??.01.1928 Valtionrautatiet päätyi 1920-luvun lopulla kokeilemaan moottorivaunuja kannattamattomilla, vähäliikenteisillä radoilla. Ensimmäinen moottorivaunu oli joulun 1927 alla valmistunut telitön neliakselinen dieselsähköinen Mot 1 (vuodesta 1934 Ds 1). (Mot-littera puuttuu vorgin litteraluettelosta.) Kuva on Rakennustaito-lehdestä nro 20, 1.10.1927. Veturimies no 1, tammikuu 1928, kertoi vaunusta mm.: "Vaunun toisessa päässä on konehuoneeseen sovitettu 6-sylinterinen, 85—90 hevosvoimainen dieselmoottori, joka käyttää moottoriakseliin suoraan kytkettyä sähkökonetta. Vaunussa on istumapaikat 62:lle III lk. matkustajalle. Toisessa päässä on myöskin pieni osasto kuljettajaa varten, sillä vaunua voidaan ohjata molemmista päistä. Veturimiehille lienee mielenkiintoista, että alamäkeä rullattaessa pysäytetään dieselmoottori kokonaan, mikä voi tapahtua vaunun kummasta päästä tahansa vain ohjauskampea kiertämällä samoinkuin jarrutuskin voidaan tehdä kummastakin päästä. Dieselmoottorin jäähdytysvettä varten on vaunun katolle sovitettu kennojäähdyttäjä tuulettimineen. Konehuoneessa on polttoainesäiliöt, jäähdytysvesisäiliö, korkeapaineilmasäiliöt moottoria varten, käyntiinpano-, vihellys- ja jarrulaitteet sekä suuri joukko erilaisia paine- ja sähkömittareita, ynnä nopeusmittari. Paitsi generaattoria on dieselmoottorin yhteydessä kaksoisilmapumppu, kiertovedenpumppu, voidepumppu y.m. apulaitteita. Kylmänä vuodenaikana käytetään koneen jäähdytysvettä vaunun lämmittämiseen, jolloin vesi voidaan johtaa kiertämään joko yksistään vaunun lämmityspatterien kautta tai painaa se, patterit ensin kierrettyään, nousemaan katolle jäähdyttäjään, josta se palaa vesisäiliön kautta koneeseen. Kun tämä lämmitystapa on vielä kokeilematon meidän ilmanalassamme, on varalle lämmitysputkiston yhteyteen asetettu vaunun alle pulämmitystä varten vaunun ulkopuolelta hoidettava vesilämmityskattila, jota voidaan käyttää myöskin vaunun ja koneen jäähdytysveden lämpimänä pitämiseen vaunun seistessä esim. yöllä ulkosalla, jollei sille ole erityistä tallia tai vajaa. Tämän järjestelmän kautta, joka on Suomessakin patentilla suojattu, on vesiputkisto tullut melko monimutkaiseksi 3- ja 4-tiehythanoineen, mutta silloin saadaankin vaunun lämmitys enimmäkseen ilmaiseksi sivutuotteena. Vaunu on myös siinä suhteessa omituinen, ettei ole käytetty trukkeja vaikka se on 4- akselinen. Sen pituus on 15,45 m. ja paino noin 33 tonnia. Vaunun kulku on melkein yhtä tasainen kun boggievaunujenkin, mutta dieselkone pitää kovaa ääntä niinkuin dieselmoottorit yleensä. Koneen pyörähdysluku on noin 600 kierrosta minuutissa. Käyttöakseleita on 2, joita kumpaakin käyttää oma sähkömoottorinsa haramasratasvälityksellä. Käyntiinpanoa ja valaistusta varten on vaunuun sovitettu penkkien alle akkumulaattoripatteristo."
Kommentit
| 05.07.2020 18:06 | Esa J. Rintamäki: | Olen rautatiehallituksessa joskus nähnyt hahmotelman ensimmäiseksi dieselsähkömoottorvaunuksi. Mieleen jäi teräsrakenteiseksi suunniteltu luomus, jossa oli telit, niitattu korirakenne ja esteenraivaajista tuli mieleen villin lännen veturit. Sisäänkäyntiovi oli keskellä. Siis se oli jenkkityylinen. | |
| 05.07.2020 19:13 | John Lindroth: | Oliko tässä alunperin vain ylävalonheittäjä suuntaansa?Näin oli tilanne SKn kuva-artikkelissa.Sittemmin se on kyllä saanut kolmiovalon. | |
| 05.07.2020 19:23 | Kurt Ristniemi: | Ensimmäisissä valokuvissa on tosiaan vain ylävalonheitin. Niinkuin tässä Uuden Suomen kuvassa 11.12.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705881?page=1 Suomen Kuvalehden no 2 1928 kuvasivu 'Naantalilaisten moottorivaunu': https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/895311?page=13 |
|
| 05.07.2020 19:49 | John Lindroth: | Asea teki lähes identtisiä DEVA vaunuiksi kutsuttuja moottorivaunuja vuodesta 1912 alkaen, tätä hyvin lähellä olevaa tyyppia n.10kpl.eri ruotsalaisille yhtiöille mm,TGOJ ja Sj.Niistä mäkemässäni piirustuksessa oli myös vain yksi ylävalonheittäjä. VVA mallivalmistamo Ruotsissa on tehnyt tästä aikoinaan lähes identtisen messinkimallin rakennusarjan HO mittakaavassa. |
|
| 06.07.2020 08:43 | Kurt Ristniemi: | DEVA-vaunu se on tämäkin. Siinä on DEVA:n (Diesel-Elektriska Vagn-Aktiebolaget) valmistama koneisto, valmistusnumero 36. Koneisto toimitettiin vuonna 1926. Ks. https://www.svenska-lok.se/fabrik.php?id=82 DEVA-vaunuja valmistetiin useita erilaisia, minkä lisäksi toimitettiin useille rautateille koneistoja. Suomeen toimitettiin nr 36:n lisäksi vuonna 1929 nrot 45 ja 46. VVA:n messinkinen H0-mali näyttää olevan kokolailla erinäköisestä vaunusta: https://www.tradera.com/item/180704/398584536/tgoj-sj-deva-motorvagn-vva-byggd-dc-massing#view-item-main |
|
| 06.07.2020 17:30 | Jaakko Keränen: | Västerås Vagagenturin messinkirakennussarja DEVA vastaa melko tarkasti Suomessa olleita Ds1 numeroja 4 ja 5 (valmistuneet vuonna 1929). Tämän keskustelusarjan aloituskuva on vuonna 1926 valmistunut Ds1 numero 1. | |
| 06.07.2020 23:13 | Petri Sallinen: | Kansallisarkistossa on Ds1-sarjan vaunuista 4-5 setti piirustuksia. "Diesel-sähkövaunu nro 4-5, runko" (=kori) on mittakaavassa 1:15 ja se on päivätty 11.12.1929. Piirustussarjojen numerot ovat 382/10649 ja 380/8603. Setti sisältää kymmenittäin piirustuksia esim. korin kulmaliitoksista jne. Toinen piirustussarja — "Diesel-sähkövaunu, kokoonpano" — on numerolla 6122/458 (orig. 12022A). Se on kokoonpanopiirustus mittakaavassa 1:20. Päiväys on 31.5.1928. |
|
| 06.07.2020 23:18 | Juha Toivonen: | Nykyään tuollaista rakennekokonaisuutta kutsutaan ja ylistetään modernisti: - Hybridiksi. VR toteutti hybridimoottorivaunun jo 1920-luvulla. Aika hiljaa on painettu historiaan vailla merkitystä? | |
| 06.07.2020 23:47 | Jaakko Keränen: | Kiitos Petri tarkoista tiedoista! Tuli siis reissu Kansallisarkistoon... | |
| 07.07.2020 18:04 | Kurt Ristniemi: | Tässä piirroksessa ja varhaisimmissa valokuvissa (esim. http://vaunut.org/kuva/72362 ja VR historiikki 1912-1937, II osa, s. 456) vaunussa ei ole matkatavaratilaa. Nykyisin vaunussa sellainen on ( vaunut.org/kuva/77749 ). Milloinkahan matkatavaratila on rakennettu? |
|
| 08.07.2020 18:18 | Esa J. Rintamäki: | Tuosta piirroksesta tuli mieleen, että onkohan se piirretty vetopiirtimillä? Oliko putkiteräkyniä tuohon aikaan olemassakaan? Erikokoisia Redis-teriä on käytetty tekstaukseen, mutta oliko tuohon aikaan jo olemassa Graphos-kyniä? Kuka tietää? Oikein siististi piirretty piirustus, täytyy entisenä piirtäjänä sanoa...! |
|
| 09.07.2020 08:04 | Kari Haapakangas: | Miksi muuten matkustamo on jaettu väliseinällä kahteen osaan? | |
| 09.07.2020 08:41 | Kurt Ristniemi: | Matkustamo on jaettu kahteen osastoon: tupakoimattomille ja tupakoitsijoille. Ks. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,8683.0.html |