19.09.1982 / Karjaa
19.09.1982 Karjaan junasuorittaja antoi lähtöluvan Hangosta Riihimäelle kulkeneelle henkilöjunalle syyskuussa 1982. Veturina oli Dv12 2716.
Kommentit
| 19.04.2021 11:02 | Teppo Niemi: | Nyt Karjaan raide- ja laiturinumerointi on muutettu vastaamaan toisiaan. | |
| 19.04.2021 13:39 | Esa J. Rintamäki: | Tulikohan suorittajalle kiire antaa lähtölupa junalle? Tilannehan ei suinkaan ole epäselvä, mutta ohjeiden mukaan hänen olisi pitänyt mennä tarkoittamansa junan lähistölle junanlähetyslevyään heiluttamaan, ainakin mitä tulee Asema- ja junapalvelusohjesäännön määräyksiin. |
|
| 19.04.2021 14:28 | : | Oli varsin rentoa sakkia tuo Karjaan suorittajaporukka. Kun Kirkkonummen suorituksesta soittelin Turun pikurille etukäteen lupaa junasuoritusvälille, niin puoliksi ruotsia puhuva miespuolinen "Kaariksen" suorittaja jutteli vaan että "ju klaaria on tänne till Karis, klaaria on". Toki varmisteltiin erikseen junannumero ja vielä soiteltiin toteutunut lähtöaika perään. Eivät turhia hötkyilleet. Puheluthan hoidettiin erillisellä suorituspuhelimella, ja kaikki puhelut meni nauhalle. Onkohan sellaisen pöytään upotetun puhelimen kuvaa jossakin. Painiketta painamalla sai puhelun menemään. | |
| 19.04.2021 17:32 | Niklas Savinsaari: | Nåja, mä luulen et kyl suorittaja on sit Stora-Gee! :) | |
| 20.04.2021 00:08 | Jorma Toivonen: | Toki suorittajan toiminta tuli tutuksi varsin nopeasti. Eleillään piti huolen, että heilaitus osui aina oikeaan kohteeseen. Ei kiirehtinyt junan lähdettyä sisätiloihin, vaan tervehti aina ohitustilanteessa. | |
| 20.04.2021 07:30 | : | Junan ohi pyörittämisen ja vastausvislan jälkeen jäätiin aina toki morjestamaan ohittavan junan veturimiehistöä laiturille, mutta siinä oli myös ihan junaturvallisuuteen liittyvä syy: Junan kokonaisuuden toteaminen loppuopastimista. Suojastamattoman radan junasuoritusväli oli vapaa vasta saapuneen junan kokonaisuuden toteamisen jälkeen (eli junasuoritusvälille voitiin antaa lähtölupa vasta tällöin). Ehjän junan saapumisaika kirjattiin junapäiväkirjaan ja ilmoitettiin myös edelliselle junasuorittajalle, joka kirjasi ajan junapäiväkirjaansa. | |
| 20.04.2021 21:24 | Petri Nummijoki: | Katsotaanko, että kuvan mukaisessa tapauksessa suorittaja ei ole junan lähistöllä mutta sitten taas on, jos opaste annetaan 15-vaunuisen junan viimeisen vaunun kohdalta? Helsingissä junanlähettäjän ja kuljettajan välinen matka on voinut olla satoja metrejä sen jälkeen, kun junanlähetysopastimet poistettiin ja lähdöt näytettiin laiturilta. Asiaa oli tosin yritetty auttaa käyttämällä normaalia suurikokoisempaa junanlähetyslevyä. | |
| 21.04.2021 15:15 | Esa J. Rintamäki: | 1950-luvun JT:eissä tunnettiin ns. sisäjunanlähettäjä ja ulkojunanlähettäjä. Käytäntö lienee ollut tarpeen synnyttämä...? | |
| 21.04.2021 23:00 | Petri Nummijoki: | Ainakin Helsingin asemalla on ollut kaksi junanlähettäjää samaan aikaan vuorossa mutta vain ruuhka-aikoina. Kuulemma Helsinki ei kuitenkaan ollut erityisen kiireellinen paikka esim. Tikkurilaan verrattuna, koska asetinlaitteet hoitivat kulkutiet eikä kuulutuksia lukuun ottamatta ollut juuri oheistoimintoja kuten lipunmyyntiä. |