??.??.1972 / Helsinki Kluuvi, Helsinki asema
??.??.1972 Taka-Töölö, Töölönlahti. Etualalla Olympiastadion.
Kommentit
| 16.11.2024 10:01 | Ilmari Tommola: | Eipä ole kuvan maisema kovin paljon muuttunut Töölön ratapihan aluetta, Olympiastadionin viereen sittemmin noussutta ties kuinka monella markkinointinimellä tunnettua jalkapallostadionia ja nykyisen oopperatalon tonttia lukuun ottamatta. Hävinneistä rakennuksista huomioni kiinnittyy vuonna 1978 purettuun HRO:n rakennuttamaan jugendtaloon, "Sipoon kirkkoon", Töölön hallien vieressä. Myös Ensi linjan päätepysäkin viereinen puutalokortteli, joka toimi loppuaikoinaan Kill City -nimellä punkyhteisön kotipaikkana, on vielä pystyssä. Muilta osin Töölön ja Kallion rakennuskanta on säilynyt varsin samanlaisena. |
|
| 16.11.2024 13:17 | Jouni Halinen: | Edellisen lisäksi: Merihaan rakennuskanta on vielä mallia "matala", Sompasaaren täytöt ovat kesken, Hanasaari 1 voimalaitos on purettu ja hiilikasa vetää viimeisiään, Kruununsiltojen työmaa puuttuu, Hakaniemen silta on rakennettu uusiksi, Skattan kärki on entisellään telakka ym. Diakonissalaitoksen tontilta puuttuu taloja, Hotelli Hesperian ja Intterin rakennustyöt ovat kesken (torninosturit), Myös Finlandiatalon lisäsiipi puuttuu, Mäntymäen kentällä on vielä messujen iso peltihalli, ja Kuntatalon (3 linja) tontilla on vielä vanha rakennuskanta. Ratapiha/Tavara-asema/R-asema alue onkin sitten aikalailla myllätty Oodi, Kiesma, Sanomatalo, Musiikkitalo ym. muut rakennukset ja laiturikatos, foorumi on vielä entisensä, Ravintola (vanha) Töölönranta (puska) on vielä voimissaan, Sokerin tontin toimistotalo ja Oopperatalo puuttuu ja taitaa Linnunlaulustakin jokin talo olla poistunut. Kiskoja Linnunlaulussa on vähemmän. Muuten kaikki onkin sitten ihan ennallaan. Kaksi vanhaa "jäärää" on kuitenkin yhä paikoillaan. Ravintola Kaisaniemi joka on rakennettu 1827 ja oli aikoinaan omalla niemennokallaan ja Hakasalmen huvila joka on rakennettu 1846 ja oli aikoinaan omalla rantatontilla. Kummatkin ovat olleet todistamassa kaiken tämän muutoksen eteenpäin viemää voimaa. Kun ko. talot rakennettiin niin kuva-alalla ei ollut oikeastaan mitään, oli vain Töölön Sokeritehdas (perustettu1823) ja Senaatintorin ympärillä (ns. Vironniemi) oli parinsadan metrin säteellä jonkin verran rakennuskantaa. Ps.1 Ilmarilla on jo 18 vuotiaana pitkä ura valokuvaajana (12 vuotta?). Kun luin hänen kommenttinsa tähän kuvaan, niin ajattelin että siinä joku vanha "jäärä" sepustaa näitä asioita, mutta että ikää on 18 vuotta?, ja jo tuo tietomäärä hallussa?. Varo vaan Ilmari, että sustakin ei tule "sivuraidesepustajaa", niin kuin minusta on "sylttytehtaan" poikien mielestä tullut, ja minun pitäisi tämän takia poistua Vörkistä. Susta on tulossa kovaa vauhtia todellinen Staditietäjä eli peukkuja sulle. Ps.2 Laitan tämän kuvasarjan kera terveiset ”sylttytehtaan” pojille ja toivon että ”sylttytehtaan” alueelta on poistettu kaikki irtokivet, josko siellä ei sitten enää kivitettäisi alaikäisiä lapsia. Ja jos jatkatte siellä muutenkin entiseen malliin (ns. pe******at), niin käyttäkää ainakin kertakäyttö lakanoita jotka voi helposti hävittää (esim. ylöslämmittää höyryveturin) ennen kuin konstaapeli koputtaa oveen. |
|
| 16.11.2024 16:58 | Ilmari Tommola: | Helsingin historia on pitkään ollut lähellä sydäntä, etenkin kantakaupungin syrjäisemmät kulmat. Todennäköisesti kiinnostus on elinikäisen helsinkiläisyyden ja Aki Kaurismäen elokuvien yhteisvaikutusta. Kaupunkihistorialla on ehdottomasti myös yhteys Helsingin raideliikennehistoriaan, ja kiinnostukseni raideliikenteen valokuvaamiseen kulkee käsi kädessä kaupunkikuvaamisen kanssa. | |
| 21.11.2024 12:18 | Jouni Halinen: | Lisää puutteita/muutoksia. Stadikalla vielä enimmillä penkeillä kastuu, jos "taivaanisä" sille päälle sattuu. Työväentalon edestä puuttuu kelluva Kahvila/ravintola (ravintola Meripaviljonki). Työväentalon rakennusmateriaali on louhittu paikalla olleesta kalliosta. Talo rakennettiin ihan talkoilla (1908). Siihen aikaan (vasuri) kivimiehiä riitti. Myös "Sirppiliiteri" (Kulttis) on tehty talkoilla. 1918 kapinan/veljessodan/sisällisodan/luokkasodan… (kuka nyt miksikin sitä kutsuu) aikana Saksalaiset sotalaivat tulittivat Helsinkiä mereltä päin ja sattuneista syistä yhdeksi maaliksi valittiin juurikin työväentalo sen torni toimi oivana sihtinä (näkyy kuvassa jos tarkasti katsoo). Tällaista jälkeä saatiin (Krunikassa) aikaan sen aikaisilla laivatykeillä. http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1014195-1037.jpg Jäähalli "kurkistaa" jo kuvan vasemmassa reunassa. Ja jos tarkkaan katsoo, niin Tervasaaren tekoallas on vielä voimissaan. Sittemmin ”puliukot" (spurkut/pultsarit) onkivat/söivät kaikki altaan kirjolohet. Netistä poimittua (1994): ”Helsingin Kruununhaan ulkoilualueella Tervasaaressa on aloitettu kunnostustyöt täydellä teholla. Maanantaina tyhjennettiin pelastuslaitoksen tehopumpulla saarelle louhittu neliskulmainen tekoallas Altaan täyttäminen louhe- ja rakennusmassoilla alkaa heti juhannuksen jälkeen” (allas siis poistui kuvioista). ”Altaaseen istutettiin kirjolohia vuonna 1967. Presidentti Urho Kekkonen kävi vihkimässä ongintapaikan. Allas oli Kruununhaan Lionsien maksullinen kalastuspaikka”. Urkki muuten nimesi Sateenkaariraudun uudelleen Kirjoloheksi. Hänhän oli piinkova kalamies, ja hänen piti saada aina suurimmat kalat, muuten iski suuttumus. Täysin vahvistamaton huhu kertoo, että jollain valtion vierailulla sukeltaja olisi jopa kiinnittänyt suuria kaloja hänen vieheeseensä. Voihan tämä olla vitsikin, ken sen tietää?. Eläimiä hän ei oikein hennonnut ampua (muuta kun vähän pakosta itäblokin valtiovierailuilla ja silloinkin hän ampui mieluummin ohi). Hänellä kun oli vielä syvällä muistissa 1918 tapahtumat Haminan valleilla, jolloin hän oli vasta 17 vuotias, mutta se on sitten ihan oma tarinansa. |
|
| 26.11.2024 08:53 | Jouni Halinen: | Tottahan toi kalastus vilunki on. Kalastus paikoilla myös syötettiin kaloja pari viikoa ennen kalastustapahtumaa. Kerran vieheeseen tarttui ilmiselvästi kuollut kala, Urkki koitti saada sitä virkoamaan, ei siinä hän kuitenkaan onnistunut. Metsästyksessä oli myös aina toinen ampuja, että Urkin ampuma elukka varmasti kaatuu. https://www.ts.fi/uutiset/1074331485 | |
| 26.11.2024 20:25 | John Lindroth: | Pääjohtaja Erkki Aalto kertoi aikanaan olleensa Urkin seurueessa hirvimetsällä! Aalto kaatoi hirven ,mutta seuraavan päivän Hesarissa luki "Presidentti Kekkonen kaatoi hirven". |