16.07.1968 / Loviisa
16.07.1968 Loviisan asemarakennus kadun puolelta heinäkuussa 1968. Raiteela 1 seisoi moottorivaunu Dm7 4141 EFiab-liitevaunun kanssa (kuva http://vaunut.org/kuva/142976?u=701&paik=Loviisa).
Kommentit
| 07.07.2023 10:04 | Esa J. Rintamäki: | Äkkisilmäyksellä kuvan asematalo kävisi hyvinkin isosta kartanosta, a la Väinö Linnan Pentinkulmalta. | |
| 07.07.2023 12:58 | Markku Naskali: | Joskus olen vähän ihmetellyt noita vanhoja asemarakennuksia. Pienissäkin kaupungeissa oli varsin massiivisia pytinkejä. Henkilökuntaa oli tietenkin ihan eri tavalla kuin nyt kun kaikki on digiä ja itsepalvelua, mutta silti. Mitä tiloja siis tuollaisessa oli? |
|
| 07.07.2023 16:01 | Kari Haapakangas: | Useamman luokan odotussaleja, matkatavaratiloja, henkilökunnan tiloja, mahdollisesti ravintoja, ja tietysti henkilökunnan asuintiloja. | |
| 07.07.2023 16:21 | Markku Naskali: | Nuo muut olen itsekin käsittänyt ja ymmärtänyt, mutta tosiaan: Eri luokkien odotussalit! Kuinka pitkään sellaisia on ollut? Tai onhan noita nykyäänkin toisin paikoin olemassa vip-tiloja tms. | |
| 07.07.2023 16:36 | Kari Haapakangas: | Oikeampi kysymys on, missä vaiheessa ne katosivat... | |
| 07.07.2023 17:35 | Esa J. Rintamäki: | Ne luokkajaot olivat osoitus siitä oikeasta "luokkajaosta". Ainakin siinä vaiheessa kun vanha sääty-yhteiskuntajako oli tai yritettiin pitää voimassa. Luokkajaon tehtäväkin oli ilmiselvä, rahvaan ei sopinut päästä samoihin tiloihin aateliston tai virkamiehistön (pikkiriikkiset lipunmyyntiluukut!) kanssa. Luokkaerojen hämärtyminen alkoi siinä vaiheessa, kun kansalaisyhteiskunta alkoi ottaa ensiaskeliaan. Suomessa ensimmäinen vahva askel oli mm. eduskuntalaitoksen käynnistyminen vuonna 1907. Yksi näistä askelista oli sekin, kun papiston yksinvaltius mielipidemuokkaajana alkoi murtua siinä vaiheessa, kun ensimmäinen sosialistiagitaattori astui junasta asemalle tullakseen propagoimaan työväenaatteesta. Yläluokan käsitys moisen röyhkeyden turmiollisuudesta on luettavissa vuoden 1918 sodan paisuttamista kuolintilastoista. Tyylikkäillä asemataloilla valtio (valtion radoilla) osoitti mahtinsa paikallisille asukkaille. Näillä oli sitä ennen ollut havaintoalueenaan "heimokantaisuus" ja/tai kyläyhteisö. Valtio siten oli näiden yläpuolella voimana, jonka ansiosta ihmisten näkemys maailmasta alkoi laajentua. Matkailu tosiaankin avarsi. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta oli siis Myllymäen asema, käytännöllisesti katsoen keskellä ei-mitään. Siitäkin huolimatta, että sen piti olla risteysasemana pohjoisen suuntaan (vaikka se risteysasema tulikin sitten Östermyra-Seinäjoelle). |
|
| 07.07.2023 18:06 | Markku Naskali: | Kiitos asiallisesta vastauksesta. Käsitin oikein sen että luokkajako tuolloin tarkoitti paljolti juuri tuota papisto/aatelisto/porvaristo jne. jakoa. Siltä ajalta kun muistan junien kolme luokkaa, kyse olikin kaiketi enemmän jo lompakon paksuudesta tai vähän siitä mitä haluttiin ulospäin esittää. Kun olin isän kanssa matkasta, kuljettiin kakkosessa, mutta kaksin äidin kanssa usein vain kolmosessa kun se oli halvempi rahasta tarkalle äidilleni. Ykkösessä matkustin muutaman kerran 70-luvulla kun työnantajani kustansi työmatkat siinä luokassa. |
|
| 07.07.2023 19:34 | Panu Breilin: | 1930-luvulla Malmin asemarakennukseen tuli vielä II luokan odotussali, mutta toisaalta Kuopion ja Riihimäen asemarakennuksiin sellaista ei tullut, vaan tuli vain yleinen odotustila (sekä lisäksi ainakin Kuopioon naistenhuone). | |
| 07.07.2023 20:30 | Jyrki Längman: | Eikös Loviisan asema toiminut yksityisradan aikana myös radan pääkonttorina. Eli tämä oli enemmän kuin pelkkä rautatieasema. | |
| 07.07.2023 21:27 | Jorma Rauhala: | Kaiken lisäksi Loviisan Rautatie-Osakeyhtiö oli aikoinaan jokseenkin merkittävä laivanvarustamo ikiomine merialuksineen. | |
| 08.07.2023 06:33 | Esa J. Rintamäki: | Junien ja rautateiden vaunuluokkajako oli ennemminkin palvelutasojen eroja. Siitäkin huolimatta, että I luokan vaunuissa istujille junien nopeus oli täsmälleen sama kuin III luokan matkustajille... |
|
| 08.07.2023 21:29 | Jarno Piltti: | Tuosta tulee mieleen Juhani Ahon Rautatie, jossa ei junien luokkajaosta puhuta mitään. Luultavasti se vain monimutkaistaisi tarinaa turhaan? Myös tulee mieleen rautatietilasto jossa oli asemalla x myyty vuoden aikana yksi I luokan lippu, en muista missä enkä minä vuonna. Mahtoiko olla puhuttu tapaus paikkakunnalla? I luokan vaunujen sisustus vie ajatukset lähinnä vanhojen Suomi filmien möhömahaisiin vuorineuvoksiin. | |
| 09.07.2023 00:49 | Esa J. Rintamäki: | Herra Jarno, ettei vaan kyseessä olisikin ollut Filppulan stationi 1800-luvun lopulta? Törmäsin samaan muun muassa itsekin tutkiessani rautatietilastoja koskien Tammerfors-Nikolaistad - rautatietä. Ettei kyseinen matkustaja olisikin ollut Mäntän patruuna, Metsäperkele itse, joka matkasi Filppulasta St. Petersburgiin? |
|
| 09.07.2023 04:21 | Kari Haapakangas: | Ensimmäisessä luokassa oli alkuaikoina sekin hauskuus, että raha ei välttämättä ratkaissut, vaan vain yhteiskunnallinen asema. Eli vaikka olisikin halunnut panna elämän risaiseksi ja ostaa kerrankin piletin ensimmäiseen luokkaan, niin sinullepa ei välttämättä myyty! Vaan mahdettiinkohan Laihian asemalla edes myydä muita kuin kolmannen luokan lippuja? |