??.10.1954 / Saltzgitter, Saksa
??.10.1954 III-luokan matkustamo.
Kommentit
| 01.12.2018 09:44 | Pasi Seppälä: | Mukavan näköinen matkustamo. Kolmosluokkaan viittaa ainoastaan halvemman oloinen penkkien verhoilu. | |
| 02.12.2018 01:46 | Uwe Geuder: | 3. luokka poistettiin 1956. Nämä vaunut olivat käytössä muuttamattomana vielä 80-luvulla, mutta 2:na luokkana. Myös paljon isommassa määrässä rakennetun "Silberling":in (rakennusvuodet 1958 - 1981) penkit näyttävät hyvin samankaltaiselta. Vanhojen vaunujen erikoisuus on, että lämmitystä voi säätää jokaisen penkin kohdalla. Silberlingeissä se ei enää ollut mahdollista. | |
| 02.12.2018 13:08 | Rainer Silfverberg: | Itse asiassa DB:n pikajunien (D-Zug) vaunuissakin oli keinonahkapenkit kakkosluokassa vielä 80-luvullla. IC:ssä oli sitten plyssipenkit. Pikajunavaunut jotka rakennettiin 1950-60 -luvulla olivat aina hyttivaunuja. | |
| 02.12.2018 19:13 | Esa J. Rintamäki: | Rainer, kysymys: tarkoittaako D-Zug läpikulkevaa pikajunaa vaiko läpi kuljettavaa pikajunaa (D-Zug = Durchgangzug)? | |
| 02.12.2018 23:21 | Uwe Geuder: | D-Zug on vain kiinteä käsite (nyt jo vanhentunut). Monet saksalaiset eivät taida tietää, mitä se D tarkoittaa. Käsite on Wikipedian mukaan peräisin vuodesta 1892 ja tarkoittaa todellakin Durchgangszug. Ei kukaan saksalainen olisi käyttänyt sanaa Durchgangszug ainakaan 50:een vuoteen. Puhekielinen sana on ollut Schnellzug. (Voi, olla että joskus kauan sitten ne olivat eri lajeja. Mutta minun elinaikana ne olivat synonyymejä.) Merkitys voisi kielellisesti olla sekä läpikulkevaa että läpi kuljettavaa, se on vaikea erottaa. Tuntuu kuitenkin siltä, että jos merkitys olisi ollut läpi kuljettavaa, Saksassa sana olisi muodostettu ilman liitosässää, siis Durchgangzug (vrt. Doppelstockzug). Sveitsissä sen sijaan ehkä liitosässän kanssa Durchgangszug. Kaikki selitykset, jotka minä olen kuullut viittaavat kuitenkin läpikulkevaan junaan. Kuvassa näkyvää vaunumalli ei ole yleisesti käytetty D-Zugeissa, mutta enimmäkseen Eilzugeissa, ehkä myös Nahverkerszugeissa (vanha nimi Personenzug). Eilzug olisi suomeksi ehkä kiitojuna, Nahverkehrszug on käännettynä lähiliikennejuna (vanha nimi henkilöjuna). Molemmat ovat paikallisliikenteen junia, Nahverkehrszug pysähtyy (miltei) kaikkialla, Eilzug vain vähän tärkeimmillä asemilla, kuitenkin useammin kuin D-Zug. |
|
| 02.12.2018 23:45 | Uwe Geuder: | Kyllä D-Zugeissa on myös ollut plyssipenkit, varmaan jo 1970-luvun lopussa. Muistan ainakin ne oranssinväriset, mutta jonkun verran oli kai punaisia ja vihreitäkin. Ehdittiinkö muuttaa kaikki keinonahkapenkit plyssiksi jossain vaihessa ennen kuin D-Zugit kuolivat sukupuuttoon, sitä en osaa sanoa. D-Zugeissa on aina ollut 6:n hengen hyttejä. IC:hin tuli myös isoja avo-osastollisia vaunuja jossa 2. luokan istumajärjestys on 2+2. Eilzugeissa istumajärjestys on aina ollut 4 vastakkain + 4 vastakkain niin kuin kuvassakin. |
|
| 02.12.2018 23:51 | Uwe Geuder: | Nyt löysin kuvan oransseista penkeistä http://www.faz.net/aktuell/gesellschaft/bahn-verzichtet-beim-ice-4-auf-das-klassische-zugabteil-14512463/zugabteil-der-deutschen-bahn-14512467.html (Lehtiartikkeli valittaa, että ICE4:ssä ei ole enää hyttejä lainkaan) | |
| 03.12.2018 00:13 | Uwe Geuder: | > varmaan jo 1970-luvun lopussa Tarkoitin siis ensimmäiset. Ei missään nimessä kattavasti. Sehän kestää aina 10-20 vuotta kunnes kaikki vaunut on muutettu. Sen täytyy sanoa, että Saksan rautateiden vanha keinonahka ei ollut kovin epämukava. Se oli jollakin tavalla karkea tai melkein huokoista. Ei ollut niin hikistä kesällä eikä semmoinen tuntuma, että kohta liukuu penkistä lattialle kuin monessa muissa maissa, joissa käytetään hyvin sileää jopa kiiltävää keinonahkaa. Tuossa kuvassa kiiltää jo melkein liian paljon. Minä en ole tietysti matkustanut 50-luvulla. Voi olla, että materiaalia on sen jälkeen vielä muutettu hieman. |
|
| 03.12.2018 00:27 | Esa J. Rintamäki: | D-Zug: kiitos Uwe tiedoista. Muistan jostain historianteoksesta lukeneeni, kuinka alkuaikojen vaunut olivat hyttivaunuja, joissa oli sivuovet kunkin hytin kohdalla sivuseinissä (vrt. Hki-Hl-radan ensimmäiset vaunut) ja kuinka kehitys jatkui: tuli päätysillalliset vaunut, joissa sisäänkäynti oli nyt päädyissä. Niin muodoin vaunuista tuli läpi kuljettavia = Durchgangswagen. Ja että tällaisista vaunuista muodostettu juna olisi sitten Durchgangzug. Toinen juttu on, että pitääkö edellä mainittu paikkaansa... Eli alkuaikoina D-junan pysähdyskäyttäytyminen ei olisi ollut omaa luokkaansa verrattuna muihin juniin: Schnellzug/Personenzug/Lokalzug-tyylisesti. |
|
| 03.12.2018 01:28 | Uwe Geuder: | En ole Esa kuullut sitä selitystä koskaan aikaisemmin eikä Wikipediakaan mainitse sitä. Mutta Bockhaus Wahrig Deutsches Wörterbuch 1981 antaa mainitsemasi selityksen D-Zug: Zug mit Durchgangswagen, der nur auf wenigen Stationen hält (Juna läpi kuljettavilla vaunuilla, joka pysähtyy vain harvoilla asemilla) Durchgangswagen: Eisenbahn, Wagen mit durchgehendem Gang (Vaunu, jossa on läpi kuljettava käyttävä) Tuntuu todella oudolta, että koko junatyyppi on saanut nimensä vaunutyypistä. Mutta toinenkin selitys (että juna menee asemalla läpi) ei kuulosta myöskään minun kielikorvaan oikein hyvältä. Niin kuin sanoin alussa, se on vain D-Zug, D:n alkuperä ei ole yleisesti tiedossa. 1973 minä näen ainoa kerta vaunun Saksan junaliikenteessä, jossa oli ovi jokaisen hytin sivussa. Mutta se oli DDR:ssä. Lännessä semmoisia ei enää ollut liikenteessä. Englannissa näin niitä vielä 1980-luvulla. Mutta niissä oli jo kapea käyttäväkin, konduktööri ei tarvinnut enää kulkea ulkokautta. |