??.??.1976 / Pieksämäki asema
??.??.1976 Suojattu Risto on työnnetty ulos katoksesta. Se on saanut ylleen ”sadetakin”. Jotenkin halusin uskoa toimenpiteeseen., vaikka auton ruostesuojauksen en arvellut kestävän parhaimmillaan kuin kolme vuotta.
Kommentit
| 02.12.2019 19:14 | Mikko Heino: | Jännästi kampien "kiinnitystapit?" ovat ihan-missä-sattuu-asennossa. | |
| 02.12.2019 19:34 | Aapo Niemelä: | Vetopyörät tuppaavat pyörimään "järjestyksestä", kun kiertokanki puuttuu ja veturia liikutellaan. Kertoisiko joku, että miksi kanget ylipäätänsä irroitetaan, vaikka veturi olisi vain tilapäisesti poissa liikenteestä? Kyllähän sen hylkäyksen yhteydessä ymmärtää, mutta ehkäiseekö toimenpide jonkinlaista kulumista tai pyörien jumittumista? | |
| 02.12.2019 19:44 | Juhani Pirttilahti: | Kankien irroitus liittyy siihen, että veturien hinausnopeutta voidaan nostaa merkittävästi. | |
| 02.12.2019 22:10 | Aapo Niemelä: | Ahaa, kiitos tiedosta! | |
| 02.12.2019 22:51 | Jouni Hytönen: | Vahdittavia liukulaakereita on merkittävästi vähemmän, kun kanget on irrotettu. | |
| 02.12.2019 22:58 | Tuukka Ryyppö: | Voiko olla, että on suorastaan tahallista, että nuo tapit ovat "sikin sokin"? Sehän tarkoittaa, että vastapainotkin ovat, ja kaikkien saman puolen vasapainojen liikkuminen samaan tahtiin tekee tunnetusti höyryveturin liikkeestä heiluvaa ja kuluttaa sekä rataa että veturia. | |
| 03.12.2019 07:52 | Heikki Kannosto: | Pyöräkerrathan eivät ole tuhannesosamillilleen samankokoiset ja ilman kankia hinattaessa ne varmaan menevät itsestään pikkuhiljaa epätahtiin. | |
| 03.12.2019 09:22 | Jorma Toivonen: | Minun mielestäni pikemminkin päinvastoin. Jos kankikoneiston laakerit vain ovat kunnossa ja niiden voitelu toimii, niin hinausnopeus voi olla suurempi kankien ollessa paikoillaan. Jos kanget on irrotettu, niin vastapainot kuitenkin jäävät ja tekevät pyörän pyörimisestä sitä epävakaamman, mitä kovempi vauhti on. Erityisesti käyttöpyöräkerran painojakautuma aiheuttaa varsin epätasaista kulkua. | |
| 03.12.2019 11:07 | Hannu Lehikoinen: | Komppaan Jormaa. Hinaamisen suhteen parasta olisi mahdollisimman hyvä koneiston tasapaino. Kanget on varmasti purettu irti sen vuoksi, että ruostumiselle alttiit kammettapit ja kanget on saatu ruostesuojattua joka puolelta. Suistumisherkkyys kasvaa merkittävästi epätasapainon (pyörien keveneminen, kun massakeskipiste heittää akselin keskipisteestä) vuoksi ja siksi kangettoman koneen hinausnopeuden on oltava pieni. Mielestäni viime aikoina näissä on noudatettu 35 km/h hinausnopeutta. | |
| 03.12.2019 13:33 | Juhani Pirttilahti: | Aivan joo. Nuo tapithan oli suojattu myös. Taisin itse miettiä jotain erilaista tilannetta. | |
| 03.12.2019 13:53 | Teppo Niemi: | Tuo Pirttilahden kommentti päti vielä tuohon aikaan Vr1 sarjaan, jolloin kiertokangen irroittamisella suurin nopeus nousi. Muilla sarjoilla tuo on mennyt niin kuin Toivosen Jorma ja Lehikoisen Hannu kirjoittikin. Sn on muistaakseni ollut juurikin tuo. Ainakin siinä hinauksessa Vuorten Vuorelta Imatrankoskelle, jossa olimme Lintisen Timon matkassa Iisalmesta Kuopioon. Tuon hinauksen lopuosalta saattaa jopa täältä löytyä Attilan Jorman ottamia kuvia. Resiinalehdessä on julkaistu myös Lintisen Timon juttu tuosta matkasta | |
| 03.12.2019 16:22 | Jouni Hytönen: | Kuvittelin ehkä tilannetta, jossa tällainen jo kauttaaltaan suojattu ja kampikoneiston osalta purettu veturi otetaan hinaukseen - olisiko realistista, että kammentapit ja laakerit puhdistetaan maastossa ja kammet asennetaan takaisin paikoilleen? Kaikki on tietysti mahdollista, mutta kaikki kriisivarastovetureiden hinaukset on taidettu tehdä laittamatta kampikoneistoa takaisin paikoilleen. Ja vaikka laitettaisiinkin, uskallettaisiinko nopeutta kuitenkaan nostaa, kun ei tiedetä, miten kymmeniä vuosia seisoneet laakerit alkavat käyttäytyä liikuteltaessa. Käyttökuntoisen höyryveturin osalta tilanne on tietysti eri, ei ole mitään järkeä purkaa kampikoneistoa hinauksien ajaksi. |