20.02.2016 / Eichstätt Bahnhof, Saksa
20.02.2016 Juuri näin! Asemilla tulee olla kuormausraide, jossa voidaan suorittaa kuormaus/purkaus. Raakapuuta (rahtia) ei ajeta maantiekuljetuksena pidempää matkaa kuin on tarve (vrt. Haukivuori).
Kommentit
| 21.02.2016 00:34 | Heikki Jalonen: | Puutavara-auto on meikäläisittäin vähän oudompi kokoonpano. MAN siinä on veturina, puoliperävaunun edessä. Nosturi Palfinger Epsilon-sarjaa. Suomessa ei taida olla sellaista kellään puutavaralla. Kappaletavarassahan Palfinger on meilläkin tuttu tapaus. Mutta mitä puuta siinä kuormataan? Lehtikuustako, kovin on vaan mustasilmäistä...? |
|
| 21.02.2016 09:48 | Juha Pokki: | On Epsilonin Z -pilkkiä myyty Suomessakin jo ihan kohtalaisesti puuautoihin ja Epscabejakin siinä samalla. Ilmeisesti toimivia pelejä kaiken kaikkiaan metsässäkin. | |
| 21.02.2016 17:30 | Tommi K Hakala: | Palfingeriä tuodaan nykyään myös metsäkäyttöön, Nisula Forestin kautta. Laadukas tuote. Taitaa muutoin olla maailman suurin puutavara/kierrätysmateriaalikäsittelyn kuormainten valmistaja, jos oikein muistan. http://www.palfingerepsilon.com/en/international/ | |
| 21.02.2016 17:48 | Juha Pokki: | Jep, offroad-puolen Epsilon-edustus taisi peräti alkaa Nisulan kanssa jo ennen kuin VTA alkoi maahantuomaan näitä autopuolen Epsiloneja. | |
| 21.02.2016 17:56 | Teemu Saukkonen: | Venäjältä tuodaan puuta puoliperävaunuilla. Eipä siinä kovin suurta lastia saa jos kokonaispaino on 32 tonnia. En tiedä onko euroopassa suuremmat painot. Täällähän saa jyrätä tuplasti tai triplasti suuremmilla missä ei ole järkeä kun silloille on tullut rajoituksia. Mitenkähän ennen voi ajaa yli 60 tonnisella kun nyt sama silta kestää vain 35 tonnisen yhdistelmän, joka tosin mahtuu siihen vain puolikas kerrallaan... Laillisesti siltikään ei voi ajaa yli mutta kukapa niitä valvoo. | |
| 21.02.2016 20:04 | Mikko Mäntymäki: | Teoreettisesti puoliperän paino voisi olla 63 tonnia koska vetäville akseleille saa kuormata 11,5 tonnia ja muille 10t/aks, oman muistini perusteella puolikkaan paino voi olla 48 tonnia. En jaksa lähteä hakemaan koulutusmateriaalia autotallista otsalampun kanssa. Ilmainen rahan säästö vinkki älkää koskaan tunnustako jos rekan tai perävaunun renkaasta lentänyttä kiveä jos vastapuoli nauhoittaa salaa tunnustamisen niin on varmasti heikoilla jos asiasta tulee polisi tutkinta. Useasti painorajoitetut sillat jotka ylittävät pieniä jokia jolloin siihen ei kohdistu koko rekan paino, koittakaa sovittaa 10 metrin matkalle 30 metrin rekka, nämä uudet 100 tonnin rekat käyttävät päätieverkkoa ei niillä metsäautotielle mennä, kääntöpaikat pitäisi rakentaa uusiksi. | |
| 21.02.2016 20:10 | Tommi K Hakala: | Ei satatonnisia ollakkaan viemässä metsäteille, ne tulevat olemaan terminaalien välisiin kuljetuksiin tarkoitettuja. Kuten Ruotsissa, jossa vastaavia 90 tonnisia on kokeiltu. Ihan "perusyhdistelmän" 76 tonnia riittää kaikille sivuteille aiheuttamaan vaurioita. Nyt on lapissa kokeiluyhdistelmä, jossa on erikoispitkä 13 metrin viisiakselinen veturi, johon sopii kaksi 5,5 metrin nippua ja loppukasan kaksi nippua perävaunuun. Ratkaisulla saadaan hieman sopusuhtaisempi painosuhde vetoautolle ja ketteryyttä metsäteille. | |
| 21.02.2016 22:24 | Oskari Kvist: | Suomessa onkin valittu tehokkuuden lisäämiseksi se tie että puutavaralle tehdään pieni määrä suurterminaaleja, joissa pääsee suoraan sähköveturilla hakemaan vaunut ja ajamaan paikasta a paikkaan b ilman vaihtotöitä matkan varrella, vaikka nyt tuleekin sillä enemmän ajoa rekoille. Tämä valinta tietysti myös ajaa alle 150 km kuljetukset rekoille. Loppuja jäljellejääviä kuormauspaikkoja käytetään (jos käytetään) satunnaiseen tarpeeseen, mm. ratatyökoneiden säilytykseen. | |
| 21.02.2016 22:47 | Jukka Ahtiainen: | Niin, asiassa ei ole huomioitu niitä ongelmia ja niiden hintaa, jotka olen luetellut kuvasarjan otsikossa, vaan mennään totutuilla kaavoilla ja osaoptimoinilla. | |
| 22.02.2016 10:46 | Tommi K Hakala: | Niin, jos sivuraiteilla olisi nopeasti käyttöön otettavia avovaunuja ja kullakin rataosalla kiertäisi päivystäjä keräämässä aikataulun mukaan vaunut kerran päivässä, voisi vaunujen käyttö lisääntyä. Eikös näin ennen periaatteessa ollutkin? Nythän ei mikään estä vaikka fennirailia perustamasta tälläistä toimintaa, niille sivuraiteille joita on vielä jäljellä. Mutta, kannattaako kalustoa pitää seisomassa mahdollisen tarpeen vuoksi? Jos vaunuja pitää tilata, odotella ja sovitella kulkemaan tiukkoihin muun toiminnan aikatauluihin, eipä ihme että kumipyöräliikenne on voittamaton notkeudeltaan. Puutavaran kuljetuksessa on aikataulutus nykyisin todella napakka, kuin bussiliikenteessä. Tehtailla ei pyöreää puuta haluta turhaan varastoida. Tulevaisuudessa varmasti kelirikkoaikaan terminaalit ovat se lähde, joilla esim. Äänekoski ruokitaan. |
|
| 22.02.2016 11:38 | Jukka Ahtiainen: | Pitäisikin laittaa iso pyörä pyörimään toiseen suuntaan, eli rakentaa jokaiselle asemalle kuormausraiteet (takaisin). Rautatiekaluston käyttöikä on paljon pidempi kuin maanteillä, joten se ehtinee kuolettaa kustannukset. Kun on kuormausraiteita, niin kuljetuksia voidaa siirtää kiskoille. Sama koskee tietysti rautatieasemia, joilla henkilöjunat pysähtyvät. | |
| 22.02.2016 13:35 | Kimmo T. Lumirae: | Ei kai tässä tarvitse alkaa keksiä pyörää uudelleen. Kyllähän iso kuljetusyhtiö tietää, miten tuollainen homma tehdään, ja tekeekin sitä aika paljon. Veikkaan, että kyse on siitä, että raakapuuala on niin kilpailtua, lähinnä kai rekkoja vastaan, että taksat ovat huonot ja iso firma keskittyy tuloksen tekoon siitä, mitä saa rahdata paremmilla taksoilla. | |
| 22.02.2016 13:58 | Ari-Pekka Lanne: | Ymmärtääkseni metsäteollisuutemme puutavarakuljetuksissa on valloillaan "tilaajan markkinat". Metsäyhtiöt sanelevat varsin suvereenisti, mihin hintaan ajetaan, millaisilla rensseleillä ajetaan ja kummoisin aikatauluin ajetaan. Maan- ja rautateiden kuljetuspuljut saavat sitten joko ajaa niillä ehdoin tai olla ajamatta. | |
| 22.02.2016 14:30 | Jukka Ahtiainen: | Ilmeisesti kenenkään vastuualueelle ei kuulu tehdä toimenpiteitä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi, liikenneturvallisuuden ja kansantalouden parantamiseksi. Laskukaavaan kuuluu ainoastaan välittömät kuljetuskustannukset, joku muu hoitaa muut asiat - vai hoitaako, kuka? | |
| 22.02.2016 14:36 | Juhani Pirttilahti: | Ehkä se vastuu ilmastonmuutoksesta noin niinkuin moraalisesti kuuluu päästöjen aiheuttajalle eli siis rahdin kuljettajalle ja kenties kuljetuksen tilaajalla on vielä merkittävämpi vastuu valita saatavilla olevista vaihtoehdoista se vähiten saastuttava. Koska tässä ei toistaiseksi ole muuta kuin moraalinen vastuu, ei siihen tietenkään laiteta senttiäkään kiinni. | |
| 22.02.2016 14:49 | Ari-Pekka Lanne: | Metsäjättien logistiikkajohtajat varmaan antaisivat mielellään kootut selityksensä näihin kysymyksiin. | |
| 22.02.2016 16:24 | Juhani Pirttilahti: | Suomessa on toki viimeinen rypistys käynnissä siirtymisessä dieselvedosta sähkövetoon. Tässä vaan sähköistämättömän radan päässä olevat satamat kärsivät pahoin (esimerkkinä vaikka Kaskinen, jonka liikenne on nyt tammikuun jälkeen hiipunut yhteen lähtevään rikastejunaan viikossa). | |
| 22.02.2016 20:00 | Heikki Jalonen: | Mukavaahan se moraali on. Mutta ei se kvartaalitilissä viivan alla plussamerkkisenä näy. Ja paha kyllä, vain ne plussat lasketaan. | |
| 22.02.2016 20:25 | Jukka Ahtiainen: | Ympäristöministerin mukaan ilmastomuutoksessa on kyse ihmiskunnan kohtalon kysymyksestä. Luulisi, että jotain tarttis tehdä - oikeesti. Esim. Liikennemisteriön erikoisasiantuntijan mukaan Haukivuoren kohdalla ei laskettu muutoksia hiilidioksidipäästöihin. Liikennepolitiikkaa voi mainiosti käyttää työkaluna. | |
| 22.02.2016 22:28 | Mikko Mäntymäki: | Ilmastonmuutos on pelkkää huijausta, yksi kunnon tulivuori VEI 4+ voi pudottaa lämpötilat vuoden 85 tasolle. Puolustusvoimille suosittelisin kalustoa joka toimii kotimaisella polttoaineella. | |
| 23.02.2016 10:44 | Jukka Ahtiainen: | - Raideliikenne hyödyntää enemmän kotimaista uusiutuvaa polttoainetta kuin maantieliikenne. - Raideliikenne on energiatehokkaampaa ja sillä tehdään myös hyötyjarrutuksia. Kukapa tuollaista grafiikkaa viitsisi muuksi muuttaa, kuin se mittaustulosten perusteella muodostuu ja vaikea uskoa, että tuo porukka julkaisisi muuta kuin parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan: SYKE; Aalto-yliopisto, YTK ; Ilmatieteen laitos https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/16266ad3-e5f5-4987-8760-2b74655182d5/suomen-ilmasto-on-lammennyt.html Monenlaisia lukuja löytyy, mutta lienee kiistatonta kumpi on energiatehokkaampaa raide- vai maantieliikenne. http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/785932/Lahijuna+on+energiatehokkain+joukkoliikennemuoto |