06.12.2010 / München Ostbahnhof, Saksa
06.12.2010 Pyhäksi Nikolaukseksi sonnustautunut paimensauvamies kävi siunailemassa junan matkaan 6.12.2010 Münchenin itäisellä rautatieasemalla. Veturina oli Bayerisches Eisenbahnmuseumin 01 2066-7.
Kommentit
| 07.12.2024 05:30 | Esa J. Rintamäki: | Perus-nollaykkönen siis tämä. Numerossa oleva "2" on DDR:n Reichsbahnin lisäys ja tarkoittaa arinaveturia - "Rostlok". Ei siis ruostetta! Pyhä Nikolaus väärentyi jenkeissä Santa Clausiksi, cocainecolanpunaisine kledjuineen. |
|
| 07.12.2024 23:50 | Uwe Geuder: | Jaaha, myöhästyin yhdellä päivällä. 6.12. on Saksassa Nikolauspäivä, lapset saavat pieniä lahjoja saappaaseen, jos sen laittaa yöksi lastenhuoneen oven eteen. Tämä on selvästi baijerilainen Nikolaus, näyttää katoliselta piispalta. Muualla se on hieman erinäköinen https://johannaweissmullerblog.blogspot.com/2015/10/40-nikolaus-bilder-kostenlos-ausdrucken.html | |
| 08.12.2024 00:35 | Uwe Geuder: | > "Rostlok". Ei siis ruostetta! Saksaan kielessä pitkä vokaali merkitään 4:llä eri tavalla - pidennys-h:lla, esim fahren - pidennys-e:lla, esim. Miete, Biene, Kiel. Käyetään melkein vain jos, pidennettävä vokaali on i, erittäin harvoin myös o:n kanssa - tuplavokaallila niin kuin suomen kielessä, ei kuitenkaan u:lla tai i:lla - ei millään tavalla Rost-sana kuuluu etelässä neljänteen kategoriaan der Rost (suomalainen kirjoittaisi roost) = ritilä, arina Pohjoisessa kuitenkin lyhyt o. Ettei olisi liian helppoa, on kuitenkin toinen sana, joka kirjoitetaan samalla tavalla ja lausutaan kaikialla lyhyellä o:lla der Rost (suomalainen kirjoittaisi rost) = ruoste Toinen semmoinen pari on weg ja Weg weg = pois Weg (suomalainen kirjoittaisi weeg) = pieni katu |
|
| 08.12.2024 02:22 | Uwe Geuder: | S36.20 tarkoittaa Schnellzuglokomotive (pikajunaveturi). 3 kytkettyä akselia, 6 akselia yhteensä (ilman tenderiä). 20 tarkoittaa kytkettyjen akselien akselipaino. Kolmio tarkoittaa, että veturi ylittää kuormaulottuman. Viiva kolmion yläpuolella tarkoittaa, että ylitys on vain savupiipun aiheuttama ja savupiippu on irrotettavissa. Se on https://de.wikipedia.org/wiki/Betriebsgattungszeichen En tiedä onko sille vakiintunut käännös tai vastine. Jotakin kuin käyttölajitunnus tai käyttöluokkatunnus. |
|
| 08.12.2024 06:28 | Esa J. Rintamäki: | Ausgezeichnet, Herr Uwe! Oli ilo lukea kommenttiasi! Niinpä jatkaakseni, sanoilla "der Tor" und "das Tor" mainitsemasi ero tulee hyvin selville. "20 tarkoittaa kytkettyjen akselien akselipainoa", kyllä, siis yhtä vetoakselia kohden. Yhteensä kolmen akselin akselipaino tekee 60 tonnia. Tämä jaetaan viidellä, niin saadaan veturin summittainen vetovoima eli 12 tonnia. Mitäpä sanoo Dampflok-Archiv 1 (Weisbrod-Müller-Petznik)/Berliini 1976, DDR-puolella. Baureihen 01 bis 39? vetovoimasta: Laskettu kaavalla: Z = (a x d^2 x s x p)/ D [kg], jossa: a = kerroin: 0,65 kaksoiskoneistoiselle ja 0,5 kompondikoneistoiselle [veturille] d = sylinterin halk. [cm] s = iskunpituus [m] p = työpaine [kg/cm^2] D = vetopyörän halk. [m] Huom. 01-sarjan vetureita valmistettiin kauan, vuodesta 1925 alkaen ja sarjassa tehtiin ajan vaatimia muutoksia ja parannuksia. Viimeiset 01:t oli muutettu vuonna 1941 02-sarjasta (2'C1'h4v, 10 veturia). 01 oli siis tyypiltään 2'C1'h2. Vetureita oli yhteensä 241 kpl. Sodan jälkeiset rekonstruoinnit olivat myös osana sarjan historiaa, niin DB:llä kuin DR:lläkin. 01.0 (nrot 01 001 - 01 010): 14 500 kg / sn 120 km/t 01.0 (nrot 01 012 - 01 076): 14 500 kg 01.0 - 1 (nrot 01 077 - 01 101): 12 355 kg (sylinterin halk. pienennetty 50 mm:llä) 01.1 (nrot 01 102 - 01 149): 12 355 kg / sn 130 km/t. Etutelin pyöriä isonnettu 850 mm -> 1000 mm:iin. 01.1 - 2 (nrot 01 150 - 01 232): 12 355 kg (kitkapaino: 59,7 tonnia). Nämä edelliset siis ns. Einheitsloks. Baureihe 02 - sarja muutettiin sarjaan 01 (nrot 01 011, 01 233 - 01 241) vuosina 1937 - 1941 Reichsbahnin Meiningenin konepajalla. Lisää: 01.0 - 01.1 (nrot 01 042, 01 046, 01 112, 01 154 ja 01 192 Umbaulok DB, vuodesta 1950 alkaen): 12 355 kg Näiden kattiloihin oli laitettu Henschel-syöttöveden sekoitusesilämmittimet, turbo-pumpulla. 01.1 - 2 (nrot 01 103 - 01 232 Reko-lok DB, vuodesta 1958 alkaen): 12 355 kg, kitkapaino 57,7 tonnia. Nämä saivat uudet tehokkaammat kattilat. 01.5 (nrot 01 501 - 01 535, Reko-lok DR, vuodesta 1962 alkaen): 12 335 kg. Kitkapaino: 60,4 tonnia. Uudet kattilat, uusia rakenneosiakin, osa sarjasta öljypolttoisia. Kuriositeettina 01:n kolmisylinterinen versio (01.10, 2'C1'h3, virtaviivaistettu päällirakenne!). Sn 140 km/t. 01.10 (nrot 01 1001 ... 01 1105): käytetyllä kaavalla 8 580 kg. Hmm, pistää miettimään, ero on huomattava kaksisylinteriseen verrattuna. Täytyypä kaivaa jostain Henschel-Taschenbuch esiin ja tutkia sieltä. 01.10 (nrot 01 1001 ... 01 1105): 8 580 kg, uudella kattilalla, v:sta 1953, osa sarjasta öljypoltolla, ei enää virtaviivainen. Kitkapaino: 61,0 tonnia öljypolttoisena. Vertailun vuoksi kevennetty näkemys vuodesta 1930 alkaen: BR 03 (2'C1'h2), Einheitslok sekin. 03.0 - 1 (nrot 03 001 - 03 122), akselipaino 17 tonnia eli kolme tonnia vähemmän kuin 01:llä. Kitkapaino: 53,0 tonnia. vetovoima laskettuna: 11 150 kg. Sn 130 km/t. Vanhus, eli ent. preussilainen S 10.1, Bauart 1914, 2'Ch4v, eli tulistin-kompoundikone!!! 17.11 - 12 (nrot 17 1124 - 17 1209): 9 302 kg. (Sn 120 km/t) ja kitkapaino tällä 51,4 tonnia. Entäpä kuuluisa baijerilainen "Maffei - Pazifik", eli S 3/6, eli 2'C1'h4v, bauart 1912: (sn 120 km/t) 18.4 (nrot 18 441 - 18 458): 10 615 kg ja kitkapaino (vetoakselipaino kokonaan): 50,1 tonnia. Muuten, ei ihme, että DRG ja DB tykkäsivät S 3/6-koneista! |