??.??.1978 / Välillä Imatra tavara–Imatra asema
??.??.1978 Perusauton voi jo kohdata.
Kommentit
| 02.04.2015 12:59 | Heikki Jalonen: | Oi noita aikoja, jolloin presidentit olivat Kekkosia, Neuvostoliitto oli ystävä ja Moskvits 1500M oli vakavasti otettava autovalinta... Huomatkaa kuljettajapatun hattuvalinta ja mustat lasit: blues ja ironia kytkeytyivät tuollaiseen asustevalintaan vasta paljon myöhemmin. | |
| 02.04.2015 19:17 | Simo Virtanen: | Mosse on aatteen värinen, kuten punaiseen työläiskaupunkiin sopiikin. | |
| 02.04.2015 20:35 | Mikko Nyman: | Tein taustat erääseen Kauppalehden juttuun talvella 2003 matkapuhelinoperaattoreiden markkinaosuuksien jakautumisesta. Oli mielenkiintoista havaita, että työläiskaupunkien ylivoimainen markkinajohtaja oli tuolloin Sonera. Vuonna 2003 markkinaosuudet menivät valtakunnallisesti kutakuinkin niin, että Soneralla oli 55 % markkinasta, Radiolinjalla 30 % ja Dna:lla (plus Telialla) 13 %, pikkuoperaattoreille jäivät sitten loput. Esimerkiksi Kemissä Soneran tuolloinen markkinaosuus oli 80 %, Rovaniemellä 81 % ja esimerkiksi Valkeakoskella 88 %. Kaivoin juttua varten datat nimenomaan kuluttajaliittymistä, joten esimerkiksi Valkeakosken tai Kemin paperitehtaiden operaattorisopimukset eivät vaikuttaneet yllä oieviin rosentteihin. Pohdiskelin pitkään sitä, miksi Sonera oli tietyillä paikkakunnilla niin vahva markkina-asema. Vastauksia löytyi tietysti esimerkiksi NMT 450 -taustoista pohjoisessa, mutta miksi Valkeakoski oli Soneran vahvaa aluetta? Päädyin siihen, että paikalliset kommunistit ja muut punapiipertäjät olivat tuolloin niin Tele-uskollisia, että "siihen tuukku pommi Hirosimmaan, että minä operaattoria vaihdan! Suomalainen on aina suomalainen!". Ainut vaan, että Telia ja Sonera olivat ilmoittaneet yhdistymisestään jo keväällä 2002... Mutta vielä takaisin työlaiskaupunkeihin ja ei-työläiskaupunkeihin: Vaasa, jota itse en pidä työläiskaupunkina, toi vuonna 2003 Soneralle vain 40 %:n markkinaosuuden, Savonlinna 32 %:n ja Mikkeli 38 %:n. Tilastonikkareille mainittakoon, että valtakunnallinen matkapuhelinpenetraatio Suomessa oli vuoden 2003 alussa 79,49 %: vertailun vuoksi vuonna 2014 matkapuhelinliittymien määrä Suomessa ylitti maagisen 10 miljoonan rajan, eli mp-penetraatio oli noin 200 %. Jos joku on kiinnostunut tuosta KL:n jutusta tai siihen loihtimistani tilastoista, ei muuta kuin yksityisviestiä tulemaan, niin voin laittaa sekä jutun että kasaamani Excelit vaihdossa. Soneran markkinaosuus on romahtanut (GSM:n osalta) 90-luvun tutusta 70 %:n lukemasta nykyiseen noin 35 %:iin. Miten tämä liittyy suomalaisiin rautateihin? Hyvinkin olennaisesti: Valtion kokonaan omistamalla Telellä oli taannoin monopoli suomalaisessa kauko- ja matkapuhelinbisneksessä, eikä asiakkailla ollut varaa valita palveluntarjoajaa. Kun sitten kilpailu vähitellen avautui, mitä tapahtuikaan? Mitä tapahtui markkinaosuuksille, mitä tapahtui puheluiden hinnoille ja mitä lopulta tapahtui jäyhäksi koetulle Telelle/Soneralle? Minne hävisivät Soneran rahat? |
|
| 02.04.2015 20:42 | Kimmo T. Lumirae: | Eräältä kommunistisen Itä-Euroopan valtion asukkaalta kysyttiin: "Ovatko neuvostoliittolaiset mielestäsi veljiä vai ystäviä?" "Ehdottomasti veljiä. Ystävänsä voi itse valita". | |
| 02.04.2015 22:44 | Simo Virtanen: | Savonlinnassa ainakin oli vahva paikallinen puhelinyhdistys SPY, nyk. Blue Lake Communications. Nämä puhelinyhdistyksethän olivat varsin porvarillisia omistuspohjaltaan ja Radiolinjakin oli porvarillinen valinta. Alussahan Radiolinjaltakin sai ostaa jopa puhelinosakkeita. Osakeliittymän puhelinnumerokin oli 950 + viisi numeroa, normaalin 7 numeron sijaan. Tele oli tosiaankin Posti- ja lennätinlaitoksen perillisenä vakaa valtiollinen operaattori, jota käyttävän rahat eivät menneet kapitalistien taskuihin - mitä nyt muutamia miljardeja katosi sananmukaisesti taivaan tuuliin. |
|
| 02.04.2015 23:31 | Mikko Nyman: | Aiheesta kiinnostuneille voin suositella seuraavia opuksia: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1431186 ja http://www.kolumbus.fi/sidewinder/Sonera-kirja.txt Ensi mainittu on parhaimmillaan jopa huiman hauskaa viihdettä, jälkimmäinen karua kertomaa Soneran tilasta Vennamon jälkeen. Vauhtisokeus lienee oikea termi kuvaamaan Rellun aikaisia touhuja. Asia ei toki liity työläiskaupunkeihin, mutta suomalaiseen talouselämään ja -historiaan toki varsin merkittävästi. |
|
| 03.04.2015 08:41 | Petri Soronen: | Yksi syy miksi mm. pohjoisessa valittiin sonera liittymäksi, oli se, että sillä oli ylivoimaisesti parhain kuuluvuusalue kaupunkien ulkopuolella. | |
| 03.04.2015 11:41 | Marko Nyby: | Valitsin Soneran 4G-liittymän samalla logiikalla kuin Petri edellä, eli josko näin olisi maastossakin nopea data. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että liittymä toimii vähän niin kuin Pendo: 4G on tosi nopea, mutta tarjolla on turhan usein vähän kaikkea 1G:n ja 4G:n väliltä. | |
| 03.04.2015 12:18 | Olli Aalto: | Olin aiemmin vuosikymmenen ajan Elisan uskollinen asiakas matkapuhelinmarkkinoilla, kunnes reilu kolme vuotta sitten vaihdoin Soneraan. Syynä oli pari sataa euroa edullisemmaksi käynyt pakettitarjous iPhone 4S:stä. Lisäksi myöhemmin samana vuonna mahdollistui puhelimen käyttö Ruotsissa kuin kotona, mikä on tuonut huimat säästöt sekin. Tuohon aikaan lisäksi moni Elisan tukiasema oli vielä kämyisen 2 megan kuparin päässä, joten yhteyden puuroutuminen oli valitettavan yleistä iltaisin. Soneralla ne sen sijaan olivat kuidun päässä. Nyt LTE-verkkoon olen ollut tyytyväinen, nopeutta riittää ja siellä missä se kuuluu, kuuluu se täydellisesti eikä kaikkialla keskinkertaisesti/huonosti. |
|
| 03.04.2015 13:16 | Markku Kari: | Soneran gsm-tukiasemaverkkoon ja sitäkin kautta muita parempaan kuuluvuteen valtakunnassa varmaan vaikutti se, että mastot ja laitteet saatiin hyvälle alulle tuon Posti- ja telelaitoksen toimesta. Sehän oli virasto, jonka yksi tehtävä oli rakentaa koko valtakuntaan yhteiskunnan kannalta toimivat viestiyhteydet. Infra siirtyi sitten kätevästi Soneralle. Elisa (HPY, Radiolinja..) oli yksityinen toimija "omine rahoineen". Voimasuhteet tällä saralla, valtion ja yksityisten välillä, olivat silloin aikalailla erilaiset kuin tänään. |
|
| 03.04.2015 15:35 | Heikki Kannosto: | Soneran kaapeliradion kuuluvuus on hifimielessä katastrofaalisen kehno (mutta kuka nykyisin ehtisi radiota kuunnellakaan kun Ylen tv-kanavat tuuppaavat tavaraa enemmän kuin jaksaa katsoa ja nettikin vie oman aikansa). Referenssinä on tosin 16 A 13:n parveke josta oli Espoon lähettimeen suora näköyhteys - kameran jalustaan kiinnitetyllä nelielementtisellä suunta-antennilla ja Dolby C:llä sai aikaan nauhoituksia joissa ei kohise muu kuin konserttisalin ilmastointi. Soneran palvelukin on vähän sitä ja tätä verrattuna vanhan ajan Posti- ja telelaitokseen. "Minun on hyvinkin tarpeellista korottaa ääntäni koska teillä on ollut neljätoista työpäivää aikaa hoitaa asia eikä mitään ole tapahtunut" - siinä vastaukseni kysymykseen onko tarpeen korottaa ääntä. Asia hoidettiinkin sitten jo samana iltapäivänä. Tosin Soneralla oli taannoin tarjolla edullinen matkapuhelinliittymä johon sai lankapuhelimen perinteisen numeron. |
|
| 03.04.2015 16:52 | Mikko Nyman: | Monikos vielä muistaa lamavuosien ajalta väliaikaisen (kyllä, tämä toden totta oli ja jäi väliaikaiseksi veroksi!) 9 % televeron? | |
| 07.04.2015 11:52 | Marko Nyby: | Itse kuvasta vielä: oliko Mossessa oikeasti noin "kylki edellä" -ajokoirafiilis, vai vääristääkö optiikka vai ainoastaan omat silmät? Tietysti asfalttikin on aika epätasainen. | |
| 07.04.2015 12:16 | Jouni Hytönen: | Ei ole tietysti täysin poissuljettua, etteikö neuvostovalmisteisessa autossa voisi olla taka-akseli vinossakin. :) Jyväskylän Liikenteellä oli yksi Volvo-Kabus, jossa näin luultavasti oli, koska auto ei kulkenut suoraan edes pariakymmentä metriä tankkipaikalta pesukoneelle. | |
| 08.04.2015 17:45 | Jouni Halinen: | Tässä tämän päivän näkymät. Silta etelästä https://goo.gl/maps/WMuaA silta pohjoisesta https://goo.gl/maps/D8Wwx asema lännestä https://goo.gl/maps/on5Nc silta idästä eli moottoritieltä katsottuna https://goo.gl/maps/u00nU |