??.05.1971 / Helsinki asema
??.05.1971 Salonkivaunun A 100 kolmiakselinen teli pääsi kääntymään ilman vaaraa törmätä portaisiin tai aluskehyksen jäykisteansakseen. Veturimiehet nimittivät vaunua kivireeksi liukulaakeroinnin takia.
Kommentit
| 15.06.2021 11:35 | Esa J. Rintamäki: | Erittäin mielenkiintoinen kuva, kiitos Tapio! Oletan, että tämän telimalliin keskiötappi on keskellä. Laakeripesien joustoliikkeet menee ilmiselvästi kierrejousille. Sivutyynyjen jousitus näköjään on jaettu lehtijousille. Muistelisin että vuonna 1927, vaunun tullessa Suomeen, oli alkuperäisinä teleinä kaksiakseliset, jotka lyhyen ajan kuluttua vaihdettiin näihin. Ja että syynä olisi ollut vaunun melkoinen paino. |
|
| 15.06.2021 14:23 | Mikko Herpman: | Oliko vaunun alkuvaiheissa aluperin kaksiakseliset telit? Olen käsityksessä että nämä ovat alkuperäiset telit ja myöhemmin vaihdettu tilalle nämä: http://vaunut.org/kuva/68625 | |
| 15.06.2021 21:10 | Jimi Lappalainen: | Alun perin kolmiakseliset Pullman-telit, sitten linkittämäsi kuvan mukaiset telit. | |
| 17.06.2021 09:09 | Jorma Rauhala: | Esa: Vaunu on rakennettu Suomessa, Varkaudessa, AA:n konepajassa. Se ei siis ole "tullut" Suomeen. No, telit kyllä U.S.A:sta. | |
| 17.06.2021 09:28 | Petri Sallinen: | Eikös telit rakentanut saksalainen Görlitz, vaikka telit ovatkin amerikkalaismalliset Pullman-telit. | |
| 17.06.2021 13:12 | Jorma Rauhala: | Ilmeisesti juurikin niin. Oikeassa päädyssä lienee soikea valmistajankilpi, jossa siis olisi vastaus. | |
| 09.01.2025 15:28 | Hannu Peltola: | Kuva tuli satunnaiskuvana, niin kysytään samalla kysymyksiä! Olen A100:n kuvia katsellessa miettinyt, että telit ovat kovin amerikkalaishenkiset. Ilmeisesti tosiaan ovat aitoja amerikanherkkuja pienellä saksalaismausteella? Oliko tällä telimallilla suomalaista tunnistetta? Onko tiedossa, miksi vaunussa päädyttiin Pullman-teleihin? | |
| 09.01.2025 19:45 | Eljas Pölhö: | Vaunu A 100 kolmiakseliset telit valmisti Görlitz Saksassa. Vaikka vaunu valmistettiin Ahlström Oy:n tehtailla Varkaudessa, niin se sen sisustustyöt teki AB N. Boman OY Turussa. Vaunun valaistuksena oli sähkövalo, jonka "virta saadaan akkumulattorista, jonka vaunun ollessa liikkeellä lataa dynamo, joka saa käyttövoimansa hihnan avulla telin akselista (System Brown & Boveri)". Vaunussa oli lämminvesilämmitys, jonka kattila voitiin lämmittää vaihtoehtoisesti puilla tai veturista johdetulla höyryllä. Puskinkorkeus oli vastaanottotarkastuksessa 1080 mm salongin puoleisessa päässä ja 1040 mm kyökinpuoleisessa päässä. Kolmiakselisen telin syynä oli vaunun paino ja 6-akselisena sillä oli varsin vähän kiellettyjä rataosia. Kulku oli koeajoraportin mukaan tasaisinta mitä millään vaunulla oli Suomessa koettu. | |
| 10.01.2025 08:42 | Esa J. Rintamäki: | Siinä oli paksu lyijylaatta vaunun korin ja aluskehyksen välissä, siis painoa lisäämässä. Aivan kuin Märklinin tyyliin 1:1 - skaalassa. Niin ja vaunun numero alunperin oli 13099. |