16.08.1990 / Keuruu, Haapamäki

16.08.1990 669:llä sai vielä ajaa tuolloin siviilitkin ja vuoteen 1992 asti ainakin. Sitten joskus tuli muutos jolloin nuokin ajelut loppuivat. Itse ehdin kokeilla juuri tämän 669:n ja Tk3 1150 "ajamista" joka oli noin 5-600m sivu mutta kuitenkin. Mutta miksi hiilipiippu? En tiedä.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Haapamäki (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Keuruu

Kuvaaja: Tapio Juomukkaharju
Lisätty: 24.05.2005 00:00

Höyryveturi
Vr1: 669

Salonki- ja erikoisvaunut
A: 91

24.05.2005 18:52	:	Tarkoittanet kuitenkin Tk3:sta?
24.05.2005 19:54	Tapio Juomukkaharju:	Joo, sitä vaihdoin se oikeaksi. Olisi pitänyt katsoa lähempää kuvatekstiä jonka olin kirjoittanut ajat sitten tai hommata lasit.:)
24.05.2005 19:54	Juha Vuorinen:	Vaunu on A91
24.05.2005 20:12	Tapio Juomukkaharju:	Aina joku tietää
24.05.2005 21:15	[Tunnus poistettu]:	Tk3:han oli luonnollisesti numeroltaan 1150. Tk3 1154 ajoi viimeisen ajonsa eräänä viimeisistä vakinaisenliikenteen vetureista keväällä 1975 Oulussa.
25.05.2005 11:28	Tapio Juomukkaharju:	Niinpä se on 1154 on puistossa näytillä ja onhan mulla sellainen kortti jossa 1154 on Oulun päivystäjänä 19.06.1973.
25.05.2005 11:32	Kimmo Pyrhönen:	"Takapiha-ajossa" on käytetty äkkimuistamisella höyryjä Vr1 669, Pr1 776, Vr1 789 ja Tk3 1150. Muillakin toki; Dm7 4185, Dv15 1991, olikohan jopa Dr12 2216.
25.05.2005 12:27	Simo Toikkanen:	Kyllä Hurullakin on taidettu takapiha-ajossa käyttää. Lisäksi muistan olleeni sellaisellakin takapiha-ajovuorolla rahastajana, jossa veturina toimi Tve1 422...
25.05.2005 12:28	[Tunnus poistettu]:	Tk3 1154 osui usein kamerani eteen Oulussa 1970-luvulla. Milloin työn raadannasta nokeentuneena, milloin erittäin siistissä maalissa konepajakorjauksen jäljiltä niin kuin esim. keväällä 1973 työskennellessään Oulun asemalla päivystäjänä. Kovin vain tämäkin työnsankari näyttää toisen laiselta seistessään parkissa siellä puistossa kuin aktiiviaikoinaan. Tämän saman asian olen todennut niin monen veturin kohdalla. Työ ja touhu piti koneen ryhdissä, paikallaan seisoessa ulkonäkö jollainlailla alakuloistuu ja muuttuu. Hr1 1010 on mielestäni aina siellä puistossa näyttänyt surullisen näköiseltä, kun se puhina ja hyörinä sen ympäriltä puuttuu. Aivan kun se itsekin kaipaisi toimintaa ympärilleen kohentaakseen itsetuntoaan.
21.07.2005 01:13	[Tunnus poistettu]:	Juhani: sinä varmaan tiedät erikoiseen kysymykseen vastauksen - käytettiinkö koskaan missään suomalaisessa höyryheposessa SA3-automaattikytkimiä? Jos käytettiin (edes kokeilumielessä), niin missä vetureissa ja milloin?
21.07.2005 10:08	Juha Vuorinen:	Voisin näin mutu-tuntumalla sanoa, että jos sotasaaliskoneita ei lasketa, niin ei. Taisivat SA-3:t tulla suomeen vasta 80-luvulla.
21.07.2005 10:25	[Tunnus poistettu]:	Nynnylle. En valitettavasti tiedä. Juha varmaan olisi tiennyt, jos oli käyttetty. Mutta pannaan asia korvan taa hautumaan.
21.07.2005 10:38	Teppo Niemi:	Sotasaalisveturien jälkeen seuraava VR:n veturi, johon oli asennettu SA3-kytkimet, oli vasta Imatralle sijoitettu Sv12. Nyöhemmin tämä veturi muutettiin ruuvikytkimille. Ensimmäinen VR:n veturisarja jossa oli SA3-kytkimet, olin Vr11 (Dr14). Yleensäkin suomalaisessa kalustossa alettiin käyttää SA3-kytkimiä vasta 1960-luvun lopulla. Syynä oli, että Neuvostoliitton uusissa vaunuissa ei ollut enää puskinten asennusmahdollisuutta. (Teboilin Neuvostoliitosta vuokraamien Stb-vaunujen kytkimistä ennen v.1965 en kyllä uskalla sanoa mitään varmaa, mutta todennäköisesti niissä on ollut SA3-kytkimet 1950-luvun lopulta asti)
21.07.2005 10:38	Otto Tuomainen:	Juha: Resiinan (2/1995) mukaan Sv12 2551:ssä kokeiltiin vuosina 1967-1972 SA3-kytkintä. Mutta muutenhan ne tulivat käyttöön vasta 1980-luvulla.
21.07.2005 10:47	Otto Tuomainen:	Eikös Dr14 ollut ennen Vr12? Dv11 oli taas se Vr11.
21.07.2005 12:05	:	Kyllähän nuo sarjamerkinnät menee juurikin Oton mainitsemalla tavalla.
21.07.2005 12:25	Teppo Niemi:	Kyllähän sitä näköjään lyö huteja. Mutta myös Vv15 (Dv15) 1965-1973 saivat SA3 kytkimet jossakin vaiheessa ennen muita vetureita. Veturit olivat sijoitettu Kouvolan konepiiriin. Lisäksi joissakin vaunuissa (mm. 1 Oba) on kokeiltu Unicopler-kytkimiä 1960-luvun lopussa. Luettelo näistä koevaunuista löytyy samasta Käskylehdestä (KL), jossa on julkaistu myös SA3-kytkinten käyttöohjeet. Kyseisissä kytkimissä oli mahdollisuus myös automaattisiin paineilmakytkentöihin, mutta tätä ei Suomessa hyödynnetty.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!