??.??.1922 / Kerava asema
??.??.1922 Lokomon vuonna 1922 valmistama H9 674 koristeraitoineen ilmeisesti upouutena, mahdollisesti Keravan asemalla. Veturi oli yksi niistä neljästä H9-veturista, jotka Lokomo valmisti omaan laskuunsa ilman tilausta ja jotka VR sitten osti (671-674). Poseeraajia on sen verran, että kuvan ottamiseen on varmaan ollut erityinen syy. Ehkäpä uusien vetureiden esittely Valtionrautateille; ellei suorastaan vetureiden kauppa? 28.8.1926 tämän veturin vetämä Rajajoen postijuna rysähti jarrujen petettyä 40 km/t vauhdilla Helsingin asemahalliin. Onnettomuudesta otetuissa kuvissa veturin maalipinta on kulunut eikä veturissa ole enää koristeraitoja. Kuva on julkaistu Keravan nettisivustolla sivulla https://www.kerava.fi/kerava-info/matkailu/historia ja kirjassa 'Savikylästä viherkaupungiksi, Keravan rakentumisen historiaa 1924-1999' sivulla 76. Kuva on Keravan museon kertoman mukaan peräisin Keravan asemapäällikkö Lauri Osvald Viitaselta (asemapäällikkönä 1952-1958).
Kommentit
| 12.12.2017 11:01 | Hannu Peltola: | Veturista puuttuu messinkinen keulanumero, sen sijaan numero on maalattu puskinpalkkiin. Ylälyhty on myös vielä vanhanmallinen. Nopea tulkinta olisi, että kuva on otettu 1920-luvun puolivälin paikkeilla. | |
| 12.12.2017 11:04 | Tapani Laaksomies: | Samaa mieltä ja kuva on 20-luvulta, veturikin kiilteleen kuin tehtaalta tulleena. | |
| 12.12.2017 11:51 | Teppo Niemi: | Ja huomatkaahan hytin oikeassa alanurkassa oleva nopeus 80 km/t. Sehän nostettiin jossakin vaiheessa 95 km/t. Käsittääkseni se oli ennen vuotta 1938. | |
| 12.12.2017 12:23 | Kurt Ristniemi: | Jälleen kerran saan kiittää kommentoijia kuva tietojen korjaamisesta/täydentämisestä. H9-sarjan suurin sallittu nopeus todellakin nostettiin vuonna 1934 ensin 90 km/t ja sitten 95 km/t vetopyörien vastapainoja suurentamalla. Näin kertoo Höyryveturit valtionrautateillä -kirja. Juhlallisen kuvan ottamisen syy ei siis ole ainakaan veturin siirtyminen Viipurista Keravalle -30 ja -40-lukujen vaihteessa. Ja liekö sekään varmaa, että kuva on otettu Keravalla, vaikka Keravan kaupunki on kuvaa nettisivuillaan käyttänytkin. Taustan maisema tosin hyvinkin sopii Keravan aseman itäpuolen maisemaksi. |
|
| 12.12.2017 12:39 | Hannu Peltola: | Vielä tarkemmin kuvaa katsoessani huomasin koristeraidat hytissä ja tenderissä. Eiköhän kuvassa ole lähes tehdasuusi H9, voisiko kuva olla jopa koeajolta? | |
| 12.12.2017 14:14 | Jorma Toivonen: | Minulle tuli täytenä yllätyksenä, että Keravalla olisi ollut veturivarikko (tämän kokoisille vetureille). Eiköhän tämä yksilö siirretty aikoinaan Viipurista Kouvolan varikolle. Olettaisin, että kuva olisi otettu esim. vastaanottokoeajolta jossain Tampereen seudulla. | |
| 12.12.2017 14:20 | Kurt Ristniemi: | Kyllä vaan: Viipurista Kouvolaan. Kuvan käyttäminen Keravan kaupungin sivulla johti minut kritiikittömästi harhaan, kun juuri olin löytänyt Riihimäen kirjaston sivuilta Riihimäellä otettuja kuvia. Mutta ehdottomastihan tämä oli sellainen oma moka, jota ei pidä tehdä. Eikä siinä sokeudessa edes Höyryveturit valtionrautateillä -kirjan 'Kv' soittanut mitään kelloja. Mutta niinkuin olen ennenkin sanonut: kommentoijat korjaavat virheet ja täydentävät tiedot. Se on vorgin vahvuus. Tietenkin sillä edellytyksellä, että kuvan lisääjä myös korjaa ja päivittää kuvaan ne uudet ja oikeat tiedot, jotka on kommenteissa esitetty. |
|
| 12.12.2017 16:31 | Esa J. Rintamäki: | Kysymys tekniikan miehille: suurimman sallitun nopeuden korotus, joka tehtiin mm. vastapainoja suurentamalla, niin muutettiinko luistinohjauksen elinten mittasuhteita myös? Kulissikaaren pidentäminen? Mitä sanovat Ilkka Hovi ja Iiro HIrvensalo? Etenkin kun muut mittasuhteet ilmeisestikin pidettiin ennallaan: vetopuhaltimen ja savutorven mitat, vetopyörien halkaisija, kattilan työpaine, sylinterien ja luistikaappien virtausaukkojen muoto ja mitat? Kun kaikki kuitenkin vaikuttaa kaikkeen... |
|
| 12.12.2017 17:14 | Erkki Nuutio: | Huipputyylikäs veturi taloudellisen ahdinkonsa pohjalla olleesta tehtaasta. 1922 tuli 9.6 Mmk tappio 10.8 Mmk:n liikevaihdolla, pääoma menetettiin ja toimitusjohtaja Ryselin sai lähteä. Tappiosta 2/3 toki tuli ylimääräisistä ja tavanomaisista poistoista ja koroista. Pääsyy oli VR:n tilausten puute, joka oli seurausta Suomen päätymisestä Saksan vasallivaltioksi 1918-1919. Veturitkin ostettiin Saksasta Schwartzkoppfilta ja kärsittiin sitten näistä suuret valuuttakurssitappiot. Konepajan perustaminen vuonna 1915 oli monessa suhteessa huonosti ajoitettu. Veturit tehtiin siis paljolti aiemmin tehtyjä osia käyttäen ja VR:n tilaus 671-674 saatiin 8.11.1922. Ilmeistä on siksi, että kuva on koeajo/myyntimatkalta ja 671 on vielä Lokomon omaisuutta ja kulkutasolla kiillotetuissa vaatteissa olevat miehet lienevät lokomolaisia asentajia. Lokomolainen voi olla myös vasemmanpuolinen laiturilla olijoista. Lieneekö oikeanpuolinen Väinö Airas, joka tosin vasta 1923 alusta tuli VR:n koneosaston johtajaksi. Vaiko olisiko vallan päätirehtööri (1917-1922) Bernhard Wuolle. Vertailukuvia kaivataan, mutta naamakuvat eivät riitä. Täytyy lisäksi tutkia Keravan ja Riihimäen asemakuvia 1922 vaiheilta. Mielestäni tausta ei kelpaa Riihimäeksi. |
|
| 12.12.2017 17:56 | Esa J. Rintamäki: | Hei Erkki! Vai johtuiko Lokomon perustamisen ajoitus maailmansodan aiheuttamasta suuresta veturitarpeesta? (Pellavatehtaan kapasiteetti riittämätön?) | |
| 12.12.2017 18:21 | Kurt Ristniemi: | Oikeanpuoleisessa herrassa on kyllä äkkiä katsoen paljon Wuolteen näköä ja olemusta: tukeva rakenne, runsas pää, ohuet viikset ja mieltymys kissanrusettiin. Vrt https://www.tek.fi/fi/uutishuone/tek-120-vuotta/historia/1930/1936 Wuolle oli Rautatiehallituksen ja Valtionrautateiden pääjohtaja vuosina 1917–1922. Olisikohan kuvassa myös Lokomon toimitusjohtajana vuosina 1915–1923 toiminut Werner Ryselin? |
|
| 12.12.2017 19:06 | Reino Kalliomäki: | Kerava-kytkentä ei ole ihan perätön. En ole nähnyt kuvaa aikaisemmin. Kapea laituri on tehty kiskojen väliin laitettuja betonilevyjä käyttäen. Kiskon kanta ulospäin. Näitä näki vielä 1970-luvulla ainakin. Samanlainen laituri näkyy kuvassa http://vaunut.org/kuva/109052?u=3399&ros=3 Laiturijärjjestys on oikea. Veturin takana on parin raiteen jälkeen siirtokuormauslaituri. Toomien välistä näkyy valaisin. 1960-luvun kuvassa on pylväs samalla kohdalla http://vaunut.org/kuva/109055?u=3399&ros=3 Kirjassa "Minun Keravani" (ISBN 952-91-2779-0 Taisto Saarentaus) on sivulla 116 kuva melko tavalla samanoloisesta talosta (Visakannon talo), juuri oikealla paikalla. Talo on tehty 1920, ja radan puolella on lautatarha-alue. Kuvassa on eroja, mutta kuvien välissä on 30 vuottakin. Mielestäni oikeanpuoleinen karvalakkinen herra voisi olla myös Airas, mutta varma tunnistaminen lienee vaikeaa. Veturi luovutettiin Lokomon listan mukaan 23.1.1923. Kuvaa ei ole otettu sydäntalvella. Ehkä huhtikuussa, 1920-luvulla. Menossa on joku kokeilu, onhan paikalla ensilinjan miehiä. |
|
| 12.12.2017 19:31 | Kurt Ristniemi: | Joudun muuttamaan ja korjaamaan kuvatekstiä ja muita tunnisteita yhtä mittaa. Mutta ei se mitään; tarkoitushan on, että ne olisivat oikein. Tämä kuva on myös kirjassa Juha Mäkinen: Savikylästä viherkaupungiksi, Keravan rakentumisen historiaa 1924-1999, sivulla 76. Kuvatekstissä tosin taidetaan erehtyä kuvan ottamisen ajankohdasta: "Kuvan veturi ajoi Helsingin aseman seinään v. 1926-1927. Tässä se on kunnostettu ja kuvattu Keravan asemalla. LOV." - Kuva tuskin on onnettomuuden jälkeiseltä ajalta, sillä jo vuonna 1910 kehotettiin välttämään kaikenlaisia koristuksia ja viiruja veturien uudelleenmaalauksessa. Mutta kenties paikka kuitenkin on kuvatekstissä oikein. Valitettavasti kirjasta ei löydy selitystä sille, mitä lähdettä LOV tarkoittaa. Mukulakivipäällysteiset laiturit sopivat kyllä keravalaisiksi. Mutta varmaan samaa rakennetta oli käytetty muuallakin. |
|
| 12.12.2017 22:19 | Erkki Nuutio: | Arvelen uudelleen, että kuva olisi otettu syksyllä 1922 ennen kuin kaupat (671-674) oli VR:n kanssa tehtiin ja että kyseessä olisi ollut nimenomaisesti markkinointia palvellut koeajo. Veturi 674 luovutettiin kylläkin VR:lle viimeisenä näistä neljästä veturista vuoden 1923 alussa. Luulisin että oleellisia tekijöitä, jotka aiheuttivat Lokomon perustamisvuodeksi 1915 olivat: - Tampellan veturiosaston päällikön Werner Ryselinin esimieheksi tuli ruotsalaishenkinen kopea Robert Lavonius. Ryselin päätti siksi perustaa suomenkielisen veturitehtaan suomalaishenkisten tohtoriystäviensä Jalmar Castrenin (VR:n pääjohtaja 1922-) ja Juho Karvosen kanssa. - Hatanpään kartanoon kuulunut suuri tehdasalue tuli saataville juuri tällöin Tampereen kaupungin ostettua kartanon ja Emil Aaltosen myötävaikuttaessa. - Veturien tarve oli suuri yksistään Suomeen maailmansodan Suomeen aiheuttamassa huippusuhdanteessa ja näkymät Venäjälle olivat hyvin kiinnostavat (vrt. Turun rautateollisuus ja Kullervo-traktori). - Terästehdas, -valimo ja takomo antoivat kilpailukykyä verrattuna Tampellaan. Toisin kävi: Jenkkityöstökoneet torpedoitiin merenpohjaan, tuli Venäjän romahdus ja sekasorto ja inflaatio Suomeenkin 1917, tuli kansalaissota, tuli kuningaskunta ja Saksan hännystely ja 20-luvun alkuvuosien lama. Lokomon alkuvuodet on kuvattu eloisasti kirjassa T.A.Könönen Lokomo 70 vuotta (1985, 200 s.) |
|
| 12.12.2017 23:31 | Petri Sallinen: | Lokomo 70 vuotta -kirja on todellakin hyvin toimitettu lähde analysoimaan syitä Lokomon perustamiselle. Kirja mainitsee mm. seuraavat syyt. Ensimmäinen maailmansota esti Valtionrautateitä käyttämästä saksalaisia konepajoja rakentamaan Valtionrautateiden tarvitsemia vetureita. Tampella oli käytännössä ainoa vaihtoehto. Sotaa käyvän Venäjän metallituotteiden tarve kasvoi kuitenkin voimakkaasti. Siksi Venäjän asiamiehet ilmestyivät myös kaikkialle suomalaisiin metallitehtaisiin taskuissaan valtavat tilaukset. Venäläiset eivät kuitenkaan esittäneet ainoastaan tiedusteluja, vaan vaatimuksia siitä, että tilaukset on otettava vastaan. Tämä johti siihen, että suomalaisten yritysten oli laajennettava voimakkaasti laitoksiaan ja perustettava myös uusia. Tilaa uusille konepajoille siis syntyi myös tällä tavalla. Samalla Suomen rautatielaitos oli ylikuormitettu venäläisen sotaväen kuljetusten ja kauttakulkuliikenteen vuoksi. Liikkuvaa kalustoa oli liian vähän ja samallla uusia ratoja oli suunnitteilla. Näytti siltä, että Suomessa olisi tilaa kahdellekin veturitehtaalle. Toinen Lokomon perustamisen syy liittyi kielikysymyksiin. Suurin osa suomalaisesta teollisuudesta oli nimittäin ruotsinkielisten hallussa — esim. Tampella. Tampellan veturiosaston päällikkö Rysel oli saanyt toimia melko vapaasti, mutta vuonna 1913 hänen esimiehekseen tuli Robert Lavonius, jota mieluusti puuttui Rysellin toimintaan. Tästä suivantuneena Rysell päätti lähteä Tampellasta — tosin hän ehti saada potkut, kun kävi ilmi, että oli perustamassa uutta veturitehdas. Lokomon perustamisesta oli keskusteltu jo vuonna 1914. Perustamisvuodeksi määräytyi vuosi 1915 siksi, koska rautatiehallitus teki jo 13.3.1915 Rysellin kanssa sopimuksen 25 veturin toimittamisesta. Rautatiehallituksen luotto Rysellin osaamiseen oli siis melkoinen. |
|
| 12.12.2017 23:38 | Petri Sallinen: | Mukulakivilaiturit olivat pitkään normitapa rakentaa laitureita. Rakennuspiirustusten ohessa tästä on mainintoja ja moniin piirustuksiin mukulakivipinnoite on myös piirretty. Vielä 1980-luvulla saattoi vähän syrjäisemmiltä asemilta löytää mukulakivipinnoitteita, joita aikanaan kuvasin. | |
| 13.12.2017 00:01 | Esa J. Rintamäki: | Petri, jostain muistan lukeneeni, että itsenäisyysjulistusta käsiteltäessä porvaripuolueet vastustivat ajatusta, sillä siinä hötäkässä loppuisivat Venäjän rahakkaat tilaukset. Antaa hyvän kuvan ko. puolen isänmaallisuudesta...? | |
| 13.12.2017 07:48 | Kurt Ristniemi: | Off topic ja pimeän vuodenajan piristykseksi: Geni on mukava sovellus, joka kaivaa esiin sukulaisuussuhteen aika moneen maailman ihmiseen. Edellytyksenä on tietenkin, että on laatinut Geniin sukupuunsa ja että muiden laatimat sukupuut ovat uskottavia (mitä ne suinkaan eivät aina ole). Mutta kuitenkin: Genin mukaan - Kustaa Bernhard * Wuolle / Wennerblom is your first cousin thrice removed's wife's second cousin once removed's wife's father, eli sukua ollaan kahden väärän koivun takaa (kahden avioliiton kautta). - Gustaf Verner Ryselin is your fourth great aunt's sister's husband's niece's husband's daughter's husband, eli sukua neljän väärän koivun takaa. |
|
| 13.12.2017 10:35 | Kurt Ristniemi: | Keravan museo kertoi, että kuvan lähteeksi kirjassa 'Savikylästä viherkaupungiksi' mainittu 'LOV' = Lauri Osvald Viitanen. Lauri (Lasse) Osvald Viitanen muutti Keravalle vuonna 1917 nuorena rautatievirkamiehenä. (Lähde: Keravan Urheilijat 30 v. 1918-1948) Keravan asemapällikkönä hän oli ainakin vuonna 1940: https://www.finna.fi/Record/muistaja_kerava.M011-1015 Mutta onko kuva hänen ottamansa ja Keravalla otettu, on toistaiseksi vain aihetodisteisiin perustuva olettamus. Mutta maisema kyllä näyttää Keravalta. |
|
| 13.12.2017 12:58 | Jorma Toivonen: | Voisiko olla mahdollista, että veturi on koeajolla Keravalla konepajakorjauksen jälkeen (asemahalliin ajo v.1926)? | |
| 13.12.2017 13:03 | Kurt Ristniemi: | Jo vuonna 1910 annettiin ohje olla maalaamatta koristeraitoja veturien uudelleenmaalauksessa. Eikä niitä raitoja tässä veturissa ollut enää vuonna 1926 asemahalliin ajettaessakaan. Veturi koristeraitoineen on tässä siis mitä ilmeisimmin Lokomon alkuperäisvärityksessään. Ja tuskinpa korjauksenjälkeisestä koeajosta olisi otettu valokuvaa isojen pamppujen kanssa. |
|
| 13.12.2017 14:06 | Erkki Nuutio: | Edeltävä veturitilaus Lokomolta, H8 648-655 luovutettiin noin kuukauden välein, 655 viimeisimpänä 6.1921. 671-674 tehtiin varastoon. Epäilemättä hitaampaan ne tehtiin, väkeä oli vähemmän ja muiden tuoteryhmien valmistus (murskaimet, turpeennostokoneet, potkurit, kirkonkellot jne) oli alkanut. Likimäärin voi arvioida valmistumiset : 671 10.21, 672 1.22, 673 4.22 ja 674 8.22. Ennen kuin varsin saksanhenkinen VR saatiin 8.11.22 ostamaan nämä, oli myyntiponnisteluja tehty toistuvasti kuukausien ajan. Kuvan taustalla esiintyy paikoitellen lunta ja päähenkilöparilla on selkeät talvipompat ja lyhyemmällä karvalakkikin. Myös veturinkuljettaja on talvivaatteissa. Kyse on tyypillisestä marraskuun maisemasta ja vuosi ei varmaan ole muu kuin 1922. Sanoisin että kyse on kaupan sinetöimisreissusta. 8.11.1922 tai muutama päivä ennen sitä. Ei neljää veturia osteta näkemättä. Koneosaston johtaja A.Th. Örnhjelm siirrettiin lakkautuspalkalle vasta vuoden 1923 loppupuolella, mutta hän ei esiinny kuvassa. Väinö Airas ei myöskään esiinny kuvassa, koska hän oli vielä Tampellassa. Sanoisin siksi, että lyhyempi mies on päätirehtööri Bernhard Wuolle. Hän oli juuri tuollainen lyhyehkö tukeva viiksimies, jonka jykevän kallonmuodon Svenska Rasforskningsinstitut (Uppsala) luokitteli "itäbalttilaiseksi". Ja nämähän olivat juuri silloin maailman huippuja kallonmittaustieteessä. Oikea vastaus lienee siten Kerava 11.1922 , laiturilla mahdollisesti Lokomon edustaja, VR:n henkilö ja päätirehtööri Bernhard Wuolle. VR:n veturimiehet ja käyntisillalla Lokomon veturiasentajia työnjohtajansa kanssa. |
|
| 15.01.2018 00:14 | Esa J. Rintamäki: | Sittemmin kallonmittaus"tiede" eli frenologia todettiin huuhaaksi. |