirata Oy:llä on oikeus ottaa lainaa jopa 500 miljoonaa euroa. Ensimmäisen rakennusvaiheen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 1,3 miljardia euroa.

- Mielestämme kunnat haluavat tällä tavoin osoittaa, että niiden välillä on yhteisymmärrys rahoituksen jakamisesta. Kerta kaikkiaan ei voida enää sanoa, että kunnat ovat eri mieltä, sanoi Lohjan kaupunkisuunnittelujohtaja Pekka Puistosalo Ylen raportissa."

https://www.jarnvagsnyheter.se/20250905/17797/kommuner-enas-om-finansiering-vastbanan-mellan-helsingfors-och-abo

Se tässä häiritsee että Helsingin kaupunki aikoo olla Länsiradan kustannusten jaossa vapaamatkustaja vaikka se hyötyy siitä yhtä paljon kuin Turku.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 2179


« Vastaus #991 : Tänään kello 14:45:15 »

Tuota Väylän raporttia https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/193170/vj_2025-84_978-952-405-309-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y kun lukee niin saa sellaisen käsityksen että 1435 mm raiteiden ulottaminsella Suomen puolelle Ouluun, Raaheen  tai Rovaniemelle ei saavuteta mitään hyötyä, koska ei ole sellaista teollisuutta joka tarvitsisi rautatietä länteen? Jotain raakapuun tuontia Norrbottenista, anna mun nauraa, ja tosiaan Raahen terästehtaan malmista ei mainita mitään.

Todennäköisesti raportti on laadittu mahdollisimman pessimistiseksi hankekokonaisuuksien kannattavuuden osalta jotta jatkosuunnitelmia ei tarvitse tehdä.



Nämä ovat vasta Väylän näkemyksiä mitään päätöksiä ei vielä ole.
tallennettu
Tommi Koskinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 686


« Vastaus #992 : Tänään kello 15:00:28 »


Jos SSAB on ilmoittanut, ettei ole tuomassa mitään Ruotsista junalla niin pitäisikö raportin tekijöiden ryhtyä inttämään vastaan, että jos nyt kuitenkin toisitte..?

Helpompaa SSAB:lle  on vähentää Raahen tehtaan kapasiteettia jos kuljetukset ovat liian kalliit kun lahden toisella puolella on tehdas johon junat tuovat malmia suoraan. Pitäisi edes jotenkin pitää kotimaan puolia näissä asioissa ja nähdä asioita pidemmälle.

Kalustoteknisessä selvityksessä sivulla 35 on seuraava kappale: "Rautamalmista on ollut keskustelua LKAB:n ja SSAB:n välillä. Tällä hetkellä Raahen SSAB:n rautaraakaainetta kuljetetaan Ruotsista Raaheen meritse työntöproomuilla. Kuljetusta on harkittu siirrettävän rautatiekuljetukseksi, jolloin harkinnassa ovat olleet raideleveyttä vaihtavilla teleillä varustetut vaunut. Nyt vuonna 2025 proomujen käyttöikä on päättymässä ja SSAB harkitsee joko niiden korvaamista uusilla aluksilla tai kuljetusten siirtämistä raiteille."
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1140


« Vastaus #993 : Tänään kello 15:13:35 »


Jos SSAB on ilmoittanut, ettei ole tuomassa mitään Ruotsista junalla niin pitäisikö raportin tekijöiden ryhtyä inttämään vastaan, että jos nyt kuitenkin toisitte..?

Helpompaa SSAB:lle  on vähentää Raahen tehtaan kapasiteettia jos kuljetukset ovat liian kalliit kun lahden toisella puolella on tehdas johon junat tuovat malmia suoraan. Pitäisi edes jotenkin pitää kotimaan puolia näissä asioissa ja nähdä asioita pidemmälle.

Kalustoteknisessä selvityksessä sivulla 35 on seuraava kappale: "Rautamalmista on ollut keskustelua LKAB:n ja SSAB:n välillä. Tällä hetkellä Raahen SSAB:n rautaraakaainetta kuljetetaan Ruotsista Raaheen meritse työntöproomuilla. Kuljetusta on harkittu siirrettävän rautatiekuljetukseksi, jolloin harkinnassa ovat olleet raideleveyttä vaihtavilla teleillä varustetut vaunut. Nyt vuonna 2025 proomujen käyttöikä on päättymässä ja SSAB harkitsee joko niiden korvaamista uusilla aluksilla tai kuljetusten siirtämistä raiteille."

Sinulla on ilmeisesti toinen raportti koska tässä ei lue sellaista. Onko se vanhempi raportti koska ei manita mahdollisuutta 1435 mm rataan Suomen puolelle.
tallennettu
Sivuja: 1 ... 38 39 [40] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Valtion rataverkko  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2025 Resiina