??.??.???? / Karunki
??.??.???? Edellisen kuvan rakennuksen toisella puolella. Onko kuva Torniosta? Postikortti kokoelma A Roivainen
Kommentit
| 07.06.2016 14:32 | Erkki Nuutio: | Kyllä kyseessä on Tornion tavaramakasiini. Se esiintyy taustalla useassa Mia Greenin kuvassa netissäkin (Haparanda stad, Mia Greens bilder). Yllättävää on jarrukoppi kaikissa kuvan Ga-vaunussa, onko taaimman koppi vieläpä keskellä. Winterthurilainen veturi. Kuva todennäköisesti vuodelta 1916. | |
| 08.06.2016 09:32 | Petri Sallinen: | Ga-vaunuissa oli kierrejarru sekä jarrukoppi melkoisen pitkään. Vielä 1930-luvun puolivälin vaunulistauksissa esiintyy kierrejarrullisia Ga-vaunuja. Keskelle sijoitettu kopi on melko harvinainen — se taisi poistua melko nopeasti, koska sisäänvedettynä se vei vaunusta kuormaustilaa. | |
| 08.06.2016 10:53 | Hannu Peltola: | Tietääkö Petri tai muut, kuinka pitkään jarrukopillisia vaunuja saattoi nähdä liikenteessä tai ratapihoille unohtuneena? En ole nähnyt Suomessa jarrukopillisia vaunuja kuin vanhoissa valokuvissa, mutta esim. Saksassa niitä on paljon museoituina ja liikenteessäkin näyttää olleen pitkälle 1950-lukua. | |
| 08.06.2016 23:47 | Petri Sallinen: | Vaunuluetteloiden tai vaunukorttien perusteella voi haarukoida jarrukoppien katoamisen joidenkin vuosien tarkkuudella. Jos esimerkiksi sama vaunun numero esiintyy kahdessa peräkkäisessä vaunuluettelossa ensimmäisessä kierrejarrullisena ja toisesssa vipujarrullisena, niin jarrumuutoksen yhteydessä jarrukoppikin mitä todennäköisimmin purettiin. Vuoden 1936 listauksessa Ga esiintyy piirroksen kera jarrukopillisena ja melkoisessa joukossa on vielä kierrejarru. Vuoden 1937 luettelossa ei pikaisella silmäyksellä kierrejarruja ole enää lainkaan. Luettelot antavat mahdollisuuden seurata vaunujen kehitystä vaikkapa numerokohtaisesti. Ga:n jarrukoppien katoamisen osalta en ole kuitenkaan tehnyt kattavaa selvitystä. Noin yleisesti ottaen näyttäisi kyllä siltä, että luettelointi on ollut erittäin tarkkaa. Jokaisen vaunun elämä ja elämässä tapahtuneet muutokset on kirjattu tarkkaan. Tässä mielessä vaunuja tuskin unohtui ratapihoille. Sota-aika teki varmaan poikkeuksen tähän. Jarrumiehen ammatti on tainnut erityisesti talviaikana olla aika ikävää hommaa :) |
|
| 15.06.2016 08:09 | Pauli Ruonala: | Kirjassa "Radoilta ja ratojen varsilta" (kustantaja SKS 1963) on paljon mainintoja jarrumiehistä. Panen tähän otteen Kusti Aallon kuvauksesta veturinkuljettajan työstä Pietarin radalla vv. 1902-1910: "Jouduimme kuljettamaan tavarajunia ja venäläisiä sotilasjunia Pietarin ja Kouvolan välillä. Näissä Venäjältä Kuselevkan yhdysradan kautta tulevissa junissa oli venäläisiä tavaravaunuja, joissa ei ollut ilmajarruja. Osassa vaunuja oli kierrejarrut, jotka oli sijoitettu vaunujen päissä oleviin jarrukoppeihin, joissa jarrumiehet istuivat ja suorittivat jarrutuksen kuljettajan antamien jarrutusmerkkien mukaan. Pietarista Viipuriin oli sekä suomalaisia jarrumiehiä, jotka suorittivat tehtävänsä hyvin ja joihin voi luottaa, että ummikkovenäläisiä jarrumiehiä, jotka eivät välittäneet junien jarruttamisesta. Talvellakin he nukkuivat paksuihin lammasturkkeihin ja huopatossuihin kääriytyneinä kuin karhut talviuntaan, vaikka kuljettaja olisi antanut jarrutusmerkkejä kuinka kiivaasti tahansa. Niinpä kuljettajien täytyikin koettaa hallita junien pysähtyminen yksinomaan veturin jarruilla ja vastahöyryllä tiukan paikan tullen. Oli asemia kuten Galitzina, joka sijaitsi jyrkän mäen alla, niin että yksinomaan veturinjarruilla ei saanut junaa pysäytetyksi, jos se laskettiin sivutielle, "vetopussia" kohden, joka päättyi vetelään, Äyräpään kuuluun lakkasuohon. [...] Kun näiltä venäläisiltä jarrumiehiltä kysyttiin, miksi he eivät tee jarrumiehen tehtäviä, kun he kuitenkin saavat palkan, he vastasivat suoraan, että palkka on heille sivuasia. Päätehtävänä heillä näet oli kuljettaa niinkutsuttua kontrapankkia eli tullitonta tavaraa salaa Pietarista Viipuriin, kuten sormuksia, rintaneuloja ym. koruja, ja Viipurista taas Pietariin savukkeita ja erilaisia naisten tavaroita. Näitä salakuljetustavaroita he kuljettivat vaunujen alla alusrautoihin kiinnitettyinä tai kätkettyinä halko- tai heinävaunuihin." |
|
| 02.07.2016 10:06 | Petri Sallinen: | Vuoden 1911 vaunuluetteloissa esiintyy sisäänvedetyllä jarrumiehenkopilla varustetun umpitavaravaunun kuvalaattapiirros. Vaunun littera on vielä tuolloin G ja numerosarjaksi ilmoitetaan 4609-4716. Tämä tieto ei vielä kerro luetettavasti sitä, olivatko kaikki kyseisen numerosarjan vaunut varustettu sisäänvedetyllä jarrumiehenkopilla — todennäköisesti osa oli. | |
| 08.03.2020 16:17 | Erkki Nuutio: | Mia Greenin sadat digitoidut valokuvat ovat näemmä poistuneet Haparanda stadin sivuilta. Ikävää, koska niiden avulla selviäisi paikkakunta varmuudella. Ilmeisesti se on Karunki eikä luulemani Tornio. Tämä makasiini kuvaa mahtavaa keisarikuntaa ennen konkurssiaan, päinvastoin kuin Tornion monet pienemmät, paljolta yksityiset makasiinit. Tiedä sitten minne tämä makasiini myöhemmin päätyi. Tornion makasiineja myytiin huutokaupalla kesällä ja syksyllä 1918. Niitä ei taidettu viedä pois, koska ostajia tuskin oli monia ja huudot jäivät varmasti halpamaisen alhaisiksi. Kaskimiehessä on näistä poikkeava kuva tavarakentästä, ja sen kerrotaan olevan Karungista. G-veturi on siinäkin kuvassa, mutta ei sama kuin tässä kuvassa. Taustalla on myös iso puinen makasiini, mutta sekään ei taida olla sama kuin tässä kuvassa. |
|
| 03.10.2023 09:44 | Petri Kiviniemi: | Mia Greenin kuvat ja lasinegatiivit aiotaan siirtää Tornionlaakson museoon ja tavoitteena digitoida kuvat. |