15.04.1965 / Pasila alapiha
15.04.1965 Eipä löytynytkään Ha-autovaunua Vorgista. Täytyy lisätä tämä Hkk-tyyppiselle aluskehykselle rakennettu autojenkuljetusvaunu. Niitä rakennettiin kahdeksan vuonna 1964. Käyttöikä taisi jäädä lyhyeksi. Kuvassa vaunu ylittää kuormattuna Pasilan laskumäkeä keväällä 1965.
Kommentit
| 13.01.2019 23:31 | Heikki Jalonen: | Voitaisiin arvata, että tuon kuljetuksen toimeksiantaja oli Maan Auto Oy. Siis Peugeotin tuolloinen (1945...2010) maahantuoja. Kyydissä on aivan uuden näköisiä vaunuja, varmaan jälleenmyyjille menevää toimitusta. Autojen välissä jopa suojapahvi tai mikä superlon-patja lieneekään. Kolme 404 mallia olivat yhä moderni ostos vuonna 1965, malli oli ollut markkinoilla vasta viitisen vuotta. Haluttuja ja melko arvokkaita kulkupelejä. Ainokainen 403 oli jo mallina ehtoopuolessaan, 1965 oli Berline-mallin toiseksi viimeinen tuotantovuosi, ainakin Ranskassa. Monien arvostama malli silti edelleen, joka yksilölle oli ottajansa. Ja varmasti edullisempi ostos kuin tuoreempi velipuolensa. |
|
| 14.01.2019 17:58 | Teemu Saukkonen: | Mikä mahtaa olla tuon vaunun leveys? Nykyautoja ei mahtuisi kaksi rinnan vaikka panisi ne pystyyn... | |
| 14.01.2019 19:14 | Rainer Silfverberg: | Tyypillistä Peugeotille oli siihen aikaan että vanhempia korimalleja tehtiin rinnakkain uudempien kanssa muutama vuosi ja farmari- ja pakuversiona vielä kymmenisen vuotta. | |
| 14.01.2019 20:59 | Heikki Jalonen: | Peugeot 404 korin leveydeksi ilmoitettiin 1630 mm, mallista riippumatta. Ei ollut tarjolla levike-GeeTeeIitä eikä tärynakki-Turboa... Tuon Ha-vaunun kuormatila lienee ollut 3,4 m leveä, kaksiakselinen lyhyt vaunu kun on. Kaksi Pösöä on siis juuri-ja-juuri rinnakkain sopinut, peili käännettynä. Ei siis peilit, sellainen oli vain vasemmalla puolella. Käsin käännettynä, se ei tosiaankaan liikkunut sähköllä. Kuorman tekoonkaan Maan Autolta ei varmasti käsketty kiirellisimmän hätäisiä rasvaletti-apujannuja vaan paremminkin harkitsevaisen varmakätisiä luottoukkoja. Peugeotin asemaa Suomen autokaupassa tuolloin 1960-luvun puolimaissa voisi peilata vaikka sillä tiedolla, että 404 oli parhaiten myyvä "kalliimman" hintaluokan (yli 10.000 mk) vaunu, hinnat alkaen mallin maksaessa 12480 mk. Vuonna 1964 404-malleja rekisteröitiin 2211 kpl. Vertailun vuoksi, suosittu Ford P5 (17M) tuli kakkosena tuossa kategoriassa, 1974 autoa. Peugeotin kova kilpailija taksimiesten ja pitkän matkan tekijöiden ajokkina, Mercedes Benz 190, möi 1086 yksilöä. Dieseliä haluavien ainoat vaihtoehdot olivatkin vielä tuolloin 404 ja MB. Kestosuosikki VW peruskupla 1200 oli tuonakin vuonna markkinajohtaja 8462 kilpiin pannulla autolla - mutta se olikin hieman toisen kategorian ajokki. |
|
| 14.01.2019 21:51 | Jouni Halinen: | Juuri näin Rainer. Faija osti 1976 Toyota Timangin ja joskus 79/80 tuli Maan-autosta kotiin tarjous, että nyt sopisi vaihtaa se 404 avolavaan. Muistan vieläkin että se oli aika järkyn näköinen ”vankkuri” pressukatteineen. Tilanteeseen ei tartuttu. Täytyy sanoa, että kyllä Toyota oli silloin(kin) laatuauto, vain vesipumpun vaihto 100 000 kilsaan. Löysin kuvankin tästä ”komistuksesta” https://urly.fi/185Y Muuten (minun) täytyy kyllä sanoa että normi 404 oli aikakautensa huippumuotoilua, senhän patonkimaan pojat osaavat, tekniikan kanssa ei sitten ole niin väliä. ’ Minäkin ihmettelin että miten ihmeessä vaunuun mahtuu 2 autoa rinnakkain. Kuorman sidonta varmaan täyttää sen ajan vaatimukset, tai lähinnä niiden puutteen, olis voinut heittää edes kakkosnelosen pätkät pyörien eteen. Aikamoista hieromista tuollaisen kuorman lastaus/purkaminen kyllä on. |
|
| 14.01.2019 23:05 | Heikki Jalonen: | Peugeot 404 oli sinällään italialaista muotoilua, Pininfarinan toimiston töitä. Tyylikäs se on, edelleen. Samaa "trapetsi"-tyyliä kuin jo vuotta aikaisemmin (1959) markkinoille tulleet Fiat 1800 ja hieman myöhemmin esitelty edustus-Fiat 2300 - kolmikkoa on jostain katselukulmasta jopa vaikea erottaa toisistaan. Myös Austin Cambridge ja sen badgesiskot ja muutamat muut BMC-valmisteet olivat saman konseptin sovituksia. Eipä Pösöä voi tekniikastaan pahasti moittia, ranskalaisista varmasti paras. Useimmat siitä pitivät ja monilla seuraavakin auto oli samaa merkkiä, varsinkin uusien ostajilla. Korin korroosio oli 404:n leipää ja - jos malli oli Berline - perän erikoisuudet levite siihen päälle. Niistä me 1970-luvun romunropaajat sitten "pääsimme" nauttimaan. Hyvin kypsinä. Breakissa ja Pick-Upissa taka-akseli oli ihan toista maata, todella Afrikka-varma juttu. |
|
| 15.01.2019 11:08 | Kurt Ristniemi: | VR-historiikki 1962-1987 kertoo Ha-autojenkuljetusvaunusta sivulla 461: "Taloudellisen kasvun myötä alkoi myös henkilöautojen tuonti kasvaa 1960-luvulla. Uusien autojen kuljetus tuontisatamista sisämaahan kasvoi nopeasti ja siihen tarvittiin sopivaa erikoiskalustoa. Hkk-vaunun alustalle rakennettiin vuonna 1964 kahdeksan Ha-vaunua (kuva 51), lisäksi rakennettiin muutostöinä entisten kaksiakselisten Ek-paikallisjunavaunujen alustoille vuosina 1965-1968 50 Haa- (kuva 52) ja 50 Hac-vaunua (kuva 53). Vuosina 1969-1970 rakennettiin Ggh-vaunujen alustoille 22 Hae-vaunua, ja entisten neliakselisten Ei-matkustajavaunujen alustoille vuosina 1968-1971 yhteensä 69 Oe-vaunua (kuva 54). Rakennettiinpa vuonna 1967 kokeilumielessä Haa-vaunun alustalle kaksikerroksinen Hah-vaunukin (kuva 55). Muutaman vuoden kuluttua vaunujen valmistumisesta VR kuitenkin melko tyystin menetti kuljetusosuutensa jakeluliikenteeseen paremmin soveltuville tehokkaille erikoiskuorma-autoille, ja valtaosa autovaunuista muutettiin toisiin käyttötarkoituksiin." Historiikin sivujen 453-455 taulukosta 6 ei Ha-vaunua löydy, mutta siinä ovat autovaunut Haa, Hab ja Hac numeroineen, rakennusvuosineen, lukumäärineen ja muine tietoineen. |
|
| 15.01.2019 12:18 | Esa J. Rintamäki: | Hei Kurt, kuten joku jo totesi, on nuo historiikit lievästi sanottuna ylimalkaisia. Oe-sarjan vaunujen perusvaunut kuuluivat sarjoihin XCm, BCm, CEi, Em, Eim, Ei ja Eik. Toisin sanoen, näissä oli vakiomallinen 20 800 mm aluskehys, ja suurimmassa osassa A7-telit. |
|
| 15.01.2019 14:12 | Kurt Ristniemi: | Tällä tavalla ne tiedot täsmentyvät. Ensin kuvatekstissä jotakin, sitten historiikista jotakin lisää ja viimein täsmätietoa. Nämä kun jotenkin vielä kumuloituisivat jonnekin yhteiseen tietovarastoon, niin kalustotietous - tai ainakin sen keruu - alkaisi olla hyvissä kantimissa. Juu, ylimalkaisia ovat nuo historiikit. Olisikohan tuo 'joku' saattanut olla minä itse? http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,11470.msg89427.html#msg89427 Olen suhtautunut karsastaen täällä tuolloin tällöin esiintyvään uskoon siitä, että historiikit ovat puhdasta totuutta ja aikalaissanomalehtikirjoitukset epäluotettavia. Kuitenkin aikalaisdokumenteissa on usein sellaista tietoa, mikä ei historiikkeihin ole päätynyt. Mitä enemmän luen rinnakkain historiikkeja ja sanomalehtikirjoituksia, sitä enemmän näen historiikeissa vääriin johtopäätöksiin johtavia yleistyksiä ja suoranaisia virheitä. |
|
| 15.01.2019 20:21 | Petri Sallinen: | Vuoden 1966 vaunuluetteloon on merkitty kahdeksan Ha-vaunua numerosarjaan 105903-105910. Vuoden 1968 vaunuluettelossa on yhä kahdeksan vaunua, mutta numerosarjassa 105890-105897. | |
| 15.01.2019 23:08 | Olli Keski-Rahkonen: | Hae ja Hah ovat itselleni uusia litteratuttavuuksia. Löytyykö näistä kuvia tai muuta lisäfaktaa? | |
| 18.01.2019 10:59 | Petri Sallinen: | Keskushallinnon käskykirjeet ja määräykset ovat osoittautuneet kaikkein parhaimmiksi lähdeaineistoiksi. Arkistomateriaalin "seulonta" tosin on ollut jossain vaiheessa ilmeisen massiivista. Eteen on tullut nimittäin paljon asiakirjoja tyyliin: "muutetaan kaikkien F-vaunujen portaat oheisten piirustusten mukaisiksi", mutta sitä oheista piirustusta ei sitten olekaan, koska se on ilmeisesti "seulottu", eli hävitetty. | |
| 31.01.2019 03:51 | Eljas Pölhö: | VR Käskylehti 38/64. 2 Ha-sarjan autonkuljetusvaunut n:ot 105903-105910 Liikenteeseen on asetettu kahdeksan kappaletta autonkuljetusvaunuja, sarja Ha, n:ot 105903-105910. Näissä vaunuissa kuljetetaan henkilöautoja kahteen rinnakkaiseen riviin kuormattuna. Autot tuetaan kuljetuksen ajaksi vaunun reunan puoleisia pyöriä vasten asetetuilla pyöränvastimilla, joita tulee yksi pyörän kummallekin puolelle ja siis yhteensä 4 kpl autoa kohti. Pyöränvastimen paikalleen asetus ja kiinnitys tapahtuu seuraavassa järjestyksessä: Pyöränvastin asetetaan reunapalkille ja tynnetään reunapalkissa olevaa ohjausuraa pitkin pyöränrengasta vasten. Tämän jälkeen vastimessa oleva lukitsintappi sijoitetaan lähimpään ohjausuran reunassa sijaitsevaan loveen. Lukitsintappi varmistetaan paikalleen painamalla sen yläpäässä oleva salpa alas kiristysruuvin viereen. Kiristysruuvilla puristetaan lopuksi pyöränvastin autonrenkaaseen kiinni. Jotta pyöränvastimet tulevat oikein kiinnitetyiksi paikalleen ja kuljetusvarmuus tältä osalta turvattua, kehoitetaan kuormausta valvovaa rautatiehenkilökuntaa pitämään huolta siitä, että pyöränvastimet on sijoitettu ja kiinnitetty oikein paikalleen ja että sekä lukitsintapin että kiristysruuvin varmistussalvat on käännetty kiinnipitoasentoon. Lisäksi on valvottava, että autojen käsijarrut on kiinnitetty. Vaunuja käytetään autojen kuljetukseen ja on ne palautettava tyhjinä lähtöasemilleen, joina yleisimmin ovat Hki, Hnk ja Tku. Vaunuilmoituksissa on vaunut selvästi ilmaistava omalla tunnuksellaan, joka on Ha. (Kut n:o 785, 11.9.1964). |
|
| 31.01.2019 08:57 | Jouni Hytönen: | Kun kolme muuta autoa ovat jo paikoillaan, viimeisen asettelu on voinut olla melkoista hieromista. :) Tietysti jos on päästy kuormaamaan päädystä, työ on ollut paljon helpompaa. Jotenkin aavistelisin, että nämä on kuitenkin kuormattu sivulta. |