15.08.1956 Nykyaika on saapunut Anacortesiin Washingtonin osavaltioon! Kuvassa Anacortesin henkilöliikennettä hoitaa upouusi Budd Companyn Rail Diesel Car eli RDC. Great Northernilla oli yksi RDC, numero #2350, joka hoiti erityisesti Montanassa vuosikymmeniä sivuratojen henkilöliikennettä. Great Northernin malli oli RDC-3 eli tässä oli henkilöosaston lisäksi matkatavara- ja postiosastot. RDC-1:ssä oli pelkkä henkilöosasto 90 matkustajapaikalla. RDC-2:ssa oli 70 matkustajan henkilöosasto ja matkatavaraosasto. RDC-3:ssa matkustajamäärä oli 48. RDC-4 oli posti- ja matkatavaraversio. Lisäksi oli moottoroitu liitevaunu RDC-9, jossa oli 300 hevosvoiman moottori ja 94 matkustajapaikkaa, mutta ei ohjaushyttejä. Budd Company valmisti näitä vaunuja vuosina 1949-1962 yhteensä 398 kappaletta. Tätä mallia voi verrata esikuvan RDC-1 -vaunuun esimerkiksi oheisen kuvan avulla: http://vaunut.org/kuva/158354?t=rdc
13.01.2023 02:14 | Esa J. Rintamäki: | Kivaa Hannu, tietopläjäys Budd - moottorivaunusta, hyvin mielenkiintoinen kapistus. Mielestäni Budd olisi varsin käypäisä laite Dm12-soihtujen tilalle. |
|
13.01.2023 10:21 | Hannu Peltola: | Kiitoksia Esa! Täytyy kyllä nostaa hattua Budd Companylle! Nämä olivat 1940-luvun lopulla aivan hurjasti aikaansa edellä, mistä hyvä osoitus on, että vielä tänä päivänäkin nämä olisivat ihan käyttökelpoisia hiljaisempien ratojen liikenteeseen. Moottorivaunu #2350 valmistui Great Northernille heinäkuussa 1956. Tämä on toinen minulla olevista vetureista tai moottorivaunuista, jotka eivät mahdu vanhan pienoisrautatieni aikaraamiin 1947-1953. Toinen tällainen veturi on American B-14 #124 ( http://vaunut.org/kuva/159489?s=1 ). Nämä kumpikin olivat niin upeita malleja, etten voinut vastustaa kiusausta! Tämä RDC on myös pienoisrautatiellä liikenteellisesti hyödyllinen, aivan kuten esikuvansakin. Radallani tämä #2350 hoiti Rockportin ja Anacortesin välistä henkilöliikennettä ja yksittäinen moottorivaunu pystyi helposti hoitamaan pari päivittäistä vuoroa edestakaisin. Moottorivaunussa on äänikortti ja tämän äänimailma on oikein miellyttävä. |
|
13.01.2023 13:47 | Jukka Ahtiainen: | Yksityiskohdat ja valaistus herättävät melkein kuvan / tilanteen / ihmiset eloon. | |
13.01.2023 16:20 | Niko Padatsu: | Kandalainen VIA Rail ajaa näillä vielä säännöllistä liikennettä Sudbury-White river. Ilmeisesti viisi yksikköä on käytössä joista kolme on mallia RDC-1 ja kaksi kappaletta RDC-2:sta Firman omien nettisivujen mukaan yksiköt olisivat valmistuneet joskus vuosien 1956-1958 välillä. |
|
13.01.2023 16:40 | Hannu Peltola: | Jukka: Kiitoksia! Nämä kuvat ovat kyllä lahjomattomia, tässäkin erottuvat taustakuvan pohjassa olleet roskat yms. Paikan päällä ne eivät kiinnitä niin tarkkaan huomiota, mutta kuvissa mm. ne hyppäävät silmille. Olen parhaillaan suunnittelemassa tämän radan uutta ja parannettua laitosta Mäntsälään ja mm. Anacortes on tarkoitus kierrättää soveltuvin osin uuteen rataan. Tästä kuitenkin mm. tausta tulee tehdä uusiksi. Tässä kuvan versiossa taustana on Walthersin valmistaustoista koottu tausta ja eri taustakuvien raja erottuu mm. tässä kuvassa. Rakentamisajankohtana en ollut vielä käynyt Anacortesissa. Kävin täällä 2019 ja siltä matkalta löytynee kuvia, joita voi käyttää parempana taustana. Niko: Hyvä täsmennys! Muistelin, että Kanadassa näitä olisi vielä käytössä, mutta VIA:llahan ne olivatkin. Sinällään RDC:den valmistusmäärä 398 on pohjoisamerikkalaisiin markkinoihin nähden hämmästyttävän pieni. Samaan aikaan esimerkiksi EMD askarteli kasaan noin 3900 F7-veturia. Vaikka RDC oli tuotteena erinomainen, sen lanseeraus tapahtui väärään aikaan. Rautateiden paikallisliikenne oli juuri supistumassa vahvasti mm. voimakkaasti kehittyvän tieverkoston ja automalliston totaalisen uudistumisen myötä. Joillakin rautatieyhtiöillä paikallisliikenne oli edelleen merkittävässä roolissa, mutta sitä hoidettiin jo sähköjunilla (esim. PRR) tai matkustajamäärät olivat niin suuret, että veturivetoiset junat olivat edullisempia (esim. B&M tai CNJ). |