??.06.1967 / Pasila alapiha
??.06.1967 Pr1 767 Pasilan pikkutallin edustalla kesäkuussa 1967.
Kommentit
| 12.06.2022 21:36 | Erkki Nuutio: | Saksalainen ryhti on tallella. Taisi tulla pian tämän jälkeen lähtö vaihtotöihin Riksuun, koska hylättiin 8.1969 sillä. Sitten ei ollut enää muuta kuin hinaus Hyvinkäälle romutettavaksi. |
|
| 12.06.2022 23:35 | Jorma Toivonen: | Käytettiinkö tätä sarjaa Riihimäen vaihtotöissä? Seudun JK-junissa tosin varsin hyödyllinen (esim. Ri-Jr-Ri). | |
| 13.06.2022 11:43 | Teemu Saukkonen: | Mitkä nuo kaksi palikkaa valojen välissä ovat? | |
| 13.06.2022 12:44 | Jorma Toivonen: | Laatikoiden sisällä ovat tunkit. | |
| 13.06.2022 13:21 | Hannu Oinas: | Mihin tunkkeja tarvittiin? | |
| 13.06.2022 13:40 | Jorma Toivonen: | Jos veturi sattui hieman suistumaan kiskoilta, niillä tunkattiin se takaisin kiskoille. Ei ollut ennen käteviä autonostureita. | |
| 13.06.2022 15:38 | Tauno Hermola: | Eikös raivausautojen varustuksena ole edelleen tunkit, joilla suistunutta kalustoa tunkataan takaisin kiskoille. Mahtaisiko missään olla videota ko. toiminnasta? Hämmästyttää vaan, kun välineetkin on niin painavia, että tuskin yksi mies niitä jaksaa edes kantaa. | |
| 13.06.2022 16:42 | Olli Keski-Rahkonen: | Tämä video ei ole ihan tuoreimmasta päästä, mutta silti laadukkaasti toteutettu kuvaus suistuneen kaluston tunkkaamisesta kiskoille: https://www.youtube.com/watch?v=sXgPCpFRcaU. Knoppitietona tuota tunkki-palkkiyhdistelmää kutsutaan videolla nimellä Deutschlandgerät (suoraan käännettynä Saksa-laite) tämän valmistaneen tehtaan nimen mukaan. :) | |
| 13.06.2022 19:52 | John Lindroth: | Jorman kysymykseen Ri vaihtovetureista siis höyryitä noina vuosina suunnilleen 67 -69 ainakin Vr5 sarjaa käytettiin itsekin pääsin kerran vaihtoveturin kyytiin siellä ,Paikun vaihtoveturi käyttöä siellä en osaa sanoa. | |
| 13.06.2022 23:10 | Jorma Toivonen: | Ei ollut vielä raivausautoja hienoine varusteineen 1920-luvulla. Ymmärtääkseni tuolloin oli jo"raivaus-/korjausjunia (?)" vailla hydrauliikkaa ja nostureita, täytyi tottua "kauramoottorikäyttöiseen" kalustoon. Ilmeisesti (?) Riihimäen raskaita vaihtotöitä hoideltiin pääsääntöisesti Vr5-sarjalla, kunnes 1969 valmistui Vr12 koesarja (1851,1852), jotka osaltaan hoitelivat Ri:n vaihtotyöt. |
|
| 13.06.2022 23:34 | Petri Nummijoki: | Raskaimmissa vaihtotöissä (laskumäki) käytettiin kai Riihimäellä Tr2-sarjaa ja Vv15-vetureita ennen Vr12-vetureiden tuloa. Mahdollisesti Tr1-vetureitakin on ollut Riihimäellä vaihtotöissä http://www.vaunut.org/kuva/150125. Jossain Katajiston kirjassa on maininta, että Vv13-parikin olisi ollut Riihimäellä laskumäkiveturina 1960-luvun puolivälissä. Sitä ei kuitenkaan avattu, tarkoittiko tämä kahta tavallista Vv13-veturia (molemmissa omat kuljettajat) vai numeroita 1785 ja 1786, jotka oli varustettu kaksinajolaitteilla. | |
| 13.06.2022 23:57 | John Lindroth: | Tarkistin ainakin 9/67 alkaen 2konepiiriin on ollut sijoitettuna Paikkuja ja ne ovat ainakin osittain hoidelleet lähiasemien järjestelyjunia kuvakin on ainakin Hyvinkäältä.En tiedä oliko ne koskaan toimissa Korttion ratapihalla! | |
| 14.06.2022 14:56 | Petri Nummijoki: | Karjaallakin on käytetty Pr1-vetureita, joten Riihimäen Pr1:n sijoituspaikka voisi olla myös siellä. Taisi olla Lahdessakin. | |
| 14.06.2022 21:57 | Petri Nummijoki: | Vv13-pari Riihimäen laskumäkipäivystäjänä on mainittu Höyryveturit tositoimissa-kirjan sivulla 252. | |
| 14.06.2022 22:45 | Jorma Toivonen: | Petrin viittaamaan kuvaan ( http://www.vaunut.org/kuva/150125 ) tuskin Risto on vaihtotöissä ratapihalla "kankeudensa" vuoksi. "Alapäässä" oli melkoisen keveitä vaihtotöitä - "vedä", "heitto", "heitto", "vedä", "heitto" jne. Ehkä juna on lähdössä jollain JK-junalla pohjoiseen tai itään (Ry, Lpk, Tu, Hl, Jr) jossa ei ollut mahdollisuutta veturin kääntöön. Tuo Vv13-parin käyttö laskumäessä taisi olla vain ohimenevä kokeilu. Tr1- ja Tr2-sarjan vetureiden käyttöä laskumäessä en käy kiistämään. |
|
| 15.06.2022 13:47 | Petri Nummijoki: | Olisiko Vv13-parin käyttö liittynyt kokeisiin Vr12-hankintaa ajatellen, joka tuolloin 60-luvun puolivälissä oli suunnitteluvaiheessa? Kaksinajolaitteilla varustetut Vv13-veturit 1785 ja 1786 palvelivat myöhemmin ainakin Kokkolassa ja ilmeisesti Pietarsaaressakin http://vaunut.org/kuva/48002 mutta niiden alkuperäinen käyttö on jäänyt hämäräksi. Tampereen varikon kirjoissa olivat noin 1966 asti mutta missä töissä? Kenties yksittäin käytössä muiden Vv13-vetureiden tapaan eivätkä parina? Pori-Mäntyluoto ja Toijala-Valkeakoski voisivat olla mahdollisia Vv13-parin käyttökohteita mutta tilastoissa esim. 1962 on näillä väleillä liikkuvien dieselvetoisten tavarajunien veturipaino ja yksittäisten dieselvetureiden keskipaino 55-57 t, joka puhuisi sen puolesta, että Vv15-16-vetureita näissäkin kohteissa käytettiin. | |
| 15.06.2022 22:43 | Juhani Katajisto: | Jorman kysymykseen. Eipä juuri käytetty ainakaan loppuaikoina Pr1-sarjan vetureita Riihimäellä päivystyksessä. Mutta esim. Pr1 773 oli 26.1.1970 Riihimäellä vaihtotöissä (TK 342). Hyvinkäällä on Pr1-sarjan eri vetureita kirjattu vaihtotöissä 1960-luvun loppuvuosina esim. 770, 771 ja 773 ja lisääkin varmaan löytyisi. Pr1:t ovat tulleet todennäköisesti korvaamaan Vr5-vetureita päivystystyössä Hyvinkäällä. Aiemmin Hyvinkäällä oli myös Vr1-vetureita vaihtotöissä. Ei sovi unohtaa, että koska Pasilassa ei ollut 1930-luvun jälkipuoliskalla tavaraliikennevetureita, vedettiin usein Pr1-sarja vetureilla tavarajunia Riihimäelle jopa Tampereelle saakka. Pr1-veturit oli 1930-luvun loppuvuosina hyvin tuttu näky Riihimäellä. Sotavuosina joutuneet siellä ilmahyökkäysten kohteeksikin (762). Ei varmaan mikään ihme vaikka Pr1-vetureita löytyisi tuolloin Riihimäellä myös vaihtotöissä. 1960-luvun puolivälin jälkeen Vr5:t 1410-1416 (osa siirretty Tampereelta) olivat ahkerasti Riihimäellä vaihtotöissä yhdessä Vv15-sarjan vetureiden kanssa. Myös Vv13-sarjan vetureita esiintyy usein vaihtotöissä mm. tavaramakasiineilla. Petri vahinko, kun TAE ei ollut merkinnyt Vv13 parin numeroa, mutta Kilpinen on Vv13 1786+1785 vaihtotöissä 11.1.1966, mutta tästä puuttuu tarkempi paikka, missä päin ratapihaa työskentelivät. Yksi harvinaisempi Pr1:n käyttö paikka oli syksyllä 1967 Turku. Siellä 769 oli sokerijuurikas liikenteessä. |
|
| 15.06.2022 23:38 | Eljas Pölhö: | Minä en varsinaisesti muista Pr1 Riihimäen vaihtotöissä (matkakertomukset voivat olla eri mieltä kuin muistini), mutta Hyvinkäällä ne olivat tavallinen näky. Osittain kyseessä oli vaihtotyö Jokelan tai Rajamäen suunnan järjestelijöiden työvuoron osana. Vv13-parista minulla ei ole mitään omaa muistikuvaa Riihimäellä tai Hyvinkäällä. Vr5 sen sijaan kyllä kävi Rajamäellä ainakin 1968 saakka. Numeroista ei ole tietoa, koska rata kulki liian kaukaa kotoani. Näin jälkiviisaana on todella harmillista, etten kirjannut eri junien vetureiden sarjamerkkejä, vaikka näin kotoani tai leikkimaalta teoriassa lähes kaikki junat Hyvinkään ja Rajamäen välillä kesäkausia lukuunottamatta ja koulutuntien ulkopuolella syksystä 1955 jonnekin 1967/68 saakka. | |
| 16.06.2022 09:41 | Petri Nummijoki: | Kiitos kaikille kalustohavainnoista. Tuosta päätellen Vv13-parin käyttö Riihimäellä kesti vähintään muutaman kuukauden eli ei olisi aivan pelkkä koeajo. Antaa myös lisävalaistusta ko. veturikaksikon varhaisimpien käyttövuosien liikkeisiin. | |
| 18.06.2022 10:49 | Juhani Katajisto: | TK:n matkapäiväkirjoista löytyi Vv13 1785+1786:lle tarkempaa käyttöaikaa Riihimäellä. Pari oli koeajossa 3.6.1965 rinnanajossa etummaisen veturin kuljettamana. Veturipari saapui pääradalta Hyvinkään suunnasta juuri ennen junaa P65. Kesän ja syksyn 1965 aikana TK oli havainnut useita kertoja Vv13-parin työssä Riihimäellä. Hän on merkinnyt 22.11.1965 Vv13-pari on edelleen Riihimäellä. Nyt teki vaihtotöitä henkilöasemalla eikä Korttiossa. |
|
| 18.06.2022 11:10 | Petri Nummijoki: | Iso kiitos havaintotiedoista. Ko. veturipari on poikkeuksellisen kiinnostava tapaus ainutlaatuisuutensa vuoksi. | |
| 18.06.2022 21:45 | John Lindroth: | Mielenkiintoista onkin todeta että VV13 pari yhteisen hankauspainonsa huomioiden sai liikkeelle lähes roikan kuin roikan!Mutta kestivätkö sen vaihteistot muu tekniikka yms.? | |
| 19.06.2022 10:26 | Erkki Nuutio: | Vv13 -veturien momentinmuuntimen tuottama lämpöteho johtaa ylikuumenemiseen jos junnataan muuntimen toimiessa suurella luistolla. Liikkeellelähdössä (ns. stall-tilanne) luisto on 100% (=kaikki lämmöksi). Senkin jälkeen luisto on suuri jos veturi ei saa junaa riittävään nopeuteen. Kaksoisvedolla saadaan juna ehkä riittävän nopeasti sellaiseen nopeuteen, että muuntimen luisto (ja lämmönkehitys) pysyy hallinnassa. Ajoviiman antamaa jäähdytysapua ei ainakaan pienillä nopeuksilla saada. Muunninöjy antaa lämpömääränsä lämmönvaihtimessa moottorin jäähdytysjärjestelmään, mutta senkin kyky lämmittää ilmakehää (maapalloa) ei riitä jos kuvattu tilanne kestää pitkään. Samankaltaisia ongelmia, vaikkakin lievempinä on muissakin momentinmuuntimellisissa vetureissa. |