??.??.1925 Helsingin kaupungin rakennuskonttorin asemakaavaosaston laatima kartta vuodelta 1925 kuvaa tarkasti yksittäiset raiteet rantaradan ja pääradan erkanemisalueella Pasilan ratapihan pohjoispäässä Pasilan aseman siirtämisen jälkeen. - Rantaradan matkustajaliikenteen kaksoisraide on vedetty pääradan yli ja johdettu Pasilan uudelle asemalle radan itäpuolelle. - Rantaradan tavaraliikenteen kaksoisraide on erkautettu heti kallioleikkauksen jälkeen ja johdettu vanhan yksiraiteisen radan reittiä lännempää Pasila ratapihan länsireunaan. - Pasilan asemalta on johdettu uusi kaksoisraide pääradalle pohjoisen suuntaan, ja on syntynyt Haarakallio uuden ja vanhan linjauksen väliin.
26.03.2019 13:28 | Tapio Keränen: | Oliko Pasilan uudella matkustaja-asemalla pääradalla sivuraiteet? Rohkenen epäillä. | |
26.03.2019 14:00 | Kurt Ristniemi: | Vuoden 1932 ilmakuvan mukaan Pasilan henkilöasemalla ei pääradan raiteilla ollut sivuraiteita. Oli vain kaksi raidetta rantaradan ja kaksi raidetta pääradan liikenteelle. Samaa viestiä kertoo vuoden 1937 ratapihakaavio (VR 1912-1937 II kuva 102). Olenkin tavannut aina sanoa, että karttoihin ei ole luottamista. |
|
26.03.2019 14:40 | Pave Saarinen: | Oli siellä sivuraiteet. Alaratapihalta nousee sivuraide aseman ratapihalle. Siinä tuotiin hiilivaunuja ja hiilikenttä oli siinä pengermän sivussa. Kuvassa ei näy, mutta hiiliraiteesta oli eteläpuolelta vielä haarautuma ihan pengermän reunalle, jossa oli hiilen kaatolaite alas veturille. Siinä kartassa näkyy vielä joku rakennus, jossa joku vielä asuikin 1950-luvulla. Seuraavassa kuvassa on hiilenantolaitteen jämät ja raidetila reunalla on nähtävissä, vaikka kiskot on poistettu. http://vaunut.org/kuva/93812?u=2783 Toisessa kuvassa hiilen pudotuslaite tarkemmin signaalikelloineen. http://vaunut.org/kuva/93794?u=2783 |
|
26.03.2019 14:50 | Kurt Ristniemi: | Karttaan on pääradan henkilöliikenteelle piirretty neljä raidetta, eli suorien raiteiden vierelle sivuraiteet. Ymmärrän Tapion tarkoittaneen näitä sivuraiteita. Niitä ei ole vuoden 1932 ilmakuvassa eikä vuoden 1937 ratapihakaaviossa. Tuskin todellisuudessakaan. (Rantaradan henkilöliiketeelle asemalle on piirretty kaksi raidetta.) |
|
26.03.2019 14:51 | Teppo Niemi: | Eipäilen suuresti, että Pave puuhuu nyt aidan seipäistä eikä aidasta. Pääradan, eli Helsinki - Riihimäki radan raiteilla ei ollut sivuraiteita. Sitä voi tutkia monista, myös VR:n historiikkien kuvista ja 75 vuotishistoriikissa julkaistusta suunnitelmakartasta, josta Kurt Ristniemi mainitsi. Ja nuo Paven mainitsevat sivuraiteet ovat matkustaja-aseman vastakkaisella puolella kuin mitä Keräsen Tapsa tarkoittaa. Nyt olisi kiva nähdä dokumentteja asiasta. |
|
26.03.2019 14:55 | Pave Saarinen: | En minäkään kuvista havaitse tarkoittamiasi raiteita. Mutta nehän kuvat ovat 1960-luvulta. | |
26.03.2019 15:04 | Kurt Ristniemi: | Pave, perusteletko vuoden 1925 pääradan henkilöliikenteen sivuraiteiden olemassaoloa 1960-luvun valokuvilla, joissa ko. raiteita ei näy? Muuten: Ne aseman pääradan henkilöliikenteen raiteiden sivuraiteet on piirretty myös siihen vuoden 1930 karttaan, joka on 'Radan varrella' -kirjan sivulla 19. |
|
26.03.2019 20:38 | Rainer Silfverberg: | Oliko Pasilan ratapiha ja asema siihen aikaan Helsingin Maalaiskunnan vai kaupungin alueella? | |
26.03.2019 21:40 | Reijo Salminen: | Taisivat olla 1912 liitoksen myötä Helsinkiä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueellinen_laajeneminen |
|
26.03.2019 21:58 | Jouni Halinen: | Alue kuului Helsinkiin. 1946 Helsinkiin liitettiin Pasilan lähellä olevista alueista silloinen Haagan kauppala Oulunkylän kunta. Pasila liitettiin Helsinkiin vuonna 1910 https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suuri_alueliitos (tämän artikkelin mukaan?) 1800/1900 vaihteesta alkaen Helsinkiin on liitetty useaan otteeseen muitakin isompia ja pienempiä alueita ympärillä olevista alueista, niistä suurimpina Vuosaari (1966) Vantaasta ja osia Sipoosta (2009), niistä tarkemmin täällä. https://fi.wikisource.org/wiki/Helsingin_rajat#Mustanniementien_alue_ja_Alk%C3%A4rr_1982 Reijon linkkaamassa artikkelissa on karttakin rajamuutoksista. |
|
26.03.2019 22:39 | Rainer Silfverberg: | Jotenkin saa kartoista,varsinkin tästä vuoden 1925 ja myös wikipedian alueliitoskartasta, sellaisen kuntaan. Eli onko tuo viivoilla ja pisteillä merkitty suora viiva "Hannankatua" pitkin olisi kuulunut vuoteen 1946 asti maalaiskuntaan? [KORJAUS] se kuului Huopalahden kuntaan. Pasilan ratapiha kuului Helsingin kaupungille. https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_esikaupunkiliitos/pdf/kartat/Mietinto_2_Huopalahti.pdf | |
30.03.2019 12:25 | Kurt Ristniemi: | Kaupungin raja on karttaan merkitty tavallisella rajaviivalla: - . - . - jolla on leveä harmaa surureuna. Rajan eteläpuoleiset osat kuuluivat tuolloin (1925) Helsingin kaupunkiin, ja pohjoispuoleiset Huopalahden kuntaan, joka oli erotettu Helsingin pitäjästä vuonna 1920. Rannikkoradan rakentamisen aikaan alueet kuuluivat vielä Pikku-Huopalahden kylään Helsingin pitäjässä. Helsingin kaupunkiin nämä alueet llitettiin vasta vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa. Böhlen (Böle) tilan alue, jonka kaakkoispäähän oli syntynyt kartassa näkyvä Pasilan puutarhakaupunki (Pasilan etukaupunki, Fredriksbergin puutahakaupunki jne.) ja joka kuvassa on merkitty nimellä 'Pasila Böle', oli liitetty Helsingin kaupunkiin vuonna 1912. Tilojen rajat näkyvät 10 vuotta vanhemmassa kartassa http://vaunut.org/kuva/131892 |