01.06.1973 / Välillä Kemijärvi–Isokylä
01.06.1973 Kuva-arvoitus menneiltä vuosikymmeniltä, missähän tarkalleen sijaitsi tuo kaksitoiminen kaasuvaloesiopastin?
Kommentit
| 04.12.2017 12:56 | Roope Prusila: | Kemijärvellä Norvionväylän sillanpielessä? | |
| 04.12.2017 14:28 | Mauri Monto: | Arvauksia tai tietoa vaan lisää kehiin:) "kisa jatkuu vielä". | |
| 04.12.2017 14:56 | Hannu Peltola: | Paikkaa en osaa arvata, mutta kuva on kyllä upea! Ehkä kuitenkin yksi hatara arvaus: Isohaaran voimalaitoksen pato Kemissä? | |
| 04.12.2017 17:45 | Perttu Karttunen: | Kallansillat Kuopiossa? | |
| 04.12.2017 19:07 | Mauri Monto: | Lisäapuja sen verran, että Suomessa on vain ihan muutama mahdollinen paikka missä vastaavanlainen kuva on voitu ottaa. Katsotaan montako oikeaa tai lähelle oikeaa arviota saamme... Jatketaan vielä:) Kuvan laatu selittyy osin sillä, että se on tämän päivän tekniikalla skannattu vuoden 1973 kinofilmin negatiiviruudusta, siis ne oranssipohjaiset negatiivit... Riittävällä bittisyvyydellä skannattu vanha nega aukeaa hyvin varjoja myöten.. Mutta hyvä skannaus tuottaa paljon teräviä valkeita roskia, jotka pitää siivota pois. Muistuttaa vanhan ajan valokuvien vedostamista. |
|
| 04.12.2017 19:30 | Reino Kalliomäki: | Olisiko Uimaharju, taustalla Enson voimalaitos? | |
| 04.12.2017 20:46 | Teemu Saukkonen: | Kovasti Uimaharjulta näyttäisi, itselläni on lähes metrilleen samasta paikasta otettu kuva. Voimala on kylläkin poissa. | |
| 04.12.2017 21:10 | Mauri Monto: | Noniin, aika sitten päättää kisa. Hyviä arvioita. Kuvan horisontissa ovat Outitunturi ja Varriovaara, vesi on Kemijokea pohjoiseen, on lähes yötön yö. Kuvan silta on Norvionväylän lyhyt silta, vasemmalle kauemmas jää Koivuväylän silta, "Kemijärven pitkä silta". 1962 siltojen välistä purettiin toinen lyhyt silta, joka kuljetettiin Laukaaseen. Sillan kokoamisesta on kuvia vorgissa. Laitos oikealla oli Kemijärvi Oy:n, sittemmin Veitsiluoto Oy:n massatehtaan käyttövesipumppaamo. Se on purettu vuosia sitten. Arvelinkin, että tullaan ehdottamaan Kallan siltoja, siellä oli 1973 aivan samanlainen rautatiesilta. Mutta myös Uimaharju... Roope Brusila arvasi heti oikein. Kiitos kaikille! |
|
| 04.12.2017 22:06 | Niklas Savinsaari: | Ai. Sillä nimittäin "kautta aikain", kuten tänäkin päivänä, Kemijärven esiopastin sijaitsee ja on sijainnut nimenomaan "pitkän sillan" kupeessa. Mutta olikos se silta ollut joskus yhdistetty rautatie-maantiesilta? Silloin tämä kaasuesiopastin voisi olla vaikka kyseisen sillan junaliikennettä turvanneen semafoorin esiopastin? Niin ja itse kuva on erittäin huumaava kaikkiaan! | |
| 04.12.2017 23:32 | Jyrki Talvi: | Silta oli vuoteen 1982 saakka yhdistetty rautatie-maantiesilta. | |
| 05.12.2017 10:56 | Petri P. Pentikäinen: | Veikeä kuva-arvoitus, kun oikean vastauksen jälkeen piti vielä keksiä vääriä. | |
| 05.12.2017 11:05 | Juhani Pirttilahti: | Eihän se olisi sitten ollut arvoitus eikä mikään, jos vastauksia olisi ollut vain yksi. | |
| 05.12.2017 15:03 | Mika Hakala: | Meinasin aluksi vastata ensin, mutta säästinkin koska kaasuopastin ja tele-pylväs siltoineen oli itselleni liian tuttu näky vielä 2000-luvulta. Toisaalta tämä olisi näemmä mennyt sitten väärin. Olisin sen linkittänyt Kemijoen pitempään siltaan. http://vaunut.org/kuva/304?liikp1=554&liikp2=344 Jaaha, vai on tuolla "kannaksella" ollut muukin merkitys, kuin näköalapaikka ja kalastus. |
|
| 05.12.2017 15:47 | Niila Heikkilä: | Vuonna 1973 otettu kuva ei tosiaan sovi yhdistettyyn rautatie- ja maantiesiltaan, koska tuossa maantie menee selvästi sillan ohi omana reittinään. | |
| 05.12.2017 16:49 | Mauri Monto: | Kyllä, vuonna 1973 siltojen välissä oli siipiopastin, jonka esiopastin oli tuossa Norvionväylän lyhyen sillan luona. Kun uusi maantiesilta valmistui pitkän sillan vierelle, poistui siltojen välinen siipiopastin. Seuraava siipi oli lännempänä vartioimassa idästä päin kolmioraidetta ja esiopastin siirrettiin "pitkän sillan" itäpähän eli paljon lännemmäksi. Tämä tapahtui 1981 jos oikein muistan. Tuonne vesilaitokselle oli tie ja tasoristeys kohta pikkusillan länsipuolella eli kuvasta vasemmalle. Se on poistettu vesilaitoksen purkamisen jälkeen ja tuolle penkereelle pääsee enää vain kävelemällä radan yli. Nykyisin "pitkän sillan" itäpään esiopastimen paikalla on uusi yhdistelmäopastin. Se voi näyttää joko odota- aja, odota sn 35 tai odota seis-opasetta. Sähköistystekniikka on viime vuosina kehittynyt, kumpaakaan siltaa ei avarrettu vaan ne säilyttivät alkuperäisen muotonsa. Korkeudet olivat riittävät ajojohdinrakenteille. |
|
| 06.12.2017 02:39 | Niila Heikkilä: | Vaikka knoppi tavallaan ratkesikin heti ensimmäisessä kommentissa, aiheesta seurannut keskustelu on hyvinkin mielenkiintoista, siksi että vasta keskusteluista käy ilmi että miten ja millä perusteilla kuva indentifioituu juurikin Norvionväylään eikä pitkään rautatiesiltaan. Harva esimerkiksi tietää tai muistaa että pitkää siltaa suojaava esiopastin oli juuri tuossa. Sähköistyksen mahduttaminen molempiin siltoihin on tosiaan ollut senttimetripeliä. Alkuperäisissä suunnitelmissa olikin siltojen avarrus, joka olisi väistämättä jouduttukin tekemään mikäli rataosan sn olisi ollut vaikkapa 140. Siltojen nykyinen sn50 riittää tavaraliikenteelle, mutta mahdollistaa kuitenkin uudelleenrakennetun kolmioraiteen kanssa pientä ennakkovauhdinottoa Kemijärveltä Hanhikosken suuntaan alkavaan nousujaksoon. Tässä vielä radan suuntainen kuva, josta käy ilmi siltojen keskinäinen sijoittelu http://vaunut.org/kuva/100746 | |
| 01.01.2019 14:24 | Julius Ylitalo: | Kemijärvellä ristikkosiltojen välissä, koska asun 110km pohjoiseen Kemijärveltä. En oikein keksi muuta kuin Kemijärvi. |