??.??.1967 / Helsinki asema
??.??.1967 Ehtookellojen jälkeen Riston Tr1 1050 lämmittäjä oli saanut paineen nousemaan kattilassa, mutta varoventtiilit olivat vielä hiljaa. Pääradalle, ehkä Riihimäelle suuntaava juna seisoi lähtöraiteellaan 5 Helsingin asemalla vuonna 1967.
Kommentit
| 30.09.2023 19:10 | Esa J. Rintamäki: | Ei 22066 vuodelta 1922 (alkuperäiseltä numeroltaan 2911) muutettiin virkatarvevaunuksi BG 040068 vuonna 1969. BG hylättiin vuonna 1983. Ei:nä siinä oli Pintschin korkeapainekaasuvalaistus ja saman firman höyrylämmitys. Edelleen se kuului ensimmäisiin satapaikkaisiin. |
|
| 30.09.2023 19:31 | Ilkka Hovi: | Arvaisin 18:15 paikallisjuna Riihimäelle. | |
| 30.09.2023 23:26 | Petri Nummijoki: | Kellon näyttämää aikaa ei taida erottaa yksiselitteisesti. Klo. 18:00 pintaan lähtevät kaukojunat olivat 1960-luvun puoliväliin asti pääasiassa Dm4-vetoisia kiito- ja moottoripikajunia ja sen jälkeen Porkkanoita http://www.vaunut.org/kuva/158227. Kouvolan suunnan juna oli kuitenkin toisinaan veturijuna sen jälkeen, kun oli muuttunut Kotkan moottoripikajunasta Imatran pikajunaksi P11 http://www.vaunut.org/kuva/19495. Siinä mielessä vaunujunan esiintyminen taustalla ei tee mahdottomaksi, etteikö tämä voisi olla klo. 18:15 lähtevä H221 Riihimäelle. | |
| 01.10.2023 09:37 | Erkki Nuutio: | Tasapainoisen linjakas veturi. Nokka näyttää nokiselta, mutta muualta on puhdistettu kiiltäväksi. Aseman hallintosiiven seiniä ei liene puhdistettu ja maalattu sitten 30-luvun loppupuolen? Köyhtynyt maamme aloitti tällaiset ei-välttämättömät ehostukset vähitellen vasta 60-luvun alun jälkeen. Samankaltaisia, 30-vuotta puhdistuksia ja ehostuksia vailla (ulkoa ja sisältä) olleita olivat useimmat 30-lukuiset ja vanhemmat talot. Kuitenkin jo 60-luvulla Suomi kuroi Ruotsin etumatkaa nopeasti kiinni. Toivottavasti etenemisen vuodet palaavat vuosikymmeniä kestäneen taantumisemme päätteeksi. |
|
| 01.10.2023 12:29 | Jorma Rauhala: | Tuskinpa Rautatiehallituksen taloa on uudelleenmaalattu ennen 1930-lukuakaan, eli alkuperäinen maali on tuon noin 60 vuoden paksun noen alla. Kolme vuotta vanha Eit:kin on ollut useamman kerran höyryveturin vetämässä junassa, kun sen kattoa kattoo... | |
| 01.10.2023 20:25 | Petri Nummijoki: | Helsingin rautatieaseman peseminen 1970-luvulla oli kai lähinnä uuden johdon profiloitumista. Aallon ja Tervon kiistely rautatiehallituksessa ei ollut ainoa VR:n johtopaikoilla kytenyt riita 1950-70-luvuilla vaan niitä oli alemmallakin tasolla ainakin Helsingin liikennepiirissä. Yhtenä lyömäaseena käytettiin junaliikenteen kehnoa sujuvuutta 60-70-lukujen taitteen suurten ratatöiden aikaan, vaikka se ei ollutkaan kenenkään yksittäisen henkilön vika vaan työt olisi pitänyt suunnitella jo lähtökohtaisesti eri pohjalta esim. rakentamalla kolmas raide Helsingin ja Tikkurilan välille, ennen kuin mietitäänkään kiskojen vaihtoa ja sähköistystä. Kun 1970-luvun puoliväliin mennessä oli vanhat riitapukarit saatu eläkkeelle tai toisiin tehtäviin ja junaliikennekin taas sujui ratatöiden sillä erää valmistuessa niin tilalle tulleet uudet johtajat pyrkivät erottumaan imagoltaan edeltäjistään. | |
| 01.10.2023 21:01 | Esa J. Rintamäki: | Ei 22066, joka muutettiin BG:ksi 040068, saikin kattolavan ja se liitettiin Johdonvetojuna 2:een. | |
| 01.10.2023 21:43 | Rainer Silfverberg: | Olisiko Eit:n katto todella nokeentunut höyryveturin perässä? | |
| 01.10.2023 22:11 | Petri Nummijoki: | Vuonna 1967 ei tainnut olla montaa matkustajajunaa, joissa olisi vakituisesti ollut Eit-vaunu ja vetäjänä höyryveturi. Olisivatko H771/H772 Kouvola-Pieksämäki http://www.vaunut.org/kuva/63109 sekä P95/H95/H96/P96 osuudella Haapamäki-Pieksämäki ainoat? Höyryvetoisia matkustajajunia oli muitakin mutta esim. Savonlinnan yöjunassa Imatra-Savonlinna tai Moskovan junassa Kouvola-Vainikkala ei kai ollut (suomalaisia) teräsvaunuja tuohon aikaan. Sama pätisi Helsingin paikallisliikenteeseen. Voihan noki olla silti jotain vanhempaa perua tai vaunu seistä jollain liikennepaikalla säilytyksessä veturitallien lähistöllä. | |
| 01.10.2023 22:41 | Rainer Silfverberg: | Tuota minäkin vähän epäilin, että taitaa olla dieselin noesta kysymys. | |
| 02.10.2023 13:35 | Petri Sallinen: | Erkki Aalto sai kenkää VR:ltä vuonna 1966. | |
| 02.10.2023 14:55 | Petri Nummijoki: | Koska Helsingin aseman julkisivut pestiin? Aika likaiselta näyttää vielä tässä vuoden 1976 kuvassa http://www.vaunut.org/kuva/130502 eli taisi mennä 1970-luvun loppuvuosiin. Aalto ja Tervo eivät liity aseman pesemiseen mitenkään mutta heidän kauttaan lienee tunnettua, että VR:n sisällä oli kiistoja ainakin 1950-luvulta 1970-luvun puoliväliin eivätkä ne rajoittuneet pelkästään rautatiehallituksen sisälle. | |
| 02.10.2023 15:44 | Hannu Peltola: | Minulla on hatara mielikuva, että Helsingin asemalla olisi 1980-luvun alussa (suurinpiirtein 1981-1983) tehty laajempi remontti, jonka yhteydessä seinät olisi puhdistettu/maalattu. | |
| 02.10.2023 16:51 | Petri Nummijoki: | Loppukesästä 1979 näyttää vielä aika likaiselta http://www.vaunut.org/kuva/70941 mutta kesäkuussa 1980 jo siistiltä http://www.vaunut.org/kuva/9444 eli varmaan tuolle välille ajoittuu. | |
| 02.10.2023 17:26 | Petri Nummijoki: | Kyllähän dieselveturitkin melkoisesti nokeavat mutta toisaalta harvoin taisivat edes Dr13-vetureiden katot olla noin likaisia, mitä kuvassa näkyvän Eit-vaunun. Lieneekö sitten niin, ettei tuohon aikaan ollut valmiuksia vaunujen kattojen pesua varten eikä niitä puhdistettu juuri koskaan? | |
| 16.10.2023 21:12 | Petri Nummijoki: | Kuvassa http://vaunut.org/kuva/44087 on viereisellä raiteella varsin monta teräsvaunua sisältävä juna. Olisikohan niin, ettei taustan vaunujuna ole mikään klo. 18:00 aikoihin lähteneistä kaukojunista vaan Kemijärven yöpikajuna P63, jonka runko on jo ehditty siirtää asemalle, vaikka lähtöaikaan on vielä lähemmäs puolitoista tuntia? | |
| 16.10.2023 23:18 | Esa J. Rintamäki: | Herra Petri, mikäli taustan juna olisikin P63, niin epäilystä herättää tuonaikainen Helsingin aseman lähtöraidekäytäntö. Mainittu käytäntöhän tarkoitti, että lähtevillä junilla raiteet olivat idänpuoleisia, saapuville oli lännenpuoleiset raiteet ja keskellä paikkureiden raiteet. Yöjuna seisomaan puoleksitoista tunniksi ahtaaseen paikkaan...? Ei tietenkään mahdotonta, mutta... Korostan, että en tämän kuvan ajankohtaan nähden (9-10-vuotiaana) ollut paikalla toteamassa asiaa itse, vaan ahkeraan valokuvien tutkimiseen, nimenomaan täällä vorgissa. Jäsenyyteni alkuaikoina katsoin kaikki kuvat läpi, toistan: - kaikki. Kevätturisti 1967 (voimassa 1.3. - 27.5.1967) kertoo: MP 37 -> Tku, klo 18.05. MP 11 -> Imr, klo 18.10. Junassa ei kuljeteta polkupyöriä. H 221 -> Ri, klo 18.15, veturijuna, 2. luokka. H 165 -> Tkl, klo 18.20, lättähattu. H 115 -> Ke, klo 18.30, veturijuna, 2. luokka. P 63 -> Kjä, klo 19.30. P 81 -> Jns, klo 20.25. Onko näistä apua? |
|
| 17.10.2023 00:40 | Jouni Halinen: | Uuno T ja fillari junassa https://www.youtube.com/watch?v=HALaLOsinhQ | |
| 17.10.2023 22:03 | Petri Nummijoki: | Vanhan ratapihan raiteet 2-4 oli varattu pääasiassa lähteville kaukojunille mutta klo. 18:15 jälkeen lähteviä kaukojunia oli 1967 arkisin koko loppuillan aikana vain 8 kpl (P59, P63, P81, P65, P71, MP47, P95, P5), joten eihän siinä ollut kova kuormitus yhtä raidetta kohden. Joitain paikallisjuniakin lähti kaukojunaraiteilta mutta illan viimeisten tuntien paikallisliikenne oli tuohon aikaan siinä määrin hiljaista, ettei kaukojunaraiteiden hyödyntämiseen liene ollut suurtakaan tarvetta. | |
| 18.10.2023 00:09 | Esa J. Rintamäki: | Hienoa, herra Petri ja monet kiitokset! | |
| 18.10.2023 11:47 | Petri Nummijoki: | Lisätään vielä, että vanhan ratapihan raiteet 2-4 vastaavat lähinnä nykyisen ratapihan raiteita 4-6 mutta eivät täsmälleen, koska laiturijako uusittiin 60-luvun lopun muutostöissä. |