05.10.2016 / Riihimäki tavara
05.10.2016 Fenniarailin juna kauan taivallettuaan (Kemijärvi) saapui aikataulun mukaan Riihimäelle vaihtaakseen suunnan kohti Kotkaa (Mussalo). Koska Kajaanin ja Oulun väli on ratatöiden vuoksi varsin ruuhkaisa, joutui juna käyttämään tätä läntisempää rettiä. 20-vaunua oli täynnä sahatavaraa ja puupalkkeja, junapainoa reilut 1600 tn:a.
Kommentit
| 06.10.2016 10:25 | Mikko Herpman: | Mitenkähän on polttoaineen kulutus/tankkien riittävyys näillä pitkillä siivuilla. Eli tuleeko yhdellä tankillisella kuormattu juna koko matkan ja mahtaako päästä vielä palan matkaa takaisinkin. | |
| 06.10.2016 13:22 | Mikko Mäntymäki: | Noin pitkällä siirtomatkalla ei kannata vajaita junia ajaa, täydet 2000 tonnia. Kuinka raskasta junaa tuo Dr18 pystyy kiskomaan? | |
| 06.10.2016 13:36 | Kimmo T. Lumirae: | Vetovoiman puolestahan tuo pärjännee yli 2500 tonnin junan kanssa, mutta esim. 2000 tonnin junan nopeus 10 promillen mäessä laskee noin 18 km/h:iin, jos mäki on riittävän pitkä, ja kovin pitkiä mäkiä ei taas pääradoilla kovin paljoa ole. Veturihan ei päämoottoriltaan ole kuin noin 10% vahvempi kuin "Hämeen hidas" Huru Dr12, jolla taas ei vedetty noin raskaita junia. Eli tyypillinen tavarajunadiesel, pystyy vetämään varsin isoa junaa, mutta kiihtyvyys ja vauhti ylämäissä ovat vaatimattomia. Mutta kulutuksesta; paljonko tuo matka Kemijärveltä Kotkaan on? |
|
| 06.10.2016 14:29 | Jimi Lappalainen: | Isokylä–Mussalo 1103 km. | |
| 06.10.2016 20:45 | : | Tuollaisen junan vetäminen haukkasi ennen semmosen 350-400 litraa löpöä/100 km. Tuskimpa tuo lienee paljoakaan muuttunut vaikka nykyiset veturit ovat parempia hyötysuhteeltaan. | |
| 06.10.2016 22:58 | Tommi K Hakala: | Mitens vastaava juna Dv12 -vetoisena, paljonko palaisi lientä ja montako veturia tarvittaisiin? | |
| 07.10.2016 14:58 | Mikko Herpman: | Todennäköisesti siis vajaan 5000l tankilla ajaa yhden siivun. Miten muuten jos vetokoneita on kaksi tai useampi, polttoaineenkulutushan ei tuplaannu/triplaannu mutta millä lailla tuota voisi miettiä. Eli jos yksi kone ei joudu aivan täysillä vetämään, mäistä selvitään nopeammin.. Vaikutus nopeuden kautta matka-aikaan. Olisiko kannattavaa/taloudellista.. ? | |
| 07.10.2016 21:28 | Jouni Ijäs: | Niin kertokaa te asiantuntijat diisselin kulutuksesta? Itse huomasin kaupungin ajoleikkurissa, että löpöä kuluu aikalailla sama määrä täydellä kaasulla tai 4/5 kaasulla. Muistan jossakin täällä v.orgissa lukeneeni, että esim. Haapamäen kiertolaisissa meni mäkien takia kahdella koneella sama määrä polttoainetta kuin kolmella koneella. | |
| 08.10.2016 01:14 | Mikko Mäntymäki: | Polttoaineen kulutukseen vaikuttaa myös se että kuljettaja tuntee maaston, osaa pudottaa notkoihin laskettaessa muutaman tehoportaan pois ja heti kun veturi on notkossa niin tehot täysille. Siihen teoriaan en usko yhtään että tukkirekka lähtee nousemaan mäen alta paikaltaan ja että mäen päällä olisi sama nopeus jos verrataan toiseen rekkaan joka pääsee ajamaan siihen 80-90km/h, rajoittimet ovat vain tappovehkeitä, rekkaveturin tehot ratkaisee kesäkelissä kuinka lujaa se mäki ylös noustaan. | |
| 08.10.2016 08:50 | Miro Salo: | Montako junaa tuolta Isokylästä on Fennian tarkoitus loppuviimein viedä per viikko? | |
| 08.10.2016 11:05 | Mikko Herpman: | Tottahan maaston tunteminen auttaa myös kulutuksessa. Toki aikataulu ja muu liikennetilanne osin sanelee paljonko voi aikaa käyttää taloudellisuuden alttarilla. Eikös ainakin hyöryaikaan ollut kuljettajille bonusta tai muuta pientä hyvää taloudellisesta ajamisesta. Nykyisinhän voisi sähkön takaisinsyötöstä saada vastaavasti kannustinta. "Tehot pois ja rullataan..." Painavalla junalla sopivassa tilanteessa ja paikassa päässee pitkän siivun lähes ilmaseksi. | |
| 08.10.2016 11:12 | Teemu Saukkonen: | Lievä OT: Viime vuonna opettaja väitti etteivät rekat ota vauhtia mäkiin, koska massa hoitaa ylös... Rajoitinhan sen vauhdinoton ja ylöspääsyn estää. Ehkä AMK-opettajan suusta ei tarvitsisi tuollaista potaskaa kuulla. Kuvan mäessä on joka talvi rekkoja kiinni vaikka käyvät kääntymässä kilometrin päässä ja ajavat lappu lattiassa tähän. Itsekin yritän talvella uskaltaa 80km/h vaikka on viidenkympin rajoitus, kaasua ei voi painaa lisää koska perä lähtee heti sivulle. https://www.google.fi/maps/@62.4918334,30.2433291,3a,75y,125.04h,86.6t/data=!3m7!1e1!3m5!1sr9crc2gijRb_s3l1cyPU4Q!2e0!6s%2F%2Fgeo0.ggpht.com%2Fcbk%3Fpanoid%3Dr9crc2gijRb_s3l1cyPU4Q%26output%3Dthumbnail%26cb_client%3Dmaps_sv.tactile.gps%26thumb%3D2%26w%3D203%26h%3D100%26yaw%3D249.97987%26pitch%3D0!7i13312!8i6656 Tekniikan Maailman 104-tonnisen rekan jutussa oli että Magneettimäkeen oli jo ajettu 2km kaasu pohjassa kun toimittaja kysyi pitääkö laittaa kaasu pohjaan mäessä ... Mäen päällä 30km/h vaikka oli yli 700hv Scania. |
|
| 08.10.2016 12:01 | Teemu Saukkonen: | Tässä Jakokosken mäellä huomaa eron lyhyellä ja pitkällä junalla. Lyhyellä puodotetaan tehoja heti kun veturi on "huipulla". Videot http://vaunut.org/kuva/109387 vrt. http://vaunut.org/kuva/112378 | |
| 08.10.2016 14:23 | Mikko Mäntymäki: | Osa ammattikoulun opettajista puhuu rekan ajamisesta vaikka ei ole ajanut metriäkään, joten niiden puheet voi jättää omaan arvoonsa. | |
| 11.10.2016 22:30 | Kimmo Pyrhönen: | Niin, vastauksen kulutukseen saa varmastikin käyttäjiltä, mutta mielenkiintoista keskustelua kyllä. Täytyypä virittäytyä katsomaan tuota junaa johonkin, kunhan vain yhyttää nuo aikataulut. |