16.07.1968 / Tervasaaren satama, Hamina (vanha)
16.07.1968 Tervasaaren satamassa laivattiin sahatavaraa, jota tuotiin Haminaan rautateitse. Lautakuormia kuljetettiin myös Hdka- ja Hka-vaunuissa. Haminanlahden toisella puolella siintää Hillo eli nykyinen Haminan satama.
Kommentit
| 16.02.2021 10:07 | Teppo Niemi: | Ja myös Hdka -vaunussa. Oikeanpuoleisin vaunu on juurikin Hdka, sen kertoo astinmen ja pylväiden muoto. Hyvä vinkki pienoisrautatielle :) | |
| 16.02.2021 10:12 | Hannu Peltola: | Tervasaari on ollut kuvan ottoaikana vielä aktiivinen sahatavaran laivauspaikka. Milloin liikenne Tervasaareen loppui? Muistan lapsena joskus 1970-puolivälissä nähneeni Tervasaaressa liikennettä, muta se varmaan loppui jo 1970-luvulla? Kuinka tavallista oli normaalin rahdin kuljetus Hka-vaunuissa? Minä en nähnyt koskaan niitä rahtikäytössä. | |
| 16.02.2021 10:21 | Tapio Keränen: | Sataman ratapihakaavio 1971: http://vaunut.org/kuva/62952?paik=Hamina+%28vanha%29&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio | |
| 16.02.2021 10:49 | Teppo Niemi: | Ei kovinkaan yleistä. Käytöstä muuhun kuin välivaunukäyttöön oli VT:ssä (= VR Virallisia tiedotuksia) julkaistu ohjeet, Periaatteessa mahdollista palautettaessa vaunuja suuremman tarpeen omaaville alueille.... Tavaraliikenteen kuljetuskalusto -vihkosissa vuodesta 1975 on vaunujen kohdalla lukenut käyttö vain SNTL:n vaunujen välivaunuina. Ja 1980-luvun puolivälistä alkaen jopa Hka vaunujen kuormajarrut suljettiin. | |
| 16.02.2021 12:06 | Heikki Jalonen: | Oikealla näkyy harvinaisen muodokas rakennus. Mikähän se on? Ruokala, huutokonttori, tullihuone? Samalla ehkä palokalustosuoja tai vastaava? Sahatavaran rahtaus on tuonut tähänkin kaijaan pari (varmaan saksalaista) pykälälaivaa. Nykyään meriltä kadonnutta lajia. |
|
| 16.02.2021 12:38 | Tapio Keränen: | Oikealla näkyvä rakennus on yhä olemassa. Tuohon aikaan se oli muistaakseni satamakonttori, jossa myös tulli majaili. | |
| 16.02.2021 13:08 | Erkki Nuutio: | Keskivaiheilla kahvilan edustalla on merkittävä kone, Valmet TD7 -haarukkatrukki 50-luvun loppupuolelta sahatavaranippujen lastauksia varten. Lentokonetehtaan siirtokoneosasto Härmälässä valmisti niitä ainakin 15 vuoden ajan, yhteenä ehkä 3000 kpl (tarkkaa määrä en tiedä), pääasiassa Neukkulaan, mutta niitä meni kaikille kotimaan sahoille ja vastaaville. Kunnostettukin niitä on, esimerkiksi Koneviesti 18/2019 esittelee yhden. Aluksi nostovoima oli 7 tn, mutta myöhemmin oli myös 9 tn ja 13 tn nostavia. 7 tn versiossa nostokorkeus oli 7 m. Itse tehtiin mm. koko hydrauliikka sylintereineen ja venttiileineen ja tietysti kaikki kantavat osat. 6-sylinterinen Perkins-diesel, oma suuntavaihde ja ZF:n synkronivaihteisto. Aloitin itse harjoittelijana 1965 näiden ohjausakselistojen kokoonpanossa, myöhemmin valmistuvien koneiden koekäytössä. Episodina muistan kun painonnostaja Jouni Kailajärvi oli näiden kokoonpanolinjan päässä olleessa huoltomontussa tällaista konetta säätelemässä. Kailajärvi nousi kuin salama sieltä ylös, kun joku työtoveri osui häneen vedellä täytetyllä voimapaperipussilla. Valmet oli merkittävä ja arvostettu trukkien valmistaja ja viejä. Taxell hölmöili ja tuhosi sen ja Sisun terminaalitraktorit, ruotsinsi tuotenimeksi Kalmar ja siirsi Ruotsiin. Herlin vähän vielä täydensi tuhoa ja siirsi tuotteet Puolaan EU-tukien siivittäminä. Noin 3000 arvokasta työpaikkaa ja vientitulot menetettiin. Asiakkaatkaan eivät asiaa nielleet, vaan siirtyivät hollantilaisen perheyhtiön, Terbergin terminaalitraktorien käyttäjiksi. Worldwide, 120 maassa! Ilman Taxellia se ei olisi ollut mahdollista edes etevälle, kasvot omaavalle yritykselle. |
|
| 16.02.2021 15:37 | Heikki Jalonen: | Trukkeja on kuvassa useampikin. Valmetin miehet ovat painuneet kahville oikein kahden koneen voimin. Kolmas ajelee (vaihdekopin?) takana kohti kaukaisuutta, Valmet luultavasti sekin (siis trukki, ei kaukaisuus). Ja mikäs on kaffea nauttiessa: tuo "Kahvila A. Moilanen" on niin kutsuva keidas että parempi olisi jo liiottelua. Tuo kahvilarakennus on kerrassaan yliveto! Ulkoseinät ehdottomasti vinovuorilautaa, pinnassa merisään patinoima ruskea Pinotex. Pulpettikatto, mutta naamioitu nokkelasti valepäädyillä ultramodernin tasakaton näköiseksi. Sisäseinät 100% aitoa lastulevyä! Hienoimmalla lateksilla silattua, kermanruskeanvihreänharmaaksi. Interiöörin viimeistelee tömäkkä tupakansavu ja silmiä kirvelevä ruuankäry. Ruokalistalla läskikastike tai jauhelihapihvi, kasvisvaihtoehtona jauhelihapihvi sipulilla. Kevytlounaana makkarakeitto ja kaksi käristemakkaraa. Perkolaattorin ytimessä poreilee järeä kahvi. Teetä oli kerran, ei ole kysytty toista kertaa. Janojuomaksi pilsneriä, tottakai. Väkevämmät juomat tee-se-itse-listalta. Eipä enää taida löytyä tuollaisia keitaita... |
|
| 16.02.2021 17:17 | Jukka Viitala: | Kahvila on Aholainen ja tiilimörskä tullikamari, toimi myös koulutoimistona ja kalasavustamona myöhemmin. Hamina Oy:n takana oli parhaimmillaan 3 raidetta Rampsinkarille, joka oli suurimmaksi osaksi sahan jäterimoista kyhätty niemi. Taustalla uusi Syväsatama ja Hillon vesitorni. | |
| 16.02.2021 17:31 | Jukka Viitala: | Haminassa oli oma trukkitehdas, Orasvuon konepaja, jonka valmistamia enemmän tai vähemmän traktoriperustaisia OK-trukkeja pörräsi tuossa sahalla ja satamissa riesaksi asti. Konsepti oli hiukan Volvon bokseria muistuttava käännetty traktori alunperin. | |
| 16.02.2021 19:13 | Heikki Jalonen: | Kiitos Jukka tuon kahvilan nimen täsmennyksestä. Omaan tulkintaani päädyin kuvaa suurentamalla, mutta väärin tulkkasin pikselit... Osaatko yhtään muistella, koska tuo kahvila tuolta katosi? Orasvuon Konepaja on tosiaan mainitsemisen arvoinen. Se oli tunnettu erikoisesti Ford-traktoreihin, aivan erityisesti malliin 5000, perustuvista koneistaan. Trukkeja todellakin, urakointikoneita kuten OK-6 ja kaikenlaista. 1950-70-luvuilla tuotteet perustuivat teollisuustraktoreihin. 1970-luvun mittaan siirryttiin komponenttipohjaisiin koneisiin. Kokoluokatkin kasvoivat. 1984 valmistuksessa oli malleja 3500...8000 kg nostokykyluokissa. Suuret rengaskoot olivat aina ominaisia OK-koneille. Aikanaan suosittuja koneita juuri pienemmillä sahoilla ja vastaavilla käyttöpaikoilla; nostavampia kuin Volvo LM:t ja isoine pyörineen silti kohtuullisen maastokelpoisia. Tärkeä ominaisuus pienten sahojen ja varastokenttien yleensä maapohjaisilla ja talvisin lumen peittämillä kujilla. Orasvuon Konepajan toiminta loppui noin vuoden 1990 tietämillä, eräs laman uhri sekin. |
|
| 16.02.2021 20:07 | Jukka Viitala: | Otin Haminasta hatkat 31 v sitten ja muistaakseni kuppila oli silloin vielä ränstymässä. Nykyisin samalla paikalla on uusi kuppila, ilmeisesti uudisrakennus. Loivan Miinan lautasonni oli pitkään tuon STINIEMI-varaston päädyn kohdalla, mutta Miina vei sen Hyrsylään. Varaston päädyn teksti on RISTINIEMI sahan alkuperäisen sijainnin mukaan Haminanlahden itärannalla, näkyy muuten varaston katon yläpuolella aivan kuvan reunassa. Välissä uiskenteleekin puutavaraa hehtaarikaupalla, lahdella oli laajat alueet puomitettuna uittopuulle. | |
| 16.02.2021 22:48 | Lasse Reunanen: | Aholaisilla on ollut hotelli-, leipomo- ja kahviotoimintaa Haminassa jo vuodesta 1927 aina vuoteen 2008, keskustassa sijaitsevan liikekiinteistön purkamiseen saakka. Satamassa kienee sijainnut yrityksen "haarakonttori". https://sv.kuvat.fi/kuvat/Autioituvat+ja+hyl%C3%A4tyt/Aholaisenkulma+Hamina/ | |
| 17.02.2021 09:21 | Tuomo Kärkkäinen: | O.T. Orasvuon konepajalla tuohon Ford 5000 -pohjaiseen OK-6 -traktoriin asennettiin Ford 2704 E 6-sylinterinen dieselmoottori (teho 113 SAE hv). | |
| 17.02.2021 09:31 | Antti Kukkonen: | Tasoristeyksen vieressä oleva valkoinen auto lienee Ford Cortina? | |
| 17.02.2021 13:38 | Heikki Jalonen: | Kyllä. Kuvan ainoa henkilöauto on Ford Cortina, sukupolvi MkI, vuosikerta 1962-66. Meillä se tunnettiin laajasti nimityksellä "Tähtiperä", takalyhtyjensä muotoilun perusteella. Aikoinaan Suomessakin yleinen ja suosittu auto. Kuvan auto on varmaan yleisintä perusmallia 1,2 l rivi-4 moottorilla, ripeämpiäkin malleja toki oli. | |
| 01.05.2021 20:07 | Jukka Viitala: | Haminan ja stiniemen takana näkyvä niemi on Rampsinkari, joka on rakennettu rimoista. Sen paikalla oli alunperin pari pikkuista karia ja kuvasta vasemmalle jäävä Ristiniemen saha alkoi upottamaan pintarimat niiden ympärille. Rimojen päällä oli parhaimmillaan 3 raidetta, joista itäisimmästä ja läntisimmästä vyörytettiin tukkeja mereen. Cortinan yleisin malli oli 1500, jossa oli 5 runkolaakeria. Ankan onttoaleksinen 3:n rungon 1200 oli ekoissa Consul Cortinoissa, joissa oli aika vinkeän voorttimainen vilkunviiksi. Cortina GT ja Lotus olivat aikansa huipputuotteita, molemmilla näytti ns "Närhen munat" Amazon ja PV sporteille. |