Pori-Haapamäki rataosuus eli "Mierontie"

[Tommi K Hakala]

Historiaa rautateistä Pohjois-Satakunnassa , politiikka ja kähmyröintiä

"Suunnitelmilla rautatien rakentamiseksi Tampereelta Seinäjoelle oli pitkä historia aina itsenäisyyttä edeltävältä ajalta 1890-luvulta asti. Tuolloin tehtiin silmämääräinen maastotutkimus Porin radan varresta Kuloveden pysäkiltä lähtevällä linjalla. Tutkittu reitti kulki Seinäjoelle Hämeenkyrön, Ikaalisten, Jämijärven, Parkanon, Karvian, Jalasjärven ja Kurikan kautta. Vuonna 1897 silloiset säätyvaltiopäivät päätti perusteellisen tutkimuksen tekemisestä, ja kahta vuotta myöhemmin senaatin asettama rautatiekomitea esitti mietinnössään radan rakentamista Tampereelta Ikaalisiin. Asia ei tuolloin kuitenkaan edennyt."



(maksullinen artikkeli)
https://oivaseutu.fi/artikkelit/rautatien-toivottiin-aikoinaan-kulkevan-ikaalisten-ja-hameenkyron-kautta/

Eikös itte Serlachius ollut osasyyllinen, että rata kiersi "sopivasti" Vilppulan kautta...

[Panu Breilin]

Eikös itte Serlachius ollut osasyyllinen, että rata kiersi "sopivasti" Vilppulan kautta...

Kun Vaasan radasta päätettiin, niin siinä oltiin virallisesti tekemässä kahta eri rataa. Toisaalta päärataa (Pietari-)Taavetti-Mikkeli-Jyväskylä-Vaasa ja toisaalta yhdysrataa Tampereelta kyseiselle pääradalle. Erityisesti venäläiset kannattivat tuota Pietari-Vaasa-päärataa, mutta Suomessa siitä ei oltu yhtä innostuneita. Päätöksen mukaan Pietari-Vaasa-radasta tehtiin ensialkuun vain osuus Myllymäki-Vaasa ja muu osa oli tarkoitus rakentaa myöhemmin.

Tampereen yhdysradan pohjoiseksi päätepisteeksi oli monta eri vaihtoehtoa. Ainakin Kuivasmäen kylä Petäjävedellä (jolloin Pietarin-Vaasan-radasta olisi rakennettu osuus Jyväskylä-Vaasa), Myllymäki tai muu paikka Ähtärissä (jolloin rata olisi kiertänyt joko Näsijärven itä- tai länsipuolitse), Alavus sekä Ylistaron Välimaa (jolloin rata olisi kulkenut Tampereelta Kankaanpään ja Kauhajoen kautta Välimaalle).

Näsijärven itäpuolelta Myllymäelle kulkevan reitin valinnassa painoivat virallisesti ainakin yhteydet isoille järville Orivedellä, Vilppulassa ja Kolhossa, tuon alueen metsävarat ja yhteyksien parantaminen sisämaasta rannikolle.

Silläkin oli merkitystä, että mikä Oulun radan linjaukseksi ajateltiin tulevan (esim. Myllymäki-Oulu tai Välimaa-Oulu). Vielä tuohon aikaan Oulun radan linjaukseksi olivat vahvoilla kokonaan sisämaan kautta kulkevat reitit.

[Kari Haapakangas]

Jyväskylän ympäristö taitaa maastollisesti olla sitä hankalinta radanrakennusmaastoa Suomessa. Silti sieltä lähtee rata neljään suuntaan, ja onpa näemmä haaveiltu vielä viidenteenkin.

[Juha Metsäpelto]

https://www.youtube.com/watch?v=cVDfWyia1Dg

Tuossa jonkun lenkkeilijän video Ruosniemen nykytilasta. Electroluxille / Rosenlewille lähtevä raide on melkoisen pahasti puskien valtaama, toki vielä järkevästi raivattavissa. Rosenlewin ratapihaa oli elokuussa ilmeisesti raivattu mutta siitä ei ole sen tarkempaa tietoa että miksi.

--------------------------------------------------------

Selvityksiä ja tarvekartoituksia on tehty jo monta kallispalkkaisten konsulttien toimesta. Sillä rahalla olisi jo raivattu edes auttavasti koko väli pusikoista vapaasti ja päästy tekemään tarkempaa arvioita nykytilasta.

Moni muukin tässä ketjussa on ihmetellyt miksi puhutaan koko välin avaamisesta. Ensi alkuun riittäisi väli Aittaluoto-Niinisalo jolle luulisi olevan enempi käyttöä (sa-int, ssab, rosenlew?) Väli on lyhyempi ja maastoltaan helpompaa. Kokemäenjoen ylittävä silta voi olla kyllä kallis kunnostaa.

[Arto Papunen]

No kai se helpompi laittaa selvityksen alle koko rataosa vaikka luulen minäkin, että se on Aittaluoto-Niinisalo mikä saatettaisiin avata, jos jotain avataan uudelleen.

Ja kuinka ulkolaisten joukkoja siirtyy jatkossa johonkin Niinisalon Arrow-harjoitukseen.. Ja Parkanon varikon tulevaisuus kun se yhtenä varikkona DCA-listalla..

[Jari Välimaa]

No kai se helpompi laittaa selvityksen alle koko rataosa vaikka luulen minäkin, että se on Aittaluoto-Niinisalo mikä saatettaisiin avata, jos jotain avataan uudelleen.

Ja kuinka ulkolaisten joukkoja siirtyy jatkossa johonkin Niinisalon Arrow-harjoitukseen.. Ja Parkanon varikon tulevaisuus kun se yhtenä varikkona DCA-listalla..

DCA varikkona Niinisalo tarvitsee kuljetusyhteyksiä Pohjanlahdelle ja Jäämerelle kun amerikkalaisia sotilaita ja varusteita mm. ampumatarvikkeita alkaa tulla.

[Tero Korkeakoski]

Moni muukin tässä ketjussa on ihmetellyt miksi puhutaan koko välin avaamisesta. Ensi alkuun riittäisi väli Aittaluoto-Niinisalo jolle luulisi olevan enempi käyttöä (sa-int, ssab, rosenlew?) Väli on lyhyempi ja maastoltaan helpompaa. Kokemäenjoen ylittävä silta voi olla kyllä kallis kunnostaa.

SSAB ei käyttänyt ennenkään kuljetuksia kuin satunnaisesti vaikka sijaitsee Kankaanpään aseman vieressä ja Rosenlewin puimurit kuormattiin idänliikenteen vaunuihin Porin asemalla kun niille ei ole kuormauspaikkaa muualla ja idänliikennekin on nyt loppu. Electrolux joka oli ainoa radan käyttäjä lopulta lopetti koko varaston Porissa ja samalla loppuivat kaasukuljetuksetkin (n vuonna 2010).

[Juha Metsäpelto]

SSAB ei käyttänyt ennenkään kuljetuksia kuin satunnaisesti vaikka sijaitsee Kankaanpään aseman vieressä

Mitä tuonne on rautateitse aiemmin viety  Kun siitä on jo yli 25 vuotta kun junalla on ylipäätään Kankaanpäässä asti käyty. Vaikka asema onkin lähellä, 250 metriä on vähän pitkä matka tyhjätä junanvaunuja trukilla, riippuu toki saapuvan tavaran määrästä.


Tarkoitin lähinnä että SSAB voisi jatkossa kiinnostua jos rata herää isommassa mittakaavassa henkiin. Pistoraiteelle voisi karttaa tutkien olla ainakin teoriassa tilaa.

[Tero Korkeakoski]

Romua ainakin Kankaanpäästä lähti. En tosin ole varma lähtikö Ruukilta vai vaan yleisesti mutta ajattelin että heiltä kun on kuitenkin liki asemaa.

[Juha Metsäpelto]

Junalaudan foorumilta bongattua;

Ruosniemessä ex. Electroluxin puskaratapiha raivattu pöpeliköstä vapaaksi

Nyt Porin suunnalta joku kuvailemaan, vielä kun on kiskoja mitä kuvata. Eiköhän tuo kiskojen poistamisesta kerro.

Junalaudan foorumilta bongattua (23.6.2024):

Ruosniemessä Electroluxin ratapiha purettu pois.

Että se siitä sitten.

-------------------------------------------------------

Minne on muuten kadonnut kaikki uutisointi Pori-Haapamäki uudelleenavauksesta? Aika hiljaista on ollut.

[Simo Virtanen]

Minne on muuten kadonnut kaikki uutisointi Pori-Haapamäki uudelleenavauksesta? Aika hiljaista on ollut.

Rajansa silläkin, paljonko tyhjästä voi uutisia vääntää. Viimeksi puhuttiin vetykäyttöisistä vetureista, mutta ihan humpuukiksi sen tiesi jo silloin.

[Arto Papunen]

Ehkä sitten kuuluu kun se seuraava selvitys radasta tulee mikä lienee tekeillä?

Aittaluodossa oli ainakin 250 betonipölkkyä radan vieressä ja pieni sepelikasa vieressä.

[Simo Virtanen]

Aittaluodossa oli ainakin 250 betonipölkkyä radan vieressä ja pieni sepelikasa vieressä.

Pölkkyjen ja sepelin saaminen lienee pienimpiä ongelmia tässä "hankkeessa".

[Jari Välimaa]

Aittaluodossa oli ainakin 250 betonipölkkyä radan vieressä ja pieni sepelikasa vieressä.

Pölkkyjen ja sepelin saaminen lienee pienimpiä ongelmia tässä "hankkeessa".

Taitaa Niinisalon ja Pohjankankaan harjoitusalueet johtaa radan palauttamiseen Poriin kun DCA sopimus hyväksytään  Eduskunnassa. Porin satamasta kun pitää kuljettaa Niinisaloon panssareita yms. taisteluvälineitä kaikissa olosuhteissa.

[Arto Papunen]

Tottakai pölkkyjä ja sepeliä saa. Vaikka rataa on kokoajan typistetty elinaikanani niin pitää silti olla tyytyväinen, että rataa on kuitenkin uusittu jotenkin edes pieniltä matkaa vähän paremmaksi sekä Parkanon päässä että Porin päässä.

Ehkä voisin kuvitella että DCA-sopimuksen myötä painetta on radan avaamiseen, mutten kyllä usko, että Parkanosta Haapamäelle olisi niin paljon painetta verrattuna Aittaluoto-Niinisalon uudelleenavaamiseen.

[Simo Virtanen]

Aittaluodossa oli ainakin 250 betonipölkkyä radan vieressä ja pieni sepelikasa vieressä.

Pölkkyjen ja sepelin saaminen lienee pienimpiä ongelmia tässä "hankkeessa".

Taitaa Niinisalon ja Pohjankankaan harjoitusalueet johtaa radan palauttamiseen Poriin kun DCA sopimus hyväksytään  Eduskunnassa. Porin satamasta kun pitää kuljettaa Niinisaloon panssareita yms. taisteluvälineitä kaikissa olosuhteissa.

Hyvin kulkee Porin ja Raumankin satamista panssarit Pohjankankaalle Tampereen kautta. Herrat upseerit ehtivät virkistymään upseerikerholla.

Jos sotaan jouduttaisiin, niin sitä tuskin Pohjankankaalla käydään. Tai jos vanjan panssarit saapuvat Pohjankankaan tasalle niin tilanne on aikalailla ikävä.

[Jari Välimaa]

Eduskunta on hyväksynyt DCA sopimuksen

"Sopimuksella Suomi avaa 15 sotilaskohdettaan yhdysvaltalaisten joukkojen mahdolliseen käyttöön. Suomeen voidaan tuoda muun muassa Yhdysvaltojen puolustuskalustoa ja sotilaita."

https://yle.fi/a/74-20097310

[Juha Kalli]

Nostetaanpa vähän: Saakohan Kihniön Aitonevalta vielä resiinoja? Ollut jo varmaan 10 vuoden ajan ajatuksena resinoida Aitonevalta Haapamäelle ja takaisin. Joutuuhan sitä resiinaa kantamaan joissakin kohtia varmastikin.

[Arto Papunen]

Käsittääkseni kasa Aitonevan resiinoita siirtyi Pomarkkuun.. Mutta saattaa joitain jäädä, että kannattaa kysyä. Eikö Haapamäeltäkin löytynyt resiinoita vuokrattavaksi ja oliko Virroilla nuorisokeskus Marttisessa..

[Juha Metsäpelto]

https://www.youtube.com/watch?v=nwOgMXlQjCg

Ratalinjan tutkintaa talviaikaan Isosannan-Ruosniemen alueella.

--------------------------------------------------------------------------------------

Sain lopultakin luettua Mierontiehen liittyvät mainiot kirjat "Rautatie tuli - ja meni" sekä "kivestä hakattu" jossa kerrotaan kivimiesten työstä radalla. Jonkin verran uutta tietoa sekä ennen näkemättömiä kuvia tuli vastaan. Etenkin radan alkuvaiheen kuvat liki kliinisen puhtaine ympäristöineen tekivät kyllä vaikutuksen. Että sen aikaisilla vehkeillä on saatu sellaista jälkeä aikaan; joka toisaalta tänä päivänä on kaikkea muuta rappiovuosikymmenten jälkeen.

Samalla heräsi kysymys johon ehkä osataan täällä vastata. Kun KT66 on tehty ja samalla betonisilta sen ylitse Virroilla, kauanko raideliikenne on ollut tuolloin poikki?

[Juhana Nordlund]

Varmaan Parkanon ja Haapamäen välinen osuus on menetetty. Sen sijaan Aittaluodon ja Niinisalon välille voisi ehkä joissakin visioissa olla jotain toivoa, vaikka senkin suhteen olen kovin pessimisti.

Seuraavaa siirtoa odotellessa voi aina leikkiä vaikkapa tekoälyllä. Minä käskin joitakin tekoälypohjaisia sovelluksia piirtämään, miltä joskus voisi näyttää esimerkiksi Kankaanpäässä, Noormarkussa, Ruosniemessä tai vaikkapa Aittaluodossa. Tekoäly tietenkin on valmis murjaisemaan minkälaista tahansa yhdyskuntaa minne vain välittämättä siitä, onko visioissa minkään vertaa realisimia.