??.??.???? / Ranska, Ranska
??.??.???? Kansallisarkistosta löytyi kuva CIWL:n ravintolavaunusta, joka pitkälti muistuttaa Suomeen vuonna 1928 toimitettuja vaunuja, jotka täällä numeroitiin 2011 - 2015. Suomeen käytettyinä tuodut vaunut rakennettiin Pariisissa vuonna 1904. Ilmeisesti uutena kattokorokkeessa eli lanterniinissa oli sivuikkunat. Havaittujen vuotojen takia lanterniini-ikkunat peitettiin katteella. Veikkaan, että kuvan vaunu on kuvattu 1920-luvulla Ranskassa. Kuvassa oven oikealla puolella näkyvä ikkuna on ummessa. Sen takana on vaunun lämmityslaite.
Kommentit
| 20.12.2022 15:12 | Kurt Ristniemi: | Löytyikö tämä kuva siis Kansallisarkiston Astia-hakupalvelun kautta? Itse en ole päässyt sinuiksi sen kanssa, enkä tahdo löytää sieltä juuri mitään jrkevää. Arvelen, että sen ja minun käsitys sopivista hakusanoista on hyvin erilainen. |
|
| 20.12.2022 15:28 | Petri Sallinen: | Vastaan osaltani, koska minulla on sama kuva. Löysin tämän (paperisen) kuvan Kansallisarkiston mappeja selaamalla — vahingossa ja varoittamatta, kun olin etsimässä jotain aivan muuta. Astia-palvelun kautta on hyvin vaikea löytää mitään kovin tarkkaa. Monesti on tilattava sokkona mappeja, joiden suhteellisen epämääräinen otsikko ehkä sopii etäisesti siihen, mitä on etsimässä. Pienin yksikkö on nimittäin yksi mappi, jonka sisältö on monesti arvoitus eikä välttämättä kuvaa edes karkeasti mapin sisältöä. Huteja tulee paljon — siihen on varauduttava. | |
| 20.12.2022 18:53 | Eljas Pölhö: | Minäkin haluan vastata osaltani: Uusittu astia-palvelu on niin susi kuin olla ja saattaa. Uusitun palvelun mukaan en voi enää kotona valita mitä mappeja haluan tutkia Mikkelissä. Tain voin, jos haluan maksaa mappien postimaksun Mikkelistä Helsinkiin ja Helsingistä Mikkeliin. Mikkelin keskusvarastossa olevat harvemmin kysytyt mapit ovat palvelun mukaan luettavissa Helsingissä. Onneksi Mikkelin henkilökunta on tiedostanut ongelman ja osaavat tilata mapit paikallisesta keskusarkistosta suoraan Mikkelin tutkijasaliin ilman postimaksuja (olen koko syksyn saanut seurata kuinka operaatio toimii ja vaatii vähäistä enemmän näppäryyttä). Kiitoksena asiakaspalvelusta pääkonttori puolitti Mikkeli aukioloajat ensi vuodeksi. Varoituksen sana 1960-lukua tutkiville. Silloiset valokopiot ja etenkin spriikopiot alkavat olla niin haileita, että valokuvaaminen alkaa olla toivotonta. Jälkikäteen pitää säätää kontrasti tappiin, että näkyy edes jotain. Rautatiepaprut (vaunu- ym listat) vaan eivät taida olla käsittelyjärjestyksen (digitoinnin) kärjessä. Kuten Petri sanoo, niin joskus (usein?) on vaikea arvuutella sisältääkö joku kansio mielenkiintoista asiaa vai ei. Joku kansio voi olla täysi huti ja joku toinen yllättää täysin ja vaatia pari päivää (mun kuvauskykyni on max 700 kuvaa/sessio). Siinä mielessä on taivaan lahja, että henkilökunta hommaa mapit mulle ilman Helsingissä kierrättämistä. Yksi ongelma on väärin sijoitetut dokumentit. Jossain mapissa on ihan muutakin kuin on luvattu. Helppo esimerkki on Oulunradan veturitarjousten välissä olleet Pietarinradan vaunupiirrokset. Kysyin, voiko ne siirtää jotenkin oikeaan Pietarinradan kalustomappiin, mutta se on byrokratian kannalta hankalaa. Hyvä kompromissi oli, että lisätään vaunupiirrokset mapin sisältöselostukseen. Eli mappien sisältöselostukset eivät ole kiveen piirrettyjä, vaan niihin voi syntyä muutoksia. Itse kuvaan joka viikko Mikkelissä noin 400-700 dokumenttia. 2023 Mikkeli on avoinna enää torstaisin ja perjantaisin ja mapin tilaus on tehtävä viikkoa ennen (torstaina tilattu on paikalla seuraavana torstaina). |
|
| 20.12.2022 19:52 | Juhani Pirttilahti: | Valmetin arkistoja aikoinaan Oulussa kahlattaessa havaittiin kaiken olevan lähtökohtaisesti numerojärjestyksessä, ja sisältöselostuksien olevan hukassa. Siinä sitten järjestyksessä edetessä tuli kaikenlaista jännää näkyville. Esimerkiksi Dm8:n korin yksityiskohdista hypättiin suoraan tulevaisuuden visioihin Helsingin metrovaunuista tai hahmotelmiin pienvetureista Thaimaahan. Tallessa oli siihen aikaan, siis 15 vuotta sitten, noin 20 000 mikrofilmikorttia, joista skannasin reilut 2 500 Dm8/9-juniin liittyvää dokumenttia. Mikä lie tilanne nyt, sitä en tiedä. | |
| 21.12.2022 08:49 | Petri Sallinen: | Arkistolaitos noudattaa sellaista käytäntöä, että alkuperäisen arkistonmuodostajan käytäntöjä ei muuteta. Tämä tarkoittaa sitä, että mapeista ei siirretä aineistoa toisiin mappeihin, vaikka alkuperäinen arkistonmuodostaja olisi aikoinaan hätäpäissään tunkenut jotain kamaa aivan väärään mappiin. Ongelman voi tosin ratkaista mappien sisältökuvauksilla. Rautatiehistoriallisen aineiston osalta mappien sisällön järjestely näyttää olevan pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Järjestely näkyy esim. vällehtinä, kansioina tai kirjekuorina, joiden päälle on kirjoitettu sisältöä kuvaava otsikko. Rautatiehistoriallisen aineiston käyttöaste on erittäin alhainen — etenkin rautatiehallituksen alaisten osastojen ja toimistojen. Käyttöaste näkyy myös siinä, onko aineiston järjestelyyn mapeissa panostettu vai ei. Digitointeja on turha odottaa vuosikymmeniin esim. vaunukalustoa koskevan aineiston osalta. On siis tyydyttävä tilaamaan sen kaltaisia mappeja tutkittavaksi kuin "koneosasto, lähteneet kirjeet". Siellä on sitten sekaisin jalkarättien myöntämisen kaltaisia henkilöstöasioita ja vaunujen laakeriboksien vaihtamista koskevia määräyksiä/ohjeita. Kaukolainaukset Mikkelistä Helsinkiin ovat käteviä, koska aineisto on kuukauden ajan käytettävissä tutkijasalissa — puhumalla aikaa saa lisää. Voin siis rauhassa tutustua aineistoon, kuvata sitä hyvissä olosuhteissa ja käydä tutkijasalissa sen mukaan, miten minulle sopii. Tällä on kuitenkin hintansa. Kolmen mapin kuljetuskustannukset Mikkelistä Helsinkiin ovat noin 40 euroa. Jos tutkittavaa aineistoa on paljon, niin kustannuksia kertyy. Jokin aika sitten sähköinen tilausjärjestelmä ei toiminut. Vaikka järjestelmä otti vastaan tilaukseni, ei se rekisteröitynyt kaukolainausjärjestelmään, vaan tilaus käsiteltiin siten kuin olisin tehnyt tilauksen Mikkeliin. Jouduin täyttämään lomakkeen ja lähettämään sen postitse. En tiedä, onko tämä puute jo korjattu. |
|
| 21.12.2022 11:23 | Petri Sallinen: | Valmetin aineisto lienee pääasiallisesti Elinkeinoelämän keskusarkistossa. Monelta osin niiden saamisen tarvitaan lupa, vaikka kyseessä ovat ikivanhat aineistot, koska aineistojen luovuttaja on saattanut asettaa aineiston käytölle ehtoja — eli arkistojen käytännöt vaihtelevat. | |
| 22.12.2022 14:10 | Teemu Saukkonen: | Onko tuo Petrin mainitsema arkistohölmöys niitä Erityisolosuhteita, jotka estävät tekemästä monia muitakin järkeviä asioita? "Näin on aina ollut" jne. | |
| 26.11.2024 19:32 | Tauno Hermola: | Onko kukaan tutkinut Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen Rautatienrakennusosaston arkistoja? Missä ne ovat, Kansallisarkiston Helsingin toimipisteessä? Miten ne on järjestetty? | |
| 27.11.2024 22:04 | Petri Sallinen: | Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen Rautatienrakennusosaston arkisto on peruskauraa. Vastaukset kysymyksiisi löytyvät Kansallisarkiston sähköisistä palveluista — niiden käyttöä tosin on hieman opeteltava. |