27.03.1968 / Järvenpää asema
27.03.1968 Henkilöjuna H 213 Helsingistä Toijalaan oli saanut lisää vaunuja peräpäähänsä Järvenpäästä. Kaksi Gb-vaunua pitempänä juna lähti kohti pohjoista vetäjänään Risto Tr1 1078. Järvenpään vesitorni oli rakenteeltaan poikkeuksellinen: Tiilistä muurattu alaosa oli pohjaleikkaukseltaan ympyränmuotoinen ja puinen yläosa kahdeksankulmainen. Erillinen vesiviskuri seisoi raiteen vieressä. Asemarakennus näkyy puhelinpylväiden takana oikealla. Kuvauspäivämäärä on arvio, joka tapauksessa maaliskuun loppupuolta 1968.
Kommentit
| 03.03.2021 10:03 | Kari Haapakangas: | Pyöreä vesitorni rautateillä lienee Suomessa harvinaisuus. Onhan toki monikulmaisia ja sitten niitä neliönmallisia. Mutta täysin pyöreitä... poikkeuksellinen, kuten kuvaaja toteaakin. | |
| 03.03.2021 10:20 | Erkki Nuutio: | Taustalla näkyy Järvenpään pienveturi (Tve?), joka vaunut lisäsi junan perään. Etualalla oikealla oli suuri veturihalkojen pino, joka paloi 2o-lukuisen sanomalehtiuutisen mukaan. Polkupyörä oli ympäristönsä ehdoilla eläneiden tolkun ihmisten talvikulkuneuvo jos kävelymatkaa oli liiaksi. Hienosti termiittihitseillä liitettyjä kiskoja! |
|
| 03.03.2021 14:26 | Markku Naskali: | Kun kiskoja alettiin hitsata yhteen naapuriston vanhat metallimiehet arvelivat, että helteellä Helsingin rautatieasema työntyy Kaivokadulle! | |
| 03.03.2021 15:40 | Esa J. Rintamäki: | Keerran tekussa ollessani laskin omaksi huvikseni kiskojen lämpölaajenemista tyyliin: Seinäjoki - Oulu, 334 km, laskettuna 12 m kiskoilla. Lähtölämpötila +20 ast. Celsiusta, lämpö laskee 20 astetta, tulee siis nollakeli. Sitten Oulun päästä alkaen työnnetään kiskonpäät yhteen, siis jatkosraot umpeen aina Seinäjoelle saakka. Tulos noin 400 metriä rautatietä junan kuljettavaksi ilman kiskoja. Ystäväni hämmästelivät tätä tulosta. Vaihteita ja raideristeyksiä ei otettu huomioon (vaikka niitäkin tuolla rataosalla riitti!). |
|
| 03.03.2021 16:38 | Hannu Peltola: | Esa, meillä sama keskustelu nousi esille jo lukiossa, kun kemian opettaja käsitteli lämpölaajenemista. Laskin huvikseni laajenemisen Helsingin Oulun välillä juurikin 12 m kiskoilla ja taisi olla jokin samansuuruinen lämpötilan vaihdos. Kemian opettaja pyöritteli päätään, miten tämä oli mahdollista! Luvut olivat oikein, mutta opettaja ihmetteli, miten kiskotus on toteutettu niin, etteivät junat talvella kulje tyhjän päällä tai vaihtoehtoisesti kesällä raidespagetin keskellä. Tuolla tunnilla pääsin loistamaan tietoknopilla, että kiskojen laajeneminen estetään kiinnityksen ja tukikerroksen avulla. | |
| 03.03.2021 17:26 | Juhana Nordlund: | Tuosta kiskotusnäkökohdasta tuli mieleeni kuva http://vaunut.org/kuva/128521 ja sen kommentit. Pasila - Riihimäki oli siis saanut K60-kiskot vuosina 1951 - 54. Joko ne oli ehditty vaihtaa 54-kiloisiin kuvausajankohtaan mennessä? K60:siähän ei hitsattu jatkuviksi vaan ne olivat nk. palakiskoa. Mutta toisaalta K60:set oli asennettu rataan sillä tavoin että 32-metrinen kisko perustui kahteen yhteenhitsattuun 16-metriseen kiskoon. Tämän muistan lukeneeni joskus jostain kirjasta, joka ei nyt ole kätten ulottuvilla. Kiskojen kiinnitystavoista - ja kiskoasioista muutenkin - perillä olevat nähnevät nopeastikin, kummasta kiskotyypistä kuvan tilanteessa on kysymys. |
|
| 03.03.2021 18:42 | Teppo Niemi: | Jousinaulakiinnitystä ja myös kiila-aluslevyjä. Kiskotus on siis K60, sillä K54 / UIC54 kiskoilla ei kyseistä kiinitystä käytetty. | |
| 04.03.2021 09:30 | Juha Kutvonen: | Tässä ollaan pääradan K60-kiskotuksen loppuhetkillä. K60/K54-kiskonvaihto aloitettiin vuonna 1968 Rekolan ja Keravan, sekä Palopuron ja Riihimäen välillä. Seuraavana vuonna kiskot vaihdettiin osuuksilla Pasila - Rekola ja Järvenpää - Palopuro. Viimeisenä valmistui Keravan ja Järvenpään osuus vuonna 1970 (lähde: Rh:n kertomukset 1968-70). | |
| 04.03.2021 10:44 | Juhana Nordlund: | Kiitos Juhalle asiantuntevista tarkennuksista. | |
| 04.03.2021 19:56 | Markku Naskali: | Siis insinöörit ja fyysikot: Missä on se pihvi? Ilmeisesti lämpö jakautuu suuremmalle alueelle, siis muuallekin kuin kiskoihin, ja jos ei muu auta. kisko kuumenee lisää ja kiinnikkeiden pitää se kestää tavalla jos toisella. Ns. lämpökäyrä on nykyisin harvinainen, mutta lapsuuteni aikana kevyillä pätkäkiskoilla ja sorapohjilla se oli jokakesäistä seurattavaa kun topparoikat miesvoimon ja rautakangin touhusivat.. |
|
| 20.08.2021 17:53 | Keijo Loisti: | Erkki Nuutio kirjoitti "Taustalla näkyy Järvenpään pienveturi (Tve?), joka vaunut lisäsi junan perään. Etualalla oikealla oli suuri veturihalkojen pino, joka paloi 2o-lukuisen sanomalehtiuutisen mukaan." Junan kulkusuuntaan nähden oikealla minä näen Osuusliike Perhelän halkotarhassa olleen pinon. Vesitornin vieressä oli aikanaan katos, jossa varastoitiin puita vesitornin höyrykonetta varten. En muista koskaan nähneeni siellä kuormattavan halkoja veturiin. Missä kuvassa on pienveturi? |
|
| 20.08.2021 18:07 | Tauno Hermola: | Eikös siellä joku pienveturi kurkista junan ja (asema?)rakennuksen välistä. | |
| 20.08.2021 18:19 | Heikki Kannosto: | Varmaankin tämä samana päivänä kuvattu Veto-Jussi: http://vaunut.org/kuva/61294 | |
| 20.08.2021 18:21 | Keijo Loisti: | Tarkennan halkokommenttiani. Minun muistikuvat haloista ovat 50-luvun lopulta eteenpäin. Kuvissa on toinen kuva Järvenpäästä, jossa on Erkki Nuotion kommentti haloista 1900-luvun alkupuolelta. Tässä lainauas sieltä: "Suuri tulipalo Järvenpään asemalla 15.9.1919 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1176024?page=1 ) Paloi 500 syltä veturinhalkoja vesitornin lähistöltä. Tarkoittanee sitä että mm. paikallisjunien veturit ottivat Järvenpäässä juotavaa ja purtavaa." |