??.??.1937 / Helsingin konepaja, Helsinki asema
??.??.1937 Reino Leinosen albumista, VR:n Helsingin konepaja, vasemmassa reunassa näkyy Postitalon rakennustyömaa.
Kommentit
| 11.03.2021 19:23 | Jani Tuominen: | Postitalo valmistui vuonna 1938 eli se olisi myöhäisin ajankohta tälle kuvalle. Toisaalta sitä pyöreää Alppilan vesitornia (sijaitsee nykyisen Linnanmäen alueella) ei näy kuvassa, mikä valmistui samoihin aikoihin? | |
| 11.03.2021 19:24 | Esa J. Rintamäki: | Erittäin mielenkiintoinen kuva! Zoomaamalla taustalta erottuu kaikkea mielenkiintoista: onpa joukossa lanterniinivaunuja ja myöskin yksi avosiltainen postivaunukin erottuu. | |
| 11.03.2021 20:09 | Lasse Hinkkanen: | Isäni oli 50-luvulla tuolla viilaajana, ennen kuin minä olen syntynyt. Hänellä oli liukas viila. | |
| 11.03.2021 20:10 | John Lindroth: | Mielenkiintoinen kuvasarja! Ja paljon yksityiskohtia! | |
| 11.03.2021 20:33 | Tapio Keränen: | Oliko etualan veturitalli yhä tallikäytössä? Savutorvet katolta ainakin näyttäisivät puuttuvan. | |
| 11.03.2021 21:09 | Erkki Nuutio: | Hyvin arvokas kuva! Uskaltaisin laittaa kuvausvuodeksi 1937 lähinnä postitalon syntymätietojen perusteella. Postitalon rakentaminen alkoi 1936 ja 1938 se oli valmis. Etualalla on veturitallin vasenta osaa, oikean osan jatkeella oli aiempi pikatavaratoimisto, nykyinen ravintola. Konepajasta on karttapiirroksia: VR 1912/37 II s. 535 on likimain samanaikainen kuvan kanssa, SVR 1862/1912 II s. 567 on vuodelta 1911. Veturitallista seuraava, iso poikittainen rakennus oli paja. Sen takana olevissa rakennuksissa oli valimo. Portin ja puiston vierellä on kolmen rakennuksen ryhmä ja neljäs rakennus vielä poikittain takana. Nämä alkuperäiset, arkkitehti Edelfeltin piirtämät rakennukset ovat vuodelta 1861. Kuvausvuonna niissä oli porttia lähinnä olevassa osassa konepajan toimisto ja sen takana vasemmalla lastuavan työstön osasto ja oikealla veturinkorjauspaja I. Poikittaisessa rakennuksessa näiden takana tenderikorjaamo. Pienissä rakennuksissa näiden takana varustekorjaamoita. Näiden rakennusten takana olevassa rakennusryhmässä, joka rajoittui Töölön säilytysraiteisiin oli oikealta vasemmalle lukien veturinkorjauspaja II, kattilapajat I ja II ja levytyöosasto. Maalaamo ym. on jo purettu postirakennuksen tieltä. Vaunuvalmistus puutyöosastoineen on jo pitkään ollut Pasilassa. Olisivat nuo alkuperäiset rakennukset pikkupuistonsa kanssa soveltuneet uusiokäyttöön, mutta ei se ollut edes harkinnassa 60-luvun alussa, jolloin ne purettiin. Uskoisin että kuva on otettu postitalon korkeamman osan työmaalta, noin 5. kerroksen korkeudelta. |
|
| 11.03.2021 21:27 | Heikki Jalonen: | Tilanne vuoden 1932 ortokuvassa: kääntöpöytä on, samoin torvet (näkyvät varjoina, matalalla katon osalla); kuva ei ole kuitenkaan kovin tarkka. Tilanne vuoden 1943 ortokuvassa: ei ole kääntöpöytää eikä savutorvia. Kuva on tosi skarppi, siitä näkee selvästi, että tuo matalamman osan katto on täysin sileä. Kääntöpöydän paikalla on sileä platta, jolla näkyy ajoneuvoja ja jolta on pääsy kiito/postitavaran laitureille. Pihalla näkyvästä toiminnasta ja ajoneuvoista päätellen, koko rakennus toimii tavaramakasiinina Ortokuvat: https://kartta.hel.fi/ Lienee selvää, että tuo veturi ja nuo muutamat etualan vaunut eivät voisi olla noissa paikoissa ilman kääntöpöytää, ne ovat selvästi kääntöpöydän viuhkoilla. Edelleen, tuossa kuvassa näkyy yksi savutorvista, juurikin tuolla katon matalammalla osalla. Loput niistä jäänevät tuon korkeamman osan taakse piiloon. Johtopäätös: kuvassa rakennus on vielä veturitallina, savutorvet ja kääntöpöytä paikallaan. |
|
| 11.03.2021 21:43 | Erkki Nuutio: | Viimeistään 1943 ei veturitalli ratakaavionkaan mukaan ollut enää veturitalli ja kääntöpöytä oli hävitetty : http://vaunut.org/kuva/40500?kv=1920&kv2=1960&paik=Helsinki+asema Aikahaarukka näille muutoksille lienee 1937-1942. Ehkä muutosajankohta täsmentyy pikatavaratoimisto-muutoksen perusteella. |
|
| 11.03.2021 22:30 | Reijo Salminen: | On ne postitalon rakentajat olleet tarkkoja poikia, noin ahtaaseen paikkaan tekivät telineet ja vielä talonkin. | |
| 12.03.2021 09:02 | Erkki Nuutio: | Tuo veturitalli oli käsittääkseni Helsingin varikon koti. Esimerkiksi 998 ja 999 olivat Helsingin varikon koneita 8.1939. Koska Helsingin varikko lopetettiin? Luultavasti samassa yhteydessä myös veturitallin toiminta veturitallina loppui ja kääntöpöytäkin poistettiin. |
|
| 13.03.2021 01:10 | John Lindroth: | Jos lähdetään polulle spekulieren geht ueber studieren.Voi ilmakuvasta 1943 nähdä ei siis mitään kääntäpöydöstä ja uudet raiteet laitureineen näyttävät olevan jo valmiiksi rakennetut ei siis mitään menneestä Tämä ainakin pyyhkii vuoden 43 pois ja mahdollisesti myös vuoden 42, Näinollen olettmukseni on haarukassa 40-41. | |
| 13.03.2021 10:48 | Petri Sallinen: | Jos kerran postitalon tiedetään valmistuneen vuonna 1938 ja kuvassa postitalon edessä on yhä rakennustelineitä, niin tuskinpa kuva on vuotta 1938 nuorempi. | |
| 13.03.2021 11:36 | Erkki Nuutio: | Postitalon rakentaminen alkoi vuonna 1936 suuritöisellä perustapaalujen junttauksella. Kuvassa talon korkeampaa osuutta on muurattu likimain puolikorkeuteensa. Vuosi 1938 jolloin talo viimeisteltynä valmistui on selvästi liian myöhäinen, ottaen huomioon että kuvassa muurauskin on vasta puolivälissä. Helsingin varikko lopetettiin jo vuonna 1922, jolloin Helsingistä tuli Pasilan alavarikko. Helsingin veturitalleista kuvassa on kolmas ja ensimmäinen. Ensimmäinen oli Edelfeltin piirtämän kolmiosaisen rakennusryhmän asemanpuoleinen rakennus, jossa myös ensimmäiset veturimme (1-8) koottiin ja kaiketi ensimmäiset kotimaiset vaunut tehtiin. Helsingin toinen veturitalli ( http://www.vaunut.org/kuva/38085?kv2=1923&paik=Helsinki+asema&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta ) purettiin vuonna 1910 tai 1911. Se oli Helsingin varikon koti, valokuvan tallikin ehti siis olla sen koti. Valokuvan tallia ei kaiketi tehty yhtä monipilttuiseksi ja siihen kohtaan jota tämä kartta väittää: http://www.vaunut.org/kuva/113238?kv2=1923&paik=Helsinki+asema&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta |
|
| 13.03.2021 13:53 | Esa J. Rintamäki: | Eikös postitalon valmistuminen ollutkin ajoitettu Suomen postin 300-vuotisjuhlavuodeksi 1938? Aiheesta on julkistettu postimerkkisarja, joista yksi esittää juuri Helsingin postitaloa. | |
| 13.03.2021 18:02 | John Lindroth: | Ps Oma aiempi kommenttini liittyy kääntöpöydän katoamiseen.Ei siis tämän kuvan ottoajankohtaan ja aikaisemmin mainittuihin ilmakuviin. | |
| 14.03.2021 10:41 | Erkki Nuutio: | Vielä täydennys: Aseman puoleisessa rakennuksessa tehtiin myös ensimmäiset suomalaisvalmisteiset veturit (57: 1874, 58: 1876, 134: 1888, 135: 1888, 184: 1896 ja 185: 1896). Vuosiluvuista voi päätellä Helsingin konepajan haluanneen säilyä Suomen ainoana veturitehtaana. Tampereen pellava- ja rautateollisuus-yhtiön johtaja Alfred Kihlman onnistui kuitenkin vuonna 1898, vallan sisäpiiriin (mm. senaattori Ossian Bergbom/Wuorenheimo) tukeutuen viemään valmistuksen Tampereelle. Epäilemättä karvaaksi pettymykseksi G-veturien isälle, Adolf Engströmille. Vielä komitea vuodelta 1896 veturien valmistamisesta kotimaassa piti vaihtoehtoina valmistusta joko yksityisissä konepajoissa tai SVR:n konepajoissa. Pasilan konepaja ja vaunujen valmistus siellä tuli toki SVR:lle. |