??.??.???? / Pännäinen
??.??.???? Pännäinen on ihmepaikka, sinne pääsi makuuvaunussa, mutta miksi se oli niin tärkeä? Kuvassa ei kuitenkaan liene makuuvaunua. Turisti 1917 toukokuu-kesäkuu: Makuuvaunuja oli junassa 351 ja 352 Helsingistä Bennäsiin ja Seinäjoelta Helsinkiin. Makuusijapilettejä myytiin I, II ja III luokkiin. Jaahas, aikataulu oli kahdella sivulla. Pääsi kuitenkin koisien Pännäisiin. Juna jatkoi Tornioon. Alkuperäinen kuva käsitelty monella tapaa
Kommentit
| 23.09.2017 14:38 | Eljas Pölhö: | Minusta veturi on ennemmin F1 kuin G1. F1 käytettiin Pännäinen-Pietarsaari-rataosalla. F1 perustelen veturin hytin etuikkunoiden linjauksella, kaikilla sama yläreunan taso. G-sarjoissa keskimmäiset ikkunat olivat ylempänä kuin uloimmat ikkunat. F1 oli myös 20-40 cm matalampi kuin G-sarjalaiset, mutta sitä on hieman hankalampi arvioida kun etummaisessa vaunussa on korotettu pääty. | |
| 23.09.2017 21:27 | Tapio Nikula: | Eihän se makuuvaunu jäänyt Pännäisiin, vaan jatkoi Pietarsaareen, joka oli ennenmuinoin suurehko teollisuuskaupunki. | |
| 24.09.2017 11:52 | Reino Kalliomäki: | Sama rähjäinen korttini on kukenut v. 1914. Oletan , että kuva on otettu aikaisemmin, esim. 1912. Kuvan juna on lähdössä etelään, ja kun veturina on F1 (Eljaksen kommenttiin vielä lisäksi: ei näy hiekkakupua, sitä ei F1:ssä ollut), eli on juna 702, Pännäinen - Pietarsaari, jonka lähtöaika oli 11.25. Kuva sopii mainiosti Uudenkaarlepyyn rautatien aikaan. Lähin isompi kaupunki oli Pietarsaari. Matka-aika tätä junaakin käyttäen 1tunti 25 min. Kaksi vaihtoa. Suorempaa maantietä käyttäen (n 20 km) keskinopeus olisi noin 14 km/h. Leveän radan aikaan motilla sama keskinopeus ilman vaihtoja liki 50 km/h. Pyöräilijä ei pärjännyt, mutta henkilöliikennettä oli vain viitisen vuotta. Leveäraidekuvia ei motista sivuilla ole, mutta Tka:sta huomasin toisenkin kuvan, Jorman ottaman: http://vaunut.org/kuva/11436?liikp1=1903 |
|
| 24.09.2017 12:43 | Pave Saarinen: | Jos omisti pyörän vuonna 1912 oli nopeus siis 14 km per timme, aika kovaa noilla teillä ja sen ajan renkailla. Asetus kyydinpidosta vuonna 1888 20. päivä joulukuuta (joka oli voimassa vielä 1913 valtiokalenterissa) määräsi: matkustavaisella, joka kyytiä käyttää, älköön olko oikeutta kulkea nopeammin kuin kuin kilometri kuudessa minuutissa. Kahdella matkustavaisella vastaava aika oli 8 minuuttia. Aika saattoi olla pidempikin, jos keli oli huono tai hevosta piti syöttää matkan aikana. Yleensä piti syöttää. 6X20 on 120 minsaa, eli kaksi tuntia meni kyydillä, jos ei tarvinnut syöttää hevosta välillä. Kyyti oli vain kievarista toiseen, sitten piti hevosta ja kyytimiestä vaihtaa. Kievarin väli oli yleensä kai tuo 20 kilsaa? Maksu per kilsa oli 14 penniä maaseudulla, kaupungissa 18 penniä. | |
| 24.09.2017 21:42 | Reino Kalliomäki: | Pyöräpuheen tarkoitin symbolseksi, tulevaisuus ei luvannut UR:lle hyvää. Polkupyörä oli tuolloin kallis hankinta, silti tavoiteltu. Se tuli mieleeni isoisän kertomuksista 1930-luvulta. Kuopio - Lieksa välillä pyörä voitti junan. Hänellä oli jo ketjuvaihdepyörä, ja Kontiomäen kautta kiertävä juna vaati vain 15 kmh keskinopeutta. 1937 pääsi Pitkälahden kautta (laiva-juna-juna-juna), ja 1939 Varkauden kautta. Aikataulut vaan eivät suosineet junan vaihtajaa. 4.40 aikaisin lähtö Lieksasta, tulo Kuopioon 23 jälkeen!. Mutta onhan meillä nuo Härkäviikot:) | |
| 06.03.2020 15:23 | Hans Elvström: | Onko tämä varmasti Pännäisten asema? Seinäkello puuttuu. Voiko se olla Kovjoki, http://vaunut.org/kuva/133565?paik=kovjoki , tai Pietarsaari, http://vaunut.org/kuva/97184?paik=pietarsaari ? | |
| 06.03.2020 16:12 | Markku Knuutti: | Noista kolmesta vain Pännäisissä on kuvan makasiini , toisaalta samanmoinen makasiini on myös parikyt kilsaa ylempänä Kruunupyyssä. | |
| 03.06.2020 23:00 | Petri Kiviniemi: | Laajempi näkymä kuvasta. http://vaunut.org/kuva/42942 |