??.??.1920 / Helsinki asema

??.??.1920 Toisen luokan vaunu D 242 Helsingin asemalla 1920-luvulla. Tosin vain taustana pääaiheelle, eli tyytyväiselle matkustajapariskunnalle, joka ilmeisesti on aikeissa matkustaa Kirkkonummelle komeasti toisessa luokassa. Ja kaiken takana kohoaa Helsingin aseman itäsiiven eli hallintorakennuksen pohjoispään torni.

Vaikka vaunu onkin vain sivuosassa eikä näy edes kokonaan, se on silti perin kiinnostava kaltaiselleni yksityiskohtien ja ajoittamisvinkkien tutkijalle ja etsijälle.

* Vaunun oli rakentanut SVR:n Helsingin konepaja vuonna 1896.
* Vaunu ei liene aivan hiljan käynyt isossa remontissa, koska signaalinuoran koukut ovat yhä katolla. Määräys koukkujen poistamisesta annettiin vuonna 1919.
* Vaunun korjausmerkinnät ovat vuosilta 1920 ja 1921.
* Vaunun numero on maalattu ehkäpä vuoden 1899 ohjeen mukaan "mahdoll­i­simman waalealla ja selwällä wärillä." Ja sehän ei käytännössä tarkoittanut räikeää lyijyvalkoista. Vain "tummanwärisiin tawara­waunuihin, konduktööri= ja wankiwaunuihin sekä mustaksi maalattuihin yhdys­palkkeihin pannaan kaikki merkit hywästi peittäwällä walkoisella öljywärimaalilla".
* Yhtiötunnus on maalattu samalla vaalealla värillä kuin vaunun numero. Siinä ei ole kirjainten välissä pisteitä, mutta lopussa luultavasti on, siis 'SVR.'.
* Luokkamerkintä sensijaan on tehty suorastaan häikäisevällä ja peittävällä valkealla. Se on mitä ilmeisimmin maalattu huomattavasti myöhemmin kuin vaunun numero ja yhtiötunnus.
* Luokkamerkinnässä huomiota herättää roomalaisen numeron alla oleva tekstiosuus "LUOKKA·KLASS".
* Vaunuun ei taida olla merkittynä osastojen paikkalukumäärää.
* Tupakoivien ja tupakoimattomien osastojen kyltit ovat vanhalla paikalla ikkunoiden yläpuolella. Vuonna 1907 annettiin määräys maalata tupakoivien osaston kilpi punaiseksi, niinkuin se tässä vaunussa on.
* Määränpääkilpi on uudella paikalla ikkunoiden alapuolella.
* Määränpää on ilmoitettu sisätulento-sijamuodossa (illatiivi) "KYRKSLÄTTIIN".
* Kaasusäiliön väri näyttää silkinhohtoiselta.

Siinä havaintoja. Mutta mitä ne merkitsevät?
* Milloin tuo 'LUOKKA·KLASS'-merkintä oli käytössä?
* Milloin luokkien paikkalukumäärämerkintä oli käytössä?
* Miloin 'SVR'-merkintä oli käytössä?
* Milloin tupakoivien ja tupakoimattomien kilvet siirrettiin pois ikkunoiden yltä? Oliko kylttien sijainti riippuvainen vaunun mallista? Missä vaunuissa kilvet ensimmäisen kerran olivat muualla kuin ikkunoiden yllä?
* Milloin määränpääkilpi siirrettiin ikkunoiden yltä niiden alle? Ja milloin käytettiin paikallissijaa määränpään ilmaisemiseen?
* Minkä värisiksi kaasusäiliöt maalattiin ja minkälaisella maalilla?

Milloin - siis mistä mihin - jokin tietty yksityiskohta tai ilmiö oli käytössä. Määriteltynä päivämäärillä, vuosilla, määräyksillä, kiertokirjeillä, vaunumalleilla tai ties millä. Kas siinä olisi oiva tietopankki.

Jos vastaukset näihin - ja moniin muihin samankaltaisiin - kysymyksiin koottaisiin yhteen dokumenttiin, niin sekä mallintekijöiden että kirjoittajien elämä helpottuisi kenties suurestikin, kun ei aina tarvitsisi etsiä tietoja, ja jopa sitä, onko jotakin tietoa edes olemassa. Varsinkin mallintekijän luulisi hyötyvän luettelosta, jottei tee malliinsa keskenään ristiriitaisia yksityiskohtia.

Muuten: Vaunu D 242 näkyy olevan rautatiemuseossa. Kilvet ja merkinnät ovat kokolailla erilaiset kuin tässä kuvassa: http://vaunut.org/kuva/84397

Alkuperäinen kuva: https://www.helsinkikuvia.fi/search/?sea​rch=N352243

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Helsinki asema (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Eino Lindholm (Lisännyt: Kurt Ristniemi)
Lisätty: 18.10.2020 13:54

Puukori
D: 242

Muu tunniste
Sekalaiset: Matkustaja
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

18.10.2020 14:13	Markku Naskali:	Tosi hienoa nähdä historiallisia kuvia.
18.10.2020 14:22	Tapio Keränen:	Mielenkiintoinen kuva. Kamiinan korjausmerkintä aluspalkissa. Oliko matkustusluokkamerkintä maalattu seinäpintaan vai käytettiinkö erillisiä emalikirjaimia ja -numeroita?
18.10.2020 15:16	Kari Haapakangas:	Mahtoikohan KyrksLÄTTIIN matkustaminen saada paikallisia kunnanisiä pohtimaan parempaa suomennosta paikkakunnalle?
18.10.2020 15:28	Petri Sallinen:	Samasta kuvasta on keskuteltu myös "naamassa". https://www.facebook.com/groups/80500768​9568130/permalink/2692498414152372
18.10.2020 22:29	Heikki Jalonen:	Vuonna 1920 Kirkkonummen demografia ei vielä painottanut suomenkielisen kylttitekstin kirjoitusasua ja foneettista soljuvuutta kovinkaan vahvasti. Suomen Tilastollinen Vuosikirja 1925 kertoo seuraavaa: -kunta Kirkkonummi -tilanne 31.12.1920 -kirjoilla oleva väestö yhteensä 7433 henkilöä (sis läsnäolevat ja poissaolevat), joista: ---ruotsinkielisiä 6430 (noin 85%) henkilöä ---suomenkileisiä 756 (noin 10%) henkilöä ---loput noin 5% muita kieliä (enim. tietysti venäjä) ja muuten tilastoimatta olevia Huomioitavaa on, että kuvan henkilöillä ei ole näkyvissä olevia matkatavaroita, vain kevyet tavarat. Herralla päivän lehti, rouvalla pieni laukku. Tulee vaikutelma, että he ovat säännöllisesti liikkuvia pendelöijiä (nykytermillä ilmaisten). Jos näin, niin todennäköisesti he ovat kuukausilipullisia matkustajia ja heidän yhteiskunnallinen asemansa heijastuu matkustusluokan valinnassa. Pukukoodina arkipuku, mutta kolean vuodenajan varustein. Huomatkaa huolella hoidetut kengät, ehkäpä aseman lankkipojan päivittäin huolehtimat. Ehkä he ovat virkamiehiä, opettajia, liiketoimihenkilöitä tai vastaavia. Sellaisessa asemassa, jossa pukeutumiselta edellytetään tiettyjä vaatimuksia, myös arkipäivänä.
18.10.2020 23:04	Rainer Silfverberg:	Kirkkonummi oli siihan aikaan ihan landea. Suurimmat taajamat jossa kuvan juna pysähtyi olivat Huopalahti (Haagan kauppalassa), Leppävaara ja Kauniainen joista pendelöitiin pääkaupunkiin. Kauniaistenkin nimi siihen aikaan oli pelkästään Grankulla. Suomenkielisen nimen se sai joskus 1930-luvulla, ensin postilaitoksen toimesta.
19.10.2020 00:22	Heikki Jalonen:	Kirkkonummi oli ilmeisesti sopivin paikka tuon lähiliikennettä palvelleen junan kääntymiselle läntisellä suunnalla. Oli siis tilaa ja raiteita veturin ympäriajoon ja paluusuunnan junan muodostukseen, ehkä myös vesitysmahdollisuus. Vuoden 1933 topografikartan (tilanne siis 1920-luvun lopussa) mukaan Kirkkonummella ei kuitenkaan ollut veturitallia eikä kääntöpöytää. Viimemainittua eipä kai kaivattukaan, veturina lienee ollut jokin N1/Pr1-sarjan tankki. Raiteita vaikuttaisi tuolloin olleen 5 kpl.
19.10.2020 08:15	Teppo Niemi:	Vuoden 1923 Kirkkonummen ratapihakaavion mukaan siellä on ollut 13,6 m kääntölava: http://vaunut.org/kuva/42641 . Ja jos oikein tulkitsen, niin myöskin veturitallikin ( http://vaunut.org/kuva/97966)
19.10.2020 12:31	Kurt Ristniemi:	'Radan varrella'-kirjan mukaan "Kirkkonummen asema oli yksi Helsingin-Karjaan rataosan merkittävimmistä väliasemista, kun rata avattiin vakinaiselle liikenteelle 1903".
19.10.2020 13:25	Rainer Silfverberg:	Niin se varmaan oli 1903 koska silloin Haagan, Leppävaaran, Kauniaisten ja Kauklahden kohdalla ei vielä ollut mitään muuta kuin metsää ja peltoja.
19.10.2020 13:37	Heikki Jalonen:	Ratapihakaavion mukaan Kirkkonummella oli vesitysmahdollisuus (merkki W). Kolmio on tosiaan tallin symboli. 1933 topografikartassa on tuossa veturitallin alueella jotakin, joka on merkitty "Paja" - ilmeisesti siis jonkinlainen varikkorakennus. Muoto ei ole tavallinen kaaritalli. Lisäksi alueella on melko paljon muita rakennuksia ja rakennelmia, myös jotakin epäselvää jonka ääriviivat sopisivat kääntölavalle. Kirkkonummella siis oli mahdollisuus veturin yöpymiseen. Ehkä aamun ensimmäinen (Helsinkiin menevä) juna aloitti sieltä ja viimeinen illan juna jäi sinne yöksi odottelemaan seuraavaa aamua. Loogista sinänsä, aamun kysytympi suunta rantaradan lähimatkustajille oli tietenkin Helsinki ja illalla poispäin. Vanhoja aikatauluja tutkimalla tämäkin asia varmaan aukenisi.
19.10.2020 13:50	Kurt Ristniemi:	Esim. vuoden 1920 kesäkuun aikataulussa (nro 37a) viimeinen 17 päivittäisestä junasta Helsingistä Kyrkslättiin saapui yöllä klo 1.09 eikä jatkanut sen pitemmälle. Ja ensimmäinen juna aamulla lähti Kyrkslättistä klo 6.00. Kyrkslätt oli tämän junan lähtöasema. Niinpä tuo illan viimeinen juna näyttää yöpyneen Kyrkslättissä. Suoria junia, jotka siis eivät pysähtyneet välillä, oli päivittäin kaksi.
22.10.2020 06:48	Kurt Ristniemi:	Koskaan ei voi tietää, herättääkö kuva mielenkiintoa ja viriääkö siitä keskustelua. Ja jos viriää, mihin se keskustelu sitten suuntautuu; Siihenkö, mitä itse tarkoitti, vai johonkin aivan muuhun. Itse käytin tätä kuvaa esimerkkinä siitä, miten sekä kuvien ajoittamista että pienoismallien - ja miksei oikeankin kaluston - yksityiskohtien ajanmukaisuuden varmistamista varten olisi hyvä olla olemassa jonkinlainen hakemisto tai dokumentti, jossa eri yksityiskohdat olisi kuvattu käyttööntulo- ja käytöstäjääntiaikoineen. Mutta kuvan keskustelu kohdistuikin Kirkkonummen olemukseen. Eikä varsinainen teemani herättänyt minkäänlaista vastakaikua. Kuitenkin esim. Eljaksella on netissä vapaasti käytettävissä oleva arkisto ja Petri S. on osoittanut kiitettävää aktiivisuutta tiedonjakamisessa julkaisemalla niin täällä (keskustelupuolella) kuin Facebookissakin kiertokirjeitä ja käskylehtiä. Ongelmana on vain se, miten nuo tiedot löytyvät vaikka 10 vuoden kuluttua. Facebookista tuskin mitenkään, ja täälläkin hankalan etsimisen ja selaamisen kautta. Tarvitaan indeksointi, hakemisto, hakusanat; ts. hallintaympäristö, jonka avulla tieto myös löytyy. Vorgiin sitä tuskin on mahdollista rakentaa, mutta jonnekin? Minne? Vaikka ajatukseni ei täällä saanutkaan minkäänlaista vastakaikua, sain muuta kautta kuulla, että tällainen hanke on ollut haaveena jo pitkään. Kenenkään siihen panostamatta. Tällainen hakemisto helpottaisi niin mallinrakentajien, kaluston entistäjien kuin rautatiehistoriantutkijoidenkin työtä merkittävästi.
22.10.2020 14:05	Petri Sallinen:	Itse en ymmärtänyt viestiäsi tämäntyyppiseksi keskustelunavaukseksi. Aihe on kuitenkin enemmän kuin tärkeä. Rautatiehistorialliselle aineistolle ja sen käsittelylle on tarjolla vain surkeita tai vieläkin surkeampia foorumeita — tämä pätee moneen muuhunkin aineistoon, jonka julkaisu parhaimmillaan tuottaa ajattoman tietopankin tai käsikirjan. Tällä viittaan rautatieaiheisten pienoismallien rakentamiseen. Naamakirja ja Vaunut.org ovat samankaltaisia viemäreitä. Viemäreissä virta sekoittaa kaiken tavaran, jota käyttäjät sinne rannalta roiskivat. Kun ulostaminen on tehty, vie virta kaiken eteenpäin — kauas merelle, jossa mantereella tuotetut nesteet ja sattumat sekoittuvat vesimassoihin peruuttamattomasti. Minäkin olen ollut vuosien varrella pohtimassa useaan otteeseen sellaisen foorumin rakentamista, mikä olisi rakennettu säilytettävän materiaalin tarpeita varten — paikkaa, jossa olisi selkeä rakenne ja sisältö ja jossa artikkelityyppisen materiaalin julkaiseminen olisi mahdollista ja joka olisi helppokäyttöinen sekä sisällöntuottajan että käyttäjän kannalta. Tiedän, että materaalia kerätään esimerkiksi kirjan tai artikkelin kirjoittamista varten — tai muuten vaan. Oman kokemukseni perusteella suurin osa tiedoista vaihdetaan yhä naamatusten tai sähköpostien välitykselle. Näissä keskusteluissa on noussut esille kolme pääongelmaa: 1. Rahoitus. Aivan aiheesta voi kysyä, eikö Suomen Rautatiemuseolla ja Suomen Rautatiehistoriallisella Seuralla olisi jo tehtäviensä perusteella melkoinen rooli tällaisessa hankkeessa. Tosin rautatiemuseo on jo ehtinyt lopettaa yhden foorumin, koska "se ei kuulu sen ydintoimintoihin". 2. Ylläpito ja kehittäminen. Kuka haluaa sitoutua sivuston ja julkaisualustan ylläpitämiseen ja kehittämiseen? Voidaanko laskea sen varaan, että joku nörtti tekee tällaista työtä vapaa-ajallaan ilmaiseksi 24/7 loputtomasti? Säilyvyyden ja teknisen toimivuuden kannalta yksi tapa olisi ostaa tämänkaltaiset palvelut joltain alan yritykseltä, jonka jälkeen palaamme kohtaan yksi. 3. Tekniikka ja alustan toteutus. Alustan pitäisi olla teknisesti luotettava ja sisällöntuotantoa palveleva. Voidaanko luottaa, että joku sukulaisperheen nörttipoika koodaa kasaan himmelin, jonka sielunelämää ei ymmärrä kukaan muu. Toteuttajia ja kaupallisia ratkaisuita on kuitenkin olemassa. Palaamme taas kohtaan yksi. Rahoituksen tarve johtaa myös siihen, että kulut olisi katettava tavalla tai toisella — ehkä osin jopa käyttäjämaksuilla. Kaiken muun lisäksi jonkun pitäisi vastata myös taloushallinnosta. Tämä taas johtaa siihen, että koko toiminta pitäisi organisoida vähintään yhdistysmuotoon ja yritysmuotoon. Se on kuitenkin selvää, että nykymuodossa suurin osa kerätystä rautatiehistoriallisesta aineistosta makaa aiheesta innostuneiden harrastajien henkilökohtaisissa kotiarkistoissa. Tosin ei sekään ole mitenkään varmaa, että tältä osin tapahtuisi radikaalia muutosta, vaikka tarjolla olisikin laadukas julkaisualusta. Ei kaikilla ole tarvetta tai halua levitellä keräämäänsä materiaalia.
22.10.2020 15:38	Jussi Laukkanen:	Vapaasti käytettävissä olevat arkistot ovat tärkeä edellytys harrastajien tekemälle historian selvitykselle. Tämä pätee oli kysymyksessä minkä tahansa historiaan linkittyvän aiheen harrastaminen. Käytäntö on osoittanut, että museot ja muut julkishallinnon osana toimivat instituutiot pystyvät harvoin palvelemaan harrastajia. Syynä on joskus rahapula, joka estää esimerkiksi digitoimisen, joskus museotoiminnan roolin ymmärtäminen ahtaasti. Oli syy mikä oli, käytännössä museot toimivat liian usein arkistojen hautausmaina. Olen pitänyt Resiina-sivustoa melko kelvollisena välineenä julkisen arkiston ylläpitoon. Siksi olen hieman yllättynyt, että tämä sivusto on nyt tullut rinnastetuksi esimerkiksi facebookiin. Resiina-sivustolla on ensinnäkin suhteellisen suuri todennäköisyys toiminnan pysyvyydelle. Taustalla on kaksi yhdistystä, jotka ovat osoittaneet elinvoimaisuutensa vuosikymmenten ajan. On vaikea uskoa, että ne molemmat katoaisivat kovin helpolla. Resiina/vorg-kuva-arkisto on järjestetty laajuuteensa nähden kohtalaisen hyvin, kun vertaa tätä vastaaviin harrastajavoimin ylläpidettyihin kuva-arkistoihin. Indeksoinneissa on kehittämisen varaa aina, mutta tuntuu erikoiselta, jos vorg tuntuu toivottoman sekavalta. Resiinan historiataltiointiin liittyy monta haastetta. Koska tämä on jatkuvasti täydentyvä kuva-arkisto, jossa ihmiset kommentoivat sinne lisättyjä kuvia, ei kuviin liittyvä tieto ole koskaan yhteismitallista. Jossain kuvassa siinä näkyvä kalusto herättää ajatukset ja toisella kertaa taas kuvan asema saa ihmiset kertomaan kuvaan liittyviä tietoja. Tämä aiheuttaa tietysti sen ongelman, että koskaan ei voi tietää, minkä kuvan takana mikäkin tieto on. Tätä on ylläpidon toimesta koitettu ratkaista siirtämällä joitain keskusteluja vorg-kuvan alta Resiina-keskustelun puolelle, jossa viestiketjun otsikko kertoo keskustelun aiheen. Sitä voidaan tehdä useamminkin, jos se koetaan hyvänä menettelynä. Resiina-keskustelussa on minun mielestäni toteutunut kohtalaisen hyvin historiatiedon tallentaminen. Sitä voisi seuraavaksi kehittää ainakin jakamalla esimerkiksi kalusto-osio alaryhmiin, jotta haettu aihe olisi helpommin saavutettavissa. Samoin liitetiedostojen osalta kehittämisen tarvetta on. Siitä olen varma, että täydellistä sivustoa ei saada mitenkään aikaan. Se on mahdotonta jo siksikin, että meillä on aika erilaisia käsityksiä parhaasta mahdollisesta sivustosta. Mutta yhtä varma olen siitä, että koko ajan tämä Resiinakin menee eteenpäin – joskin hitaasti.
22.10.2020 16:20	Hannu Peltola:	Hyvää keskustelua! Vorgin kuva-arkisto on varsin hyvin toimiva ja mm. hyvän indeksoinnin ansiosta halutun kuvan tai teeman etsintä on helppoa. Kuva-arkisto on myös niin laaja, että erityisesti kotimaiset aiheet löytyvät varsin kattavasti. Hyvä toiminnallisuus on myös kuvasarja, joilloin samaan teemaan liittyvät kuvat on julkaistessa helppo niputtaa yhteen ja kuvia haettaessa saa suoraan kaikki samaan sarjaan liittyvät kuvat. Kuva-arkiston osalta olisi tärkeää kehittää sen käytettävyyttä ja käyttömukavuutta. Kuvien manuaalinen pienentäminen ei ole enää tätä päivää ja myös kuvien 1 MB kokorajoite on vanhentunut. Facebookiin kuvien lisääminen on tunnetusti helppoa ja ei ole ihme, että myös tämän sivuston käytettävyyttä verrataan Facebookiin. Vorgin käytettävyys ja käyttömukavuus jäävät Facebookista ja tämä on johtanut mm. siihen, että ajankohtaisista tapahtumista on laajempi kuvamateriaali saatavilla Facebookista ja ainoastaan pieni osa harrastajista näkee vaivan pienentää ja käsitellä kuvat erikseen Vorgiin. Toisaalta, Facebook ei tue ollenkaan kuvien järkevää arkistointia, vaan kuvat hautautuvat massaan. Voisiko Vaunut-orgin kuva-arkiston rinnalle luoda dokumenttiarkiston, johon voisi tallettaa esim. PDF-dokumentteja hyvillä indekseillä varustettuna?
22.10.2020 16:41	Kurt Ristniemi:	Vaunut.org eli kuva-arkisto on idealtaan ja toiminnaltaan oivallinen arkisto. Kuvien suhteen. Mutta se ei tietenkään sovi siihen tarkoitukseen, josta aloituksen tein: Mitä ohjeita ja määräyksiä on vaununnumeron maalaamisesta, milloin määränpääkilpi siirrettiin ikkunoiden yltä niiden alle jne. Kuvienkin suhteen on toki ongelmia: Vaikka hakutekijöillä voi rajata hakua esim. ajallisesti, niin varsin paljon haku tuo kuvia, joissa etsitty kohde on korkentaan sivuosassa, huonolaatuisessa kuvassa, hädin tuskin nähtävissä. Turhan usein käyttäjillä on tarve merkitä esim. junan jokaikinen vaunu, jopa silloin kun ne eivät edes ole kuvassa mukana. Niinpä haut tuottavat turhan paljon tauhkaa. Pitäisikö olla yksi tunniste lisää: 'kalustokuva', jota ei saa käyttää maisemakuviin tms. Keskustelupuolelta on kutakuinkin toivotonta etsiä jotakin ehkä vuosia sitten kirjoitettua tekstiä. Sanahaku kyllä toimii, mutta pitää arvata oikeat sanat. Olen parastaikaa yhteydessä Kansalliskirjastoon rautatieaineiston digitoimisesta. Heillä on valmis alusta, jossa tekstihaku toimii. Se sama, jolla digitoidut sanomalehdet esim. ovat. He eivät ainakaan vielä ole torjuneet ideaa. Tämä ratkaisu ei tietenkään anna mahdollisuutta noihin edellä esittämiini kysymyksiin, mutta se mahdollistaa aineistoon perehtymisen kaikille.
22.10.2020 16:44	Juhani Pirttilahti:	Dokumenttiarkiston perustamiseen on jo olemassa aivan käyttökelpoisia ohjelmistoja. Esimerkkinä vaikka kotimainen Finna käyttää VuFind-ohjelmistoa, joka on avointa lähdekoodia. Ja onhan noita muitakin.
22.10.2020 16:50	Erkki Nuutio:	Vaunut -sivuston haku- ja muut avut palvelevat varsin hyvin yleistä liikennettä koskevia asioita. Oma vilkas teollisuusratojen facebook-sivusto on ollut tarpeen, koska näitä asioita Vaunut -sivusto palvelee lähinnä vain kuvien säilytyspaikkana. Teollisuusradat tarvitsisivat esimerkiksi Vaunut -sivustolle oma hakuluokittelunsa, joka palvelisi riittävän hyvin näitä. Mitä tulee Keskustelu -sivustoon, nykyisellään se ei palvele edes välttävästi - varsinkaan rautatiehistorian tutkimusta. Tästä asiasta on hyviä pohdintoja ja toiveita edeltävissä kommenteissa.
22.10.2020 17:20	Jussi Laukkanen:	Teollisuusratojen kuvat (ja yleensäkin kuvat kapearaiteisilta radoilta) ovat myös minun mielestä jääneet huonoon asemaan, kun alkujaan kuvien tunnistetietoja on kai ajateltu valtion rataverkkoa silmälläpitäen. Tämä on yksi tärkeä asia, mikä pitää saada kuntoon.
22.10.2020 17:27	Hannu Peltola:	Kuvien indeksointiin tärkeä lisäys olisi operaattoritunniste. Suomessakin on jo useampia raideliikenteen operaattoreita puhumattakaan ulkomaista. Tunniste helpottaisi tietyn operaattorin kuvien löytymistä.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!