26.05.1981 / Parkano, Isokangas
26.05.1981 Jos ei joka päivä onnistu kuvaamaan kunnollista, voi tietenkin kaivaa laarinpohjia ja arvuutella raadissa vanhempia hämäriä otoksiaan, vai? Siis missä ollaan? Dm7
Kommentit
| 20.12.2004 23:49 | Pekka V. Puhakka: | Veikkaus: Parkanosta Virtojen suuntaan. Eteen vasemmalle lähtee vanha Porin radan linjaus, taakse vasemmalle puolustusvoimien varikon raide. Eteen oikealla uusi "porin rata" ja taakse oikealle rata virroille. Hmmm. tämähän on kuin risteysasema ilman ensimmäistäkään vaihdetta tai risteystä (pl. tasoristeys). | |
| 20.12.2004 23:58 | Jorma Rauhala: | Pekka on tietomies! | |
| 21.12.2004 00:32 | Arto Papunen: | Tämmöisiä kuvia olen minä ainakin odottanut, vielä kun saisi lakkautetuilta osuuksilta vastaavia kuvia. | |
| 21.12.2004 00:37 | Pekka V. Puhakka: | Veikkaanpa että tässä arvuutuksessa oli apuna yön hiljaiset tunnit, eli se ettei muita arvailijoita ollut. Mutta yhtä kaikki, hieno ja mielenkiintoinen kuva. Pitäisi joskus käydä paikan päällä. Tämäkin paikka lienee kokenut aikojen saatossa monet eri raidejärjestelyt. Alunpitäen tietystikään uutta linjaa ei ollut, ja varikon vaihde oli tuossa missä pöllit näkyvät. Sitten tuli Parkanon radan myötä tämä hauska järjestely, kunnes nykyajattelun myötä palattiin lähes entiseen kun vaihde asennettiin takaisin päärataan ja vanha linja jätettiin happanemaan oman onnensa nojaan. Seuraava vaihe lienee se että vaihde puretaan (ellei ole jo purettu) ja sitä seuraava se että itse päärata puretaan ja jäljelle jää mikäpäs muukaan kuin autotie. | |
| 21.12.2004 01:49 | Harri Häyrinen: | YES-YES-YES!!!!! Tällasia kuvia lisää, näitä kattelis vaik kuin kauan...ja jos Savon radalta löytyy tai oikeestaan mistä hyvänsä niin mielellään uppoudutaan näihin!!!!! harmi ku sitä aikakonetta ei oo viel keksitty... | |
| 21.12.2004 01:50 | Harri Häyrinen: | Tällasis kuvissa elämä näyttää paljon leppoisammalta ja kesät kuumemmilta ku nykyään... | |
| 21.12.2004 15:07 | Jukka Voudinmäki: | Hieno ja nostalginen kuva. Tällaisia katselisi mielellään enemmänkin. Ei muuta, Jorma, kuin laarinpohjaa penkomaan... Mitä tuossa kuvan oikeassa laidassa olevassa liikennepaikkakyltissä (onko se edes se?) lukee? Isokangas? | |
| 21.12.2004 15:13 | Teppo Niemi: | Siinä pitäisi lukea: Isokangas. Käydessäni RHK:n tarkastusjunan matkassa viime kesänä, oli paikalla "omatekoinen" linjavaihteen nimikilpi. | |
| 22.12.2004 04:46 | Juhana Nordlund: | Tässä on "sitä jotakin". Ja paljon! | |
| 25.12.2004 14:46 | Pyry Entonen: | Niin, olishan se kivaa kattella vanhoja kuvia mm. jo lakkautetulta Haapamäki-Kihniö radalta. Näitä kuvia jaksaa katsella vaikka loputtomiin. | |
| 09.01.2011 14:04 | Jouni Halinen: | Vasemmalla seisoo Toyota timangi tonni. Faijavainaa osti tuollaisen 76 syksyllä, hinta oli 12 600 mummoa, kun esim. Celica maksoi noin 30 000 mummoa. Hintaan sisältyivät ”ralliteippaus” ja pisaranmuotoiset kromipeilit etulokasuojissa, mutta ei turvavöitä, ne joutui hankkimaan itse. Oli hyvä auto, 100 tonniin ei tarvinnut vaihtaa kuin vesipumppu. Auton myynti loppui noin vuodessa, kun verottaja muutti pakettiauton lavan minimipituutta muutaman sentin Timangin lavaa pidemmäksi, mutta kuitenkin alle Mossen vastaavan lava-auton lavanmittaa. Eli siihen aikaan tuettiin verokikkailulla kotimaisen Saabin (asia oli ei julkinen) lisäksi myös Neukkulan autoteollisuutta. Tein autoon pressukatteen, kerran lavalla matkusti 5 sälliä Kultakivestä (Punkaharju) Stadiin. | |
| 31.05.2017 00:27 | Esa J. Rintamäki: | Tekniikan Maailmassa joskus 1970-luvulla tuunattiin Mossen avolava-autoa. Tämä "Hotskij Rodskij" sai päälleen punaisen maalin ja banjoonsa punaiselle pohjalle maalatut sirpin ja vasaran (vastaten jenkkiautoissa vastaavaan paikkaan maalattua tähtilippua). Seuraavassa numerossa joku pahasti moisesta mielensä pahoittanut paheksui asiaa jyrkästi ja uhkasi lopettaa lehden tilaamisen. Oli kai mielestään nähnyt asiassa aatteen paloa... | |
| 29.06.2017 14:43 | Esa J. Rintamäki: | Nythän koko Tekniikan maailma muistuttaa Me Naisten ja Pahkasian sekoitusta! Esimerkki: kaksilitraista auton moottoria nimitetään " isoksi" ja 5,7 litraista V-8:aa "pikkulohkoksi". Toimittajat saavat nykyautojen varustelutasosta orgasmin, seikka mitä en käsitä, sillä jenkkiautojen varustelu "keitti yli" jo 1950-luvulla. TM:ssä on ihan liikaa muovisia "mopo"autoja ja japseja. T. nimimerkki" haaveilee Dodge Ram 1500 V-8 avolavapakusta". | |
| 29.06.2017 19:33 | Hannu Peltola: | Totta kai Esa GM:n 5,7-litraista moottoria kutsutaan pikkulohkoksi, kun siitä kehitettyjen isolohkojen koot alkavat 400 CID:stä (6,6 l) ylöspäin! Täältä voi lukea Chevroletin moottorin ikonista historiaa V8:n kuminan soidessa korvissa: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Chevrolet_small-block_engine | |
| 30.06.2017 00:59 | Esa J. Rintamäki: | Jo vain, Hannu. Kaikkien pikkulohkoveekahdeksanmoottorien äiti esiteltiin vuonna 1955 Chevroletissa, ja sen tilavuus oli 265 cid. Kyseinen moottorikonstruktio oli erittäin onnistunut ja sen johdannaisena on tuo 5,7 litran mylly. Isolohkomoottori taas tuli valmistukseen vuoden 1958 Chevroletissa, tilavuutena 348 cid. Kehitys kehittyi, ja isolohkomoottoriksi kehuttiin 409 cid "rottamoottoria". Tosin NASCAR-kisoihin ja drag-ajoja varten oli saatavilla 400 cid V-8 (siis vuonna 1961). Tuota 409-rottamoottoria sai vuonna 1961 optiona Chevrolet Impalaan, ja sen teho oli 360 bhp. Samana vuonna esimerkiksi Corvetteen tarjottiin 283-pikkulohkoa, eri tehoisina versioina. Muistaakseni pikkulohkoksi mainittiin mallivuonna 1965 saatavilla ollutta 396:kin. 1967 lanseerattiin isolohko 427, teholtaan 385 bhp, optiona Chevroletin malleihin, myös Corvetteen (vähän tehokkaammaksi viilattuna). Juuri ennen energiakriisiä ilmestyi vuonna 1971 hirmupannu 454 cid, tietenkin valinnaisena. Energiakriisin tultua 1973 454:n tehoa alennettiin. 350 cid (eli juuri tuo 5,7 litran pikkulohko) tuli sitten 1974. Saastelaitteiden aiheuttama "tehokato" on sitten oma lukunsa... Tämä tieto siis Chevroletin osalta. Fordillakin oli oma pikkulohkomoottorinsa ja vastaavasti myös isolohkoinen (mainittakoon Mustangiin tarjottu 429 cid). Muista valmistajista sitten puhumattakaan. Cadillacillakin oli jossain vaiheessa 500 cid mylly, eli huima 8 litran V-8. Lisäys: ennen vuotta 1955 Chevyissä oli rivikuutonen "Blue Flame", jonka tehoja kasvateltiin pikkuhiljaa vuosien kuluessa. Se esiteltiin vuonna 1929 ja sai kutsumanimekseen "Stovebolt Six". Tuota rivikuutosta tarjottiin aina 1960-luvulle asti. Chevrolet oli kokeillut V-8-moottoria jo vuonna 1918. Se oli 55 hp tehoinen 288 cid moottori, jonka rakenneratkaisut olivat yllättävän moderneja nykymittapuun mukaan! Seuraava V-8 olikin sitten yllä mainittu 265 vuonna 1955. Ford juhli markkinoilla lättäpääveekasilla jo vuonna 1932! Lättäpäätä oli Mercuryissä ja Lincolneissakin. Fordin moderni Y-block tuli markkinoille 1953, näin sivumainintana. Vuonna 1950 mainosmiehet mainostivat Oldsmobilen veekasia (303,7 cid, 135 hp) "tulevaisuuden moottorina". Sen tosin piti kerätä suosiota joidenkin vuosien ajan, kunnes "löi läpi"... Samaan aikaan vanhoillinen Pontiac liikkui rivikasin voimin. Kuten myös Packard. Chrysler sitten aloitti hevosvoimasodan vuonna 1951, markkinoille tuli 331 cid 180 hp Hemi! Kaikkihan on tunnetusti suhteellista. Eurokinnereitä kuolattaessa pidetään nuhapumppua rivinelosta "tehokkaana" ja "isona". Kun raukat eivät paremmasta tiedä! Kysyä sopiii, että onko esimerkiksi Mersun 560 V-8 iso- vai pikkulohko? Kuten amerikkalaiset sanovat: ei ole kuutiotuumien voittanutta! Joo. V-8:n "laulu" on musiikkia korville! Terveisin nimimerkki: Minulle tulee V-8 Magazine. Muuten, jos lukijat haluavat tietää nuo cid-luvut kuutiosenttimetreinä, niin ottakaapa laskimet esille ja kertokaa nuo numerot luvulla 16,39. Kiitos, Hannu kommentista! |
|
| 30.06.2017 22:16 | Raimo Harju: | Voisitkos Esa kertoa mullekkin, noin niinkuin huumorilla maustettuna, millainen on Me Naisten ja Pahkasian sekoitus, ja miten se liittyy rautatieaiheeseen. | |
| 30.06.2017 23:59 | Petri P. Pentikäinen: | Samoin olisi paikallaan parin näytön korkuinen selostus pahkojen muodostumisperiaatteesta ja erilaisista olomuodoista, kuten myös seikkaperäinen erittely sikojen ruuansulatusjärjestelmästä. Ja naisista. |