??.05.1964 / Helsinki asema
??.05.1964 Hetki ennen siiven laskeutumista Dm4 1623 veti kiitojunavaunustoa Helsingistä toukokuussa 1964. Näissä siipiopastimissa oli siipikytkimet, joiden avulla opastin muuttui näyttämään seis-opastetta automaattisesti junan etupään siirryttyä opastimen jälkeiselle raidevirtapiirille. Paikut (Pr1) olivat siirtymässä Pasilan talleilta Helsingistä lähtevien paikallisjuniensa eteen ja Vv15:t tekivät vaihtotöitä. Linnunlaulun sillan tienoilla oli kaksi yksipuolista paikallisesti asetettavaa ja keskitetysti lukittavaa risteysvaihdetta.
Kommentit
| 11.02.2022 16:03 | Rainer Silfverberg: | Säilytettiinkö "harmaiden" kiitojunien vaunustot Töölössä vai Pasilassa? Itse moottorivaunut varmaan Pasilasa? | |
| 11.02.2022 17:51 | John Lindroth: | Rainer,vaunustot Töölön ratapihalla,ja veturit Pasilassa. On hieno kuva Tapsalta! | |
| 12.02.2022 10:34 | Jukka Viitala: | Onkohan tuosta leikkauksesta tippunut koskaan kiviä radalle? Lustasuunnat ovat lupaavia ja maatkin roikkuvat ihan reunalla. | |
| 12.02.2022 10:38 | Timo Salo: | Porukkaa raiteilla, kuin Tapparan maalilla! Taisi olla joku "oikotie" tuossa? | |
| 12.02.2022 16:33 | Petri Nummijoki: | 1623 oli Kouvolan varikon vaunu ja varjoista päätellen kuva on otettu iltapäivän puolella, joten MK79 Helsingistä Kuopioon lienee kysymyksessä. Ratapihalla pitäisi silloin olla lähtövalmiina Rovaniemen pikajuna P61, teräsvaunuja sisältävä Turun laivapikajuna P31 ja jos arkipäivä on kysymyksessä (kuten Pr1-vetureista voisi ajatella) niin myös Toijalan postijuna H213. Näitä ei kuitenkaan taustalta erota mutta varmaan ne siellä ovat. | |
| 17.10.2023 00:42 | Henri Hovi: | Mahdollisesti on kivien radalle tulon uhka ollut. Vasemmalla nimittäin näkyy olleen pitkään vääntynyt ratakisko kalliossa, kenties pitelemässä putoavaa järkälettä. Sama kisko on jo kuvassa http://vaunut.org/kuva/144162 28 vuotta ennen Tapsan kuvauskeikkaa. | |
| 17.10.2023 11:58 | Juhani Katajisto: | Ratavartija J. Saarinen, jonka vastuualueeseen tämä kohta kuului 1960-luvun alussa, ilmoituksista voi todeta, että kyllä tässä kiviä putosi radalle. Yksi täpärä tilanne oli 19.10.1962, kun linja-auto törmäsi linnunlaulun sillan kaiteeseen ja kaksi kaiteen kivisistä kulmapylväistä putosi radalle katkaisten ratapölkyn. Samaan aikaan Helsingin rautatieasemalta oli lähtenyt juna nro 149. Molemmat kivet oli radalla kiskojen välissä sulkien itäisen matkustajatien kokonaan. Hän sai junan pysäytettyä ja juna peruutti takaisin vaihteelle 15 ja juna siirtyi vaihteiden 12,11,2 ja 1 kautta taputumapaikan ohi takaisin itäiselle pääraiteelle. | |
| 17.10.2023 18:41 | Jarno Piltti: | Oliko nämä ratavartijoiden osuudet tasapituisia, vai oliko moniraiteisuus tai liikenteen vilkkaus huomioitu? | |
| 18.10.2023 09:01 | Juhani Katajisto: | Varmaan moni asia vaikutti ratavartijan osuuden pituuteen. Alkuaikoina sama ratavartija hoiti Helsingistä Pasilaan, seuraava Vantaanjoen silloille ja seuraava Tikkurilaan. Työ tehtiin kävellen. Vasta 1920-luvulla resiina yleistyi. Aiemmin katsottiin että, työ tuli tehtyä paremmin jalkaisin. Ratavartijoista kertovissa muistelmissa (A. Hagman/Otava 1922) kerrotaan myös 7 km osuuksista, mutta varmaaan se vaihteli paljon. Jonkun näköisen käsityksen voi saada entisajan ratavartijoiden osuuksista kuivista tilastotiedoista. Vuonna 1890 rataverkkomme pituus oli n 2 000 km ja ratavartijoita noin 500 eli se tekisi 4 km per henkilö. | |
| 18.10.2023 10:36 | Jouni Hytönen: | Tuossahan on lähinnä vaihde, joka on käsikäyttöinen, mutta mekaanisesti lukittavissa (kankiasetinlaitteella?). Eli jompi kumpi lähempänä kävelevistä saattaisi olla myös vaihdemies. Tai ratatyöläinen. Ei kai tuohonkaan aikaan tällaista kallionleikkausosuutta ole käytetty yleisenä oikopolkuna? | |
| 18.10.2023 16:58 | Jarno Piltti: | Taitaa olla asetinlaite ykkösen vaihteita, sisäkuva kammista finnassa: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:6899 |
|
| 18.10.2023 19:42 | Petri Nummijoki: | Mitähän Helsingin rautatieaseman junanlähettäjäntoimistosta asetettiin/lukittiin? Isä mainitsi joskus, että sielläkin (vielä) 1960-luvun puolivälissä junanlähettäjät nykivät jotain seinältä mutta järjestelmä oli poistettu siinä vaiheessa, kun isä oli itse Helsingissä vuoroissa, joten asia jäi hänellekin epäselväksi. | |
| 18.10.2023 21:18 | Jarno Piltti: | Ainakin junanlähetysopastimet: https://www.youtube.com/watch?v=aQGbqgb8y80 | |
| 18.10.2023 21:22 | Jarno Piltti: | "Saatuaan tiedon, että kulkutie on varmistettu." Puhelimitseko? | |
| 19.10.2023 12:35 | Petri Nummijoki: | Junanlähetysopastimethan poistuivat käytöstä noin 1969 ratapihamuutoksien tieltä ja sen jälkeen junat lähetettiin taas muutaman vuoden ajan laiturilta levyllä. Sikäli kysymys on voinut olla junanlähetysopastimistakin mutta ainakin tuon filmin mukaan niihin laitettiin lähtövärit laiturilta käsin. Ilmeisesti siis jotain säädettiin vanhan ratapihan aikaan junanlähettäjän toimistostakin. | |
| 19.10.2023 21:41 | Jarno Piltti: | Voisiko kyseessä olla sähköblokkilaite? Eli asetinlaitteiden kulkutiesalvat oli lukittu, ja junanlähettäjä vapautti ne toimistonsa seinältä käsin joka junalle erikseen? | |
| 10.03.2024 22:01 | Jouni Halinen: | Ratavartija https://fi.wikipedia.org/wiki/Ratavartija Ratavartijan kaunis Inkeri https://areena.yle.fi/1-251970 |