21.02.1984 / Joensuu asema
21.02.1984 Henkilöjuna teki lähtöään Niiralaan Joensuussa talvella 1984. Taustan asemaravintola oli saanut säyseämmän värin ulkoseiniinsä entisen ärjyvän violetin sijaan.
Kommentit
| 03.10.2020 19:48 | Markku Naskali: | Väri tuo Ruåtsin mieleen vaikka sävyt eivät olekaan Kalle-Kustaan lipun mukaiset. Kukahan Ukkopekka-kuski keksi nimityksen lättähattu? Sehän oli selvästi halveksiva. Meistä pikkupojista olivat alkuperäiset sinivalkoiset aivan uskomattoman hienoja ja moderneja myönteisessä mielessä. |
|
| 03.10.2020 20:09 | Heikki Huhtilainen: | Asemaravintolan tunnelma | |
| 03.10.2020 20:09 | Heikki Huhtilainen: | Kireä pakkanen | |
| 03.10.2020 20:10 | Heikki Huhtilainen: | Lätän tyhjäkäyntiääni | |
| 03.10.2020 20:10 | Heikki Huhtilainen: | Naftan katku | |
| 03.10.2020 20:11 | Heikki Huhtilainen: | Vr ukkojen työasut | |
| 03.10.2020 20:11 | Heikki Huhtilainen: | Pikkuseisakkeet ja niiden mummot ja papat | |
| 03.10.2020 20:12 | Heikki Huhtilainen: | 80 luvun ilmapiiri, 80 luvun vaatetus | |
| 03.10.2020 20:12 | Heikki Huhtilainen: | Kylmän sodan aika | |
| 03.10.2020 20:12 | Heikki Huhtilainen: | Kiireetömyys | |
| 03.10.2020 20:13 | Heikki Huhtilainen: | Lätän yksivaunuisuus | |
| 03.10.2020 20:15 | Heikki Huhtilainen: | Tarvittaessa pysähdykset | |
| 03.10.2020 20:17 | Heikki Huhtilainen: | Nauhakuulutusten puuttuminen junasta | |
| 04.10.2020 00:03 | Jimi Lappalainen: | Diezelkömyisyys!! | |
| 04.10.2020 12:31 | Oula Ahlholm: | Lättämäisyys, Upea Kuva!! | |
| 04.10.2020 23:35 | Jorma Toivonen: | Tulee muistelmiin mieleen: "Kuljettaja on vihdoin saanut hieman lämpöä ohjaamoon, asiakas avaa oven - ohjaamon lämmöt solahtavat hetkessä ulos pakkasilmaan. Jääkylmä muovinen istuin alla - edes aamulla ylle puetut villahousut (nuoriso - mitähän kaveri sekoilee???) pysty eristämään istuimen kylmyyttä". (Ei ollut ex. Ri:n lätissä ohjaamo-webastoa). | |
| 06.10.2020 14:03 | Markku Naskali: | Ajoitko moottoripäästä vai toisesta? Kyllä moottoripäässäkin oli varmasti pitkään kalsaa kun lättä oli viettänyt yön pakkasessa, mutta pidemmän matkan jälkeen olo oli kaiketi kuin saunassa ja lasit huurteessa silloin lättäliikenteen alkuaikoina kun kai enemmäkseen ajettiin moottoripäästä ja ohjaamo oli täynnä lumesta sulavia koulupoikia. Nimemerkki kokemusta moottorikopalla istumisesta. |
|
| 06.10.2020 23:06 | Jorma Toivonen: | Aikanani "kylmäpää" oli jo varsinainen "ajopää". Vain Ri-Prv-Ri aamujuna ajettiin osittain "moottoripäästä" (vain vetovaunu), sekä Ri-Hl-Ri junat ajettiin sekä/että (ei kääntömahdollisuutta Hämeenlinnassa). Lahden junien kokoonpanot koottiin siten, että "kylmästä päästä" voitiin ajaa mennen tullen (tai kääntö Lahden tallilla). Eräällä syksyisellä/talvisella Ttv-reissulla tauon ajaksi heittäydyin pitkälleni konesuojan päälle - Valmet jyrskyhteli alla ja petikin oli lämmin, taisin jopa nukahtaa "hetkeksi"... |
|
| 07.10.2020 18:55 | Markku Naskali: | Lisäkysymys Jormalle: Miksi valittiin kylmä pää? Melunko vuoksi? Muistaakseni tuo Valmetti oli aika äänekäs. En ole lätän kyytiin päässyt sitten 1970-luvun. Mieli olisi kyllä tehnyt mutta ajoja on harvoin ja yleensä pitkän matkan takana. |
|
| 07.10.2020 22:10 | Jorma Toivonen: | Työsuojelun suosittelun vuoksi valittiin ajettavaksi "kylmä pää", moottorin desibelit ylittivät ohjearvot, vaikka konesuojan äänieristystä paranneltiin jossain vaiheessa. Valitettavasti ohjaamon lämmitykseen ei parannusta (ei moott.pää) tullut, ohjaamoihin lisättiin webastot vasta lättien poistuttua Riihimäeltä. En muista miiloin kuljettajan "muovi-istuimet" muutettiin kankaisiin, mutta istuimen kylmyyden muistan. | |
| 08.10.2020 09:00 | Jouni Hytönen: | Vaikea kuvitella, millainen on ollut tilanne ennen konesuojan äänieristyksen "parantamista", kun nykytilannekaan ei mikään kehuttava ole. Onko konekoppa ollut alun perin puhdas peltikotelo moottorin ympärillä ja sen tarkoituksena on ollut suojata enemmänkin moottoria muulta maailmalta kuin matkustajia ja henkilökuntaa moottorin melulta? Ennen oli kaikki paremmin... Tuo samainen ohjekirja mainitsee lisälämmittimen (Webasto) pakokaasujen olevan vaarattomia. | |
| 08.10.2020 09:02 | Jouni Hytönen: | Siis kuljettajan ohjekirja, http://vaunut.org/sarja/5010 | |
| 08.10.2020 20:31 | Petri Nummijoki: | Työterveyslaitoksen 1975 tekemissä mittauksissa todettiin, että Lätän moottoripäässä saattoi oleskella 2 h ja moottorittomassa 4-8 h päivässä (5 päivänä viikossa) ilman kuulokyvyn pysyvän heikkenemisen riskiä. Tuon perusteella edes moottoriton pää ei ollut mikään kehuttava, vaikka toki paljon parempi, kuin moottoripää. On vaikea päätellä, johtuiko moottorittomassa päässä korkeahko melu esim. viheltimistä tai radiopuhelimesta enemmän kuin moottorimelusta. | |
| 08.10.2020 21:14 | Tauno Hermola: | Oliko kuulosuojainten käyttö sitten poissuljettu? | |
| 08.10.2020 21:55 | Esa J. Rintamäki: | Toisaalta, se lätän viheltimien ääni ei suinkaan ollut mikään kuiskaus! Nimenomaan se kuului, etenkin, jos matkustajaosastossa kattoluukkua oli ruuvattu auki. Minun muistini mukaan takapään ohjaamon lämmitys-Webastoa alettiin asentaa vetovaunuihin siinä 1979 tienoilla. Hilding Carlssonin tekemissä lätän ruotsalaisissa äideissä moottorikotelointi lie ollut samanlaista mallia, kuin mitä tuli sitten Dm6:iin. Siis sarjan YBo4 ja TGOJ:n Ybos-vaunuissa. SJ:n varsinaisissa ruotsinlätissä moottorikotelointi oli lasikuitua, näin ainakin muistan lukeneeni. Joten ei välttämättä Ruotsissa rälsbussförare Håkaneillakaan ollut ajaminen moottoripäästä silkkaa auvoa ja rattoa...? |
|
| 08.10.2020 23:32 | Jorma Toivonen: | Ei ollut käytössä kuulosuojaimia -70-luvulla - pumpulia korviin... Ei ollut Ri:n lätissä radiopuhelimia - ehkä tyfonien runsas käyttö tasoristeyksissä (kuljettajan omakin turvallisuus). Konesuoja oli melkoisen kevyt käsitellä aikoinaan, suojan oikeassa sivussa oli myös avattava luukku, josta saattoi "potkaista" "tapin haarukkaan" ilman konesuojan kampeamista "pois tieltä". |
|
| 09.10.2020 01:10 | Joona Kärkkäinen: | Eipä ole meluasiat kovin hyvällä tasolla nykyäänkään, kun eräs Saksasta hiljattain tilattu sähköveturityyppi on niin meluisa ettei ilman kuulonsuojausta pysty ajamaan. | |
| 09.10.2020 10:29 | Erkki Nuutio: | Mittasin vuonna 1975 TKK:n autolaboratorion tehodynamometrissä (renkaat suurihalkaisijaisten rullien päällä pyörien) nokkamallista Sisu R-142 autoa (Rolls-Roycen moottori) täysteholla ja -kierroksilla (175 kW / 2200 rpm) Ohjaamon sisämelulukema oli 70-lukuiselle kuorma-autoille tälle ääritilanteelle tyypillinen, noin 83 dB(A). Porasimme auton lujitemuoviseen konepeittoon reikiä konepeiton sisäpinnan tasoon asetettavaa mikrofonia varten. Reiän sijainnista riippuen oli melutaso 114...118 db(A). Vastaavien 1/3 -oktaavispektrien pahimmat melutaajuudet olivat noin 1100 Hz ja noin 520 Hz. Meluhuippuja esiintyi laajalla taajuusalueella (noin 110....3500 Hz). Meillä ei ollut varsinaista kapeakaista-analysaattoria, joten melupiikkien tarkkoja taajuuksia ei voitu selvittää, mutta kiinteästi pyörineen tuulettimen melu epäilemättä hallitsi noin 3500 Hz:n piikkiä. Konepeiton sisällä ollaan ns. lähikentässä, jossa mittausta ei periaatteessa sovi tehdä melumittarilla, vaan olisi tarvittu silloin vasta markkinoille tullut melun intensiteetin mittari. Konepeitto katkaisi melusta noin 20 dB(A):n verran ja ohjaamon etuseinärakenne noin 30 dB(A):n verran. Ohjaamon sisäpintojen absorptiopintojen ym. avulla sisämelu pienentyi vaimentumalla ja leviämällä vielä noin 6 dB(A). Nykyään päästään monien toimien yhteisvaikutuksena pahimmillaankin noin 70 dB(A) ohjaamon sisämeluun, eli se ongelma on poistettu. 50-luvulla ei näitä ongelmia juurikaan edes tiedostettu. Ihantalan ja Vuosalmen käyneillä lätän kuljettajillakin olivat rumpukalvot jo valmiiksi puhki. |
|
| 09.10.2020 10:34 | Timo Salo: | Mutta eikös dieselin pahin äänialue olekkin nuo infraäänet, eli alle 20Hz? (ei korvin kuultavat äänet) Niidenhän on otaksuttu aiheuttavan muutakin, kun korvavaurioita... | |
| 09.10.2020 10:42 | Petri Nummijoki: | Tarkoitatko Joona Sr3:sta? Mikä siinä noin pahaa ääntä tuottaa? Hiljaiselta se minusta on kuulostanut ainakin ulospäin. | |
| 09.10.2020 10:45 | Timo Salo: | Muistan vieläkin, kun 70-luvulla Linnavuoren Valmetilla oli kiven sisäisissä tiloissa 3 kpl suoria kaseja generaattoreita pyörittämässä! Siinä haalarit lepattivat ja vatsanahka värisi, kun kaikki kolme huusivat täysillä tehtaan tehohuippuja tasaten... :-) | |
| 09.10.2020 11:53 | Erkki Nuutio: | Ohjaamojen ja vastaavien sisämelussa eivät infraäänet ole ongelma, koska suuria infraäänilähteitä ei normaalisti ole ja koska infraäänen aallonpituus lambda [m] = c [m/s] / f [Hz] on jopa satoja metrejä. (äänen nopeus c noin 340 m/s). Infraääni ei kuormita kuuloelimiä, vaan se vaikuttaa suoraan sisäelimiin, kuten sydämeen. Ohjaamomelun rajoittamisessa seinien äänen- JA TÄRINÄNeristyksen sekä riittävän laajoilla absorboivilla pinnoilla saavutettavan äänenvaimennuksen lisäksi on estettävä seisovat aallot ohjaamossa. Vastakkaiset seinät eivät saa olla samansuuntaiset. Sellaisten seinien välille syntyy voimakas seisova aalto. Esimerkiksi jos seinäväli on 1.7 m, syntyy välille taajuudeltaan 200 Hz = (340 m/s / 1.7 m) oleva seisova aalto. Lisäksi syntyy ainakin 100 Hz:n ja 400 Hz:n seisovat aallot. Tällaista ohjaamoa ei kannata edes mitata, koska lähipisteiden tulokset voivat poiketa toisistaan jopa 10 dB(A) verran. Sopivalla seinien suuntauksella voi äänet suunnata jalkatilan ja absorboivien pintojen suuntaan. |
|
| 09.10.2020 12:20 | Timo Salo: | https://fi.wikipedia.org/wiki/Infra%C3%A4%C3%A4ni Kuten yllä olevassa linkissä sanotaan, myös diesel aiheuttaa infraääniä. Kuten sanottu, niitä ei kuule, mutta tuntee. Matala äänitaajuus vaatii tilaa, että sen kuulee (paitsi infraääni). Vanha hifisti tietää, että bassot kuuluvat sitä paremmin, mitä isompi on huone. Pienestä tilasta huolimatta ne bassot ja infrat ovat olemassa ja siirtyvät lähinnä runkorakenteitten välityksellä pitkiäkin matkoja. Esim. nuo Linnavuoren dieselit kun kävi, niin sitä ei muissa luolissa kuullut, mutta tunsi kropassaan... |
|
| 09.10.2020 15:37 | Joona Kärkkäinen: | Sr3:ssa voimansiirron ulinat välittyy veturin runkoon ja sitä kautta ohjaamoon hyvin voimakkaasti. | |
| 09.10.2020 18:19 | Jaakko Pehkonen: | Ainakin PoRhan lätässä on moottorittomassa päässä vihellin ohjaamon päällä suoraan ohjaamon kattoluukkua päin. Jos kattoluukku on auki niin viheltimen ääni kuuluu tosi kovaa ohjaamoon. Lätän ohjaamon muoto on hyvin samanlainen kuin John deeren traktoreissa viimevuosituhannella käytetyssä SG(2) ohjaamossa. SG-ohjaamon muodon ajatuksena oli juuri tuo ylläkuvatun äänen sinkoilun estäminen. https://konedata.net/traktorit/john-deere/john-deere-4040-4640/ |
|
| 10.10.2020 00:42 | Harri Pesonen: | Timo.. Onkohan vielä linnavuoressa samat koneet paikoilaan ??Voinu olla ihan kunnon kokoiset genut jotta on virtaa piisannut tehtaalle... | |
| 10.10.2020 00:46 | Harri Pesonen: | Muistan aikoinaan finnair tutki 70/80 luvuilla juuri tuota infraääniä lentokentällä maahenkilöstöön ja mekaanikoihin liittyen kun joutuvat olemaan koko ajan aikamoisessa metelissä koneita lähti ja tuli asematasolle se oli sitä aikaa kun DC8 MD 10 ja DC 9-51 käytössä ilman mitään suihkumoottoreiden vaimennuksia, Harmi kun kyseinen opus ei itsellä enään ole tallessa. | |
| 10.10.2020 05:31 | Timo Salo: | Harri: Tuskinpa enää ovat paikoillaan ja tehot oli tarkoitettu vain kulutushuippujen tasaamiseen. Kasin tehot on niin pienet! Jos koko tehdasta olisi tarvinnut pyörittää, niin siihen olisi tarvittu esim. 3 kpl Burmeister&Wains moottoreita/generaattoreita. Niitä valmistettiin lisenssillä 70-luvulla ja ne oli tarkoitettu laivojen sähkön tuotantoon ihan eri teholuokassa: https://oloneuvos.kuvat.fi/kuvat/Valmetista+AGCO+Poweriin+A-H/B+&+W+moottori+valmiina+1974+0002.jpg https://www.koneviesti.fi/weteraani/tilaajille-7.140698?aId=1.354983 |
|
| 11.10.2020 02:07 | Niila Heikkilä: | Nykypäivänä nopeuksien noustua yli 160km/h myös ilmavirran jyminä on merkittävässä roolissa meluntuottajana vaikka itse moottoriääniä ei olisikaan. Laiturilta kuunneltuna Sr3 tai Edo on toki hiljainen, mutta vauhdin ollessa 200 jytyä riittää. |