05.04.1971 / Helsinki asema
05.04.1971 Helsingin ratapihalla säilytettiin pitkiäkin konduktöörivaunuja tulevia tarpeita varten. Pienellä postiosastolla varustettu konduktööri- ja matkatavaravaunu 22536 seisoi letkan päässä keväällä 1971. Vaunussa oli sähkövalaistus ja akselinpääkäyttöinen generaattori oikeanpuoleisessa A12-telissä. Vasemmalla näkyy Töölönlahti jääpeitteisenä.
Kommentit
| 22.01.2022 15:57 | Esa J. Rintamäki: | Fo 22536 oli vuodelta 1950 ja se hylättiin 1987. | |
| 22.01.2022 16:31 | Rainer Silfverberg: | Oliko joku alasarja joka erotti ne Fo:t joissa oli käytävä sivussa? | |
| 22.01.2022 16:34 | Teppo Niemi: | Siis mitä??? Käsittääkseni kaikki Fo vaunut ovat olleet rahtiosaston osalta iilman sivukäytävää, toisin kuin esim. Saksassa. |
|
| 22.01.2022 23:04 | Rainer Silfverberg: | Mulla on sellainen muistikuva että esim Lappiin menevissä yöjunissa oli sellaisia joissa oli käytävä sivulla. | |
| 22.01.2022 23:14 | Timo Oinonen: | Olisiko kyseessä kuitenkin EFi-vaunu? | |
| 22.01.2022 23:22 | Rainer Silfverberg: | Oli erikseen Efi vaunuja joissa oli käytävä ja ilman käytävää. mutta on kanssa muistikuva että Lapin yöjunissa jioissa matkatavaravaunut olivat aina Fo ennen Fot:n tuloa, olisi ollut käytävällisiä. | |
| 23.01.2022 13:23 | Petri Nummijoki: | Oliko EFi-vaunuja konduktööriosaston puolesta kahta erilaista mallia alun perinkin vai ovatko sivukäytävälliset jälkikäteen muutettuja? Jos oli kahta mallia alun perinkin niin tietääkö joku, miten jakaantuivat numerosarjojen kesken? | |
| 23.01.2022 14:22 | Teppo Niemi: | Tietoa löytyisi esim. 1950-luvun lopun ja 1960-luvun julkaisuista Paikkojen numerointi päivä- makuu-..... | |
| 23.01.2022 15:05 | Esa J. Rintamäki: | Petri, mitä tulee omatekemääni vaunuluetteloon, niin EFi-vaunuja valmistettiin vähintään kaksi valmistuserää. Ensimmäinen, vuodelta 1953, nrot 22391 - 22400, muutettiin vuosina 1938 - 1939 valmistuneista satapaikkaisista Ei-päivävaunuista. Tämän ensimmäisen sarjan vaunuissa oli pituus puskimenpäitse 20 800 mm, telit tyyppiä A7 tai A8. Joissakin vaunuissa oli päätyikkunat ja vinot eteiset. Tässä sarjassa tavaraosastot olivat avonaisia, siis ei sivukäytävää. Konduktöörille oli sisustettu pikkiriikkinen hytti. Päätyikkunallisissa vaunuissa (22391, 22392, 22393 ja 22397) ruuvijarru oli vanhaa mallia. Ensimmäisen sarjan EFi:en perus-Ei:t olivat numeroiden 22168 ... 22189 välillä. Tämän numeroalueen Ei:tä muutettiin myös Eik-kahvilaosastovaunuiksi (10 kpl), vuonna 1954. Seuraava sarja, nrot 22371 - 22390 valmistettiin 1954. Näiden perusvaunuina olivat olleet vuosina 1947 - 1948 valmistuneet uudemman malliset Ei:t, numeroista 22244 ... 22277. Saman numeroalueen muita Ei-vaunuja muutettiin myös Eik-kahvilaosastovaunuiksi (4 kpl) vuosina 1954 - 1955. Niiden pituus puskimenpäitse oli 21 180 mm ja niissä eteiset olivat suorat, telit olivat A11- tai A12-mallia. Toisen sarjan EFi-vaunuissa (22371 - 22380), kuormausovet olivat samanlaisia kuin postivaunujen "pussihuoneiden" ulko-ovet. On oikeastaan pieni "pakko" sanoa, että tämä oviratkaisu EFi:ssä tarkoitti sivukäytävää tavaraosaston kohdalla. Myös näissä oli pikkuinen konduktöörin hytti. Näin aikanaan uutiskuvan 1965 Vammalassa sattuneessa pengersortumassa "sortuneesta" EFi 22377:stä, jossa kuormausovi oli juuri postivaunutyyppinen. Mainittu 22377 hylättiin onnettomuuden seurauksena, siis 1965. Ilmiselvästi sarja 22371 - 22380 oli omistettu Hki alueen ruuhkajuniin, tällöin sivukäytävälle selvästi oli tarvetta. Mainittakoon, että vaunussa 22379 oli 1960-luvun alkupuolella ollut vesilämmitys höyryvastavirtajärjestelmällä, ja lämmitys normaalin kaminan sijasta hoitui öljyllä. Lähiliikenteen vaunuihin sittemmin (1973?) laitettiin loisteputkivalaistus ja 1500 V vahvavirtakaapeli vaunujen lämmitystä varten, silloin kun vaunu on sähköveturin vetämässä junassa. Muissa uudemman sarjan EFi:ssä (nrot 22381 - 22390) kuormausovet olivat samanlaisia pariovia kuin vaunuissa 22391 - 22400. Edelleen: näissä ei ollut sivukäytävää, vaan tavaraosasto oli avonainen. Kaikissa EFi-vaunuissa oli 2. luokan istuimet putkirunkoisia. Vaunu 22387 oli 1950-luvulla maalattuna kiitojunaväriseksi. EFi-vaunujen syntyyn vaikuttivat konduktöörivaunupula sekä moottoripikajunaliikenteen alkaminen. Siten varsinaisia konduktöörivaunuja voitiin siirtää kiitotavarajunissa käytettäviksi. Edit: Sehr geehrte Herr Waggonsachkundiger Teppo mainitsi paikkalukunumerointikuvastosta. Olin sellaisen aikoinaan kopioinut itselleni, ja siinä se sivukäytävä/ei-sivukäytävä- eroavaisuus näkyy. |
|
| 23.01.2022 15:22 | Rainer Silfverberg: | Eli "Foxtrot oscareita" ei sitten tainnut olla ainoatakaan sivukäytävällä. Niitä oli siiis vain EFissä ja myöhemmissä teräsvaunuissa. Ehkä muistin väärin, siitä kun on n 40 vuotta kun olen viimeksi mennyt yöjunalla jossa oli puinen matkatavaravaunu seassa. | |
| 23.01.2022 16:30 | Petri Nummijoki: | Kiitos tiedoista. Mutta tarkennatko, miksi sivukäytällä varustetut olisi ajateltu Helsingin ruuhkajuniin? Ainakaan minun silmiini ei ole juuri sattunut 60-luvun jälkipuoliskoa vanhempia kuvia, joissa EFi-vaunu palvelisi paikallisliikenteessä (joko Helsingin lähiliikenteessä tai muuallakaan esim. Dm4-vaunun kanssa) pois lukien henkilöjunana tapahtuvat pikajunan jatkoyhteydet kuten H771/772 Savon radalla. Muutenkin runsaampi paikallisjunakäyttö tuntuisi arveluttavalta aikakaudella ennen EFit-vaunuja. Pikajunissa esiintyi vähintään ruuhkapäivien lisävaunuina kovapenkkisiä puuvaunuja pitkälle 60-luvulle, joten miksi pehmustetuilla penkeillä varustettuja EFi-vaunuja olisi paikallisjuniin uhrattu? Ennen EFit-vaunujen tuloa lienee päivittäinen pikajunakäytön tarve ollut noin 20 kpl EFi-vaunuja sekä viikonloppuna vielä muutama enemmän, kun oli kulussa P97/98 Pieksämäelle, P705/706 Imatralle, P39/P30A Turkuun ja Hangon viikonloppujuna. Jos varalla tai huollossa olisi edes 5 vaunua niin alkaa 30 kpl olla täynnä. Voi tietysti olla mahdollista, että pari EFi-vaunua olisi ehtinyt viikolla Helsingin paikallisjuniin ja palvellut viikonloppuna edellä mainituissa pikajunissa. |
|
| 23.01.2022 17:04 | Rainer Silfverberg: | Minä taas ihmettelen että miksi Helsingin lähiliikenteessä ylipäänsä olisi tarvittu matkatavaraosastoa? Sm-juniin ei kirjattua matkatavaraa edes otettu. Millä tavalla pääradan ruuhkajunat erosivat palvelukonseptiltaan Sm-junista? Rantaradallahan ei veturivetoisia lähijunia edes ollut ellei lasketa sähköradan huoltokatkojunia. Se että EFi vaunussa oli käytävä oli tietenkin pikajunille joissa on ravintolavaunu, tyypilinen ratkaisu, haluttiin pitää tavarat erillän matkustajista. |
|
| 23.01.2022 17:54 | Esa J. Rintamäki: | No, se lähiliikenne-EFi-jutun tausta on se, kun itse aloin kulkea työmatkoja Kkn-Hki-Kkn 1984 keväästä alkaen ja nähtyäni jo noihin aikoihin, että muunlaisia EFi-vaunuja ei näkynyt ruuhkajunissa, kuin juuri sivukäytävällisiä. Puuruuhkajunien näkemiseen oli hyvät mahdollisuudet aamuisin ja iltapäivisin, kuten arvata saattaa. Johtuisikohan EFi:n käyttö sitten siitä, että Eift:n "puukorisia" esi-isiä ei ollut olemassakaan, kun taas kippareille piti jokin paikka olla. Eilf oli varsin hyvä keksintö. Aikoinaan Vilppulassa näin, kuinka EFi oli korvattu Ei72:lla, eikä matkustajia siihen päästetty. Tämä koski joitakin kertoja sunnuntaijunaa P98. |
|
| 23.01.2022 19:06 | Petri Nummijoki: | Jos puhutaan ajasta, jolloin EFi-vaunut olivat uusia tai uudehkoja (ennen sähköjunien aikaa) niin olihan Helsingin paikallisjunissa (ilmeisesti aina) konduktöörivaunu/osasto tai kaksi. Rantaradalla oli vielä Lättähattujen käyttöönoton jälkeenkin 4 veturivetoista ruuhka-ajan junaparia Kirkkonummelle ja lisäksi 1-3 paria lyhytmatkaisemmista junista (Kauniainen, Kauklahti) saatettiin ajaa veturijunina myöskin. | |
| 23.01.2022 22:47 | Jorma Toivonen: | EFi- ja Fo-vaunuista Helsingin lähiliikenteessä kirjoitettaessa ei ehkä kannata ajatella liian kapea-alaisesti. Kirjattu matkatavarahan ei ollut ainoa ao. vaunuissa kuljetettava, vaan niissä kuljetettiin myös kiitotavaraa. Myöhemminhän Ri–Hki–Ri-välillekin asetettiin kulkuun DmG7-kiitotavaralättä, joka pysähteli myös väliasemilla. Samoin esimerkiksi lastenvaunuja on saatettu nostella helpommin konduktöörivaunun leveistä ovista kuin kapeista päädyn ovista samalla rappuja nousten/laskeutuen. Tuohon aikaan kun junissa oli sitä henkilökuntaakin. SKS |