??.??.???? / Välillä Tornio asema–Haaparanta
??.??.???? Ratapihakaavio Tornion ratapihasta sekä ratayhteydestä Haaparantaan. Kaavioon on merkitty sekä leveä- että normaaliraiteiset raiteet.
Kommentit
| 25.11.2021 11:30 | Erkki Nuutio: | Näitä onkin kaivattu. Täällä olevat, samaa sukua edustavat raidekaaviot ovat vuodelta 1923. Tämä kaavio lienee vuoden parisen vuotta nuorempi, mutta tuskin enempää. Kirjaisin sen vuodelle 1925, jollei täsmällistä tietoa löydy. Varmuudella se on ennen vuotta 1928. Häiritsevää kaaviossa on erottelu leveät/normaalit raiteet. Katson että paksut raideviivat kuvaavat nimenomaan leveä+normaaliraiteita. Siten normaaliraiteiset SJ-junat pääsisivät Torniossa rannan puoleiselle yhdistelmäraiteelle ja tavararatapihan läpi henkilöasemalle vievälle yhdistelmäraiteelle. Näiden lisäksi täytyi olla ainakin kyseisen raiteen loppupään vierellä ja tavararatapihalla pari yhdistelmäraidetta, jotta SJ-veturi pääsisi tuomansa ja mahdollisen poisvietävän junan ohitse ja eteen. Nämä lienevät ratapihan läpäisevän yhdistelmäraiteen rinnalla pohjoispuolella olevat kaksi raidetta vaihteineen. Kääntöpöytää tai kolmioraidetta SJ-vetureille ole. Raiteet rajalle ja Haaparannan asemalle ovat yhdistelmäraiteita. |
|
| 25.11.2021 11:47 | Panu Breilin: | Röyttän raiteen olemassaolo viittaisi kyllä siihen, että tämä olisi aikaisintaan vuodelta 1928. Lisäksi näyttää siltä, että tähän on tehty päivityksiä jälkikäteen, ainakin tuo kolmioraiteen eteläpuolella kulkeva pistoraide on piirretty pidemmäksi jossain vaiheessa. | |
| 25.11.2021 12:24 | Erkki Nuutio: | Tornion uusi asemarakennus valmistui vuonna 1928. Tässä kaaviossa uutta rakennusta ei vielä ole. Siihen perustuu arvioni noin vuodesta 1925. Epäilemättä esimerkiksi Röyttän raidekaavio on tätä nuorempi. | |
| 25.11.2021 13:04 | Hannu Peltola: | Kaaviossa paksu raideviiva kuvaa pääkulkutietä joko leveällä tai normaaliraiteisella radalla. SJ:n rata on kaaviossa selvästi henkilöaseman alapuolella oleva raiteisto: henkilöaseman kohdalla laituri ja ympäriajoraide ja kolmiraiteinen ratapiha sekä pistoraiteita tavararatapihan puolella. | |
| 25.11.2021 15:27 | Erkki Nuutio: | Pääkulkutie -selvennyksen avulla ymmärtää nyt raidekaavion ja liikennöintitatavan (= vähintään metrien hajurako suomalais- ja ruotsalaiskaluston välillä). Kuljetettavien tavaroiden tullivalvontakin onnistui siten helposti. | |
| 25.11.2021 16:26 | Panu Breilin: | Tässä kaaviossa on Röyttän (Röy) yhteys merkittynä haarautuvaksi Haaparantaan menevän raiteen varresta. Lisäksi kaaviossa näkyvä asemarakennus voisi kyllä sijaintinsa puolesta olla uusi asemarakennus jos oletetaan, että vanha asemarakennus on jätetty piirtämättä kaavioon. | |
| 25.11.2021 16:35 | Jimi Lappalainen: | Minkä ihmeen takia Röyttä taipuu "Röyttän"? | |
| 25.11.2021 18:32 | Erkki Nuutio: | Taitaapa asema sopia vuonna 1928 valmistuneeksi uudeksi, ylhäältä katsoen neliskanttiseksi asemaksi - onhan se vieläpä mustattu. Sehän on tiili/kivirakennuksen tunnus. Silloin kaikki nämä ratakaaviot voivat olla samalta, seudun täydentävien ratarakennusten ajalta, eli vuoden 1928 vaiheilta (+ mahdollisia hieman myöhäisempiä lisämerkintöjä). |
|
| 25.11.2021 18:53 | Topi Lajunen: | Röyttä taipuu yleiskielessä "Röytän". Astevaihtelematon "Röyttän" on murteellinen muoto, joskin sitä käytetään paikallisesti myös yleiskielisessä tekstissä. Wikipedia käyttää murteellista muotoa, arvaan, että paikallisten "painostuksesta". Kotimaisten kielten keskuksen asutusnimihakemisto käyttää muotoa "Röytän", joskin mainitsee toissijaisena suluissa myös vaihtoehdon "Röyttän". Jukka J. Korpelan "Nykyajan kielenopas", vaikkakaan ei ole auktoriteetti, mutta kielenhuoltopiireissä arvostettu, myös pitää muotoa "Röytän" oikeana: https://jkorpela.fi/kielenopas/8.4.html#astev (Kohta "Murteellinen kaksoiskonsonanttien astevaihteluttomuus") Sieltä löytyy myös vähän taustaa ilmiölle. |
|
| 25.11.2021 19:58 | Jimi Lappalainen: | Vähän sama juttu kuin erään käyttäjän täällä viljelemä "Lahen" -sana ;) | |
| 26.11.2021 01:37 | Jorma Rauhala: | Röyttän ja Lahen ovat aivan oikeita muotoja. Pitäkää paikalliset kiinni niistä! | |
| 22.11.2023 10:37 | Erkki Nuutio: | Tavaraliikenne alkoi väliaikaisena Haaparannan ja Tornion välillä 8.3.1919. Kiskotus oli silloin pelkästään 1435 mm. Vasta 6.1919 sovittiin Ruotsin, (Norjan) ja Suomen välillä myös 1524 mm:n raiteiden suunnittelusta ja tekemisestä tälle välille. Vrt: Aamulehti 8.6.1919 ja http://vaunut.org/kuva/123165?kv2=1999&paik=Tornio . |
|
| 22.11.2023 10:54 | Eljas Pölhö: | Ruotsalainen kiskotus avattiin väliaikaiselle SJ:n tavaraliikenteelle 1.4.1919 (provisorisk godstrafik) ja sitä ennen maaliskuussa liikenne oli ollut rautatierakennuksen hoitamaa satunnaista tai koeluontoista liikennettä. Säännölliselle liikenteelle (allmän trafik) rataosuus avattiin 6.10.1919. | |
| 02.12.2023 20:58 | Erkki Nuutio: | Vuonna 1919 Tornionlaakson kunnat esittivät osaksi puretun ja osaksi mm. jäidenlähdöissä vaurioituneen Tornio - Karunki -radan uudelleenrakentamista (esim Aamulehti 9.11.19 s.4). Mainitusta uutisesta ilmenee, että yhdysliikennetta varten tarvitut raiteet Tornion asemalle kiskotettiin Tornio - Karunki -radalta puretuilla kiskoilla (venäläisiä 33.58 ja 30.3 kg/m kiskoja). Kiskot poistettiin tältä radalta noin 13 km:n matkalta (oletettavasti kesällä 1919). Lienee selvää että jälkikäteen lisätyt kolmannet kiskot myös linjaraiteille Haaparantaan saatiin Karungin rautatieltä, ja että ne laskettiin koko Tornio - Haaparanta -välille syksyllä 1919. Keisarikunnan kaaduttua, mutta jo ennen itsenäistymistä alettiin selvitellä maailmansodan aikaisena laittomuuskautena (Seyn) tehtyjä Terijoki - Koivisto ja Tornio - Karunki -ratoja. Katso esim. Aamulehti 23.9.17 s.4 . |