??.??.1960 / Tukholma Slussen, Ruotsi
??.??.1960 Katarinahissi Slussenilla Tukholmassa. Näyttää olevan menossa Tukholman pridepäivä. Autot kulkevat vielä "väärällä puolella".
Kommentit
| 23.12.2024 11:34 | Rainer Silfverberg: | Mulla on tuo sama postikortti. Olisivatkohan nuo liput jotain osuuskauppatoimintaan liittyviä koska rakennus oli ruotsalaisen keskusliike KF:n (Konsum) pääkonttori tai vastaava? | |
| 24.12.2024 13:47 | John Lindroth: | Skeppsbrolla laivat ss Bore III ja SS Aallotar (Fåa) ja niiden takana Svea yhtiön alus. | |
| 26.12.2024 11:12 | Erkki Nuutio: | Lipuista keskimmäinen on KF Konsumin lippu (tunnuksenaan äärettömyys-merkki) | |
| 27.12.2024 00:03 | Jouni Halinen: | Törmäsin kasatessani tähän kuvasarjaan kuvatekstejä muutamaan otteeseen termiin ”Saltsjön/Suolajärvi” ja se tuntui sijaitsevan juurikin Slussenin edustalla. Mutta mikä sellainen kumma ”järvi” voi tässä kohdassa oikein olla?. SE Wiki ei tiennyt asiasta mitään, mutta Kuukkelimappi sen kuitenkin kertoi. Se on hyvinkin tarkkarajainen alue Tukholman keskustan edustalla. Se on siis vähäsuolaista murtovettä tai itse asiassa koko Itämeri on murtovettä. https://maps.app.goo.gl/Ca6Bf5wJ5HA8gazS8 Wikibedia: ”Murtovesi on vettä, joka on suolapitoisempaa kuin makea vesi, mutta pitoisuus ei saavuta kuitenkaan valtamerten veden suolapitoisuutta. Murtoveden suolapitoisuus on alle 24,6 promillea. Tätä pienemmillä suolapitoisuuksilla veden maksimitiheyden lämpötila on aina korkeampi kuin jäätymislämpötila; 24,6 promillessa lämpötilat ovat yhtä suuret. Itämeri on erikoinen meri alhaisen suolapitoisuutensa takia (keskimäärin 7 promillea)”. ”Suolajärveltä” on lyhimmillään alle 10 kilometriä avomeren ääreen, vesireitti on kapeimmillaan vain 20-30 metriä leveä. Mm. Ruotsinlaivojen käyttämä väylä avoimille vesille on lähemmäs 100 kilometriä pitkä. Nämä kuitenkin pitävät (vähä)suolaisen meriveden ko. vesialueella jatkuvassa kierrossa. |
|
| 27.12.2024 01:13 | Uwe Geuder: | > SE Wiki ei tiennyt asiasta mitään En tiedä, mitä tarkoitat SE Wikillä, mutta Wikipediassa on artikkeli 13:lla kielellä https://sv.wikipedia.org/wiki/Saltsj%C3%B6n Se ei nimestä huolimatta ole järvi vaan merenlahti. Rautatieyhteydessä tunnetaan tietysti Saltsjöbanan. Minä muistan oppineen, että Slussenin ylä- tai länsipuolella on Mälarjärvi, siis makeaa vettä. Ja toisella puolella, siis Saltsjössä on suolaista vettä. Tai niin kuin kirjoitit, tarkemmin sanottuna murtovettä. |
|
| 27.12.2024 01:30 | Jouni Halinen: | No meni Wiki vähän väärin kun ei ole tuo Ruotti oikein hallussa. Käytin lahdesta tässä yhteydessä samaa nimeä kuin artikkeleissa joista asiasta luin, tietenkin se on oikeasti lahti, sehän on aivan selvää kaikille ja karttakin sen kertoo ja myöskin se, että laitoin nimen heittomerkkeihin!. Nimitys on varmaan hyvinkin vanha, kun ihmiset ovat muinoin todenneet, että toisella puolella (jonkin verran virtausta Suolajärvelle päin) vesi on makeaa ja toisella suolaista. Ihmiset eivät varmaan silloin oikein hahmottaneet, että mikä on lahti ja mikä järvi. | |
| 27.12.2024 05:53 | Kari Haapakangas: | Itse asiassa Mälaren on sen verran niukasti (~70 cm) Itämeren tason yläpuolella, että eräissä (epä)suotuisissa olosuhteissa Mälaren saattaa saada "suolapulssin" merestä. | |
| 27.12.2024 12:54 | Uwe Geuder: | > että eräissä (epä)suotuisissa olosuhteissa Mälaren saattaa saada "suolapulssin" merestä. Mälaren on ollut säännöstelty vuodesta 1943. Vuoteen 1968 matalavesi ei ollut vielä säännösteltyä, mutta sen jälkeen ei kai vettä enää ole virrannut ”väärään” suuntaan. Kuvan kohdassa, siis Söderströmmenissä on ollut sulku jo vuodesta 1642. Toinen koski on Norrströmmen. Siellä on tulvaluukkuja, jotka suljetaan, kun Saltsjön on korkeampi. https://sv.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4laren https://www.smhi.se/kunskapsbanken/hydrologi/de-stora-sjoarna/fakta-om-malaren-1.5089 Lisää keskustelua korkeuserosta kuvan https://vaunut.org/kuva/172536 alla. |
|
| 28.12.2024 10:03 | Jouni Halinen: | Juurikin 3 vuotta kuvanoton jälkeen eli kesällä 1963 saavuin tähän laivalaituriin mahdollisesti jollain noista laivoista ensimmäisellä ulkomaanmatkallani. Ikää oli minulla 5 vuotta, siitä sitten hankkiuduttiin päärautatieasemalle ja junalla Göteborgiin jossa vaihdettiin Uddevallan junaan. Laiturilla sitten olivat vastassa muorin systeri perheineen. Veturimallikin Tukholmasta lähdettäessä on jäänyt mieleen. Kuvan veturi on ”viritetty” tavarajuna käyttöön (max. nopeus 75 km/h). Onko samaa veturia myös nopeampana versiona?. Se jäi ennen kaikkea mieleen, että veturi oli puupaneloitu. https://vaunut.org/kuva/104785?kv=1990&kv2=2024&maa=141&tag0=2%7C%7C |
|
| 28.12.2024 12:13 | Rainer Silfverberg: | Mun käsittääkseni D-vetureiden suurin sallittu nopeus matkustajajunissa oli 100 km/h. Erikoista ettei Göteborgin pikajunaan ollut tuolloin laitettu jo nopeampi F-sarjan veturi? | |
| 28.12.2024 17:40 | Eljas Pölhö: | Puukorisia D-vetureita valmistettiin 134 kpl, joista alkujaan 56 kpl 90->100 km/h ja 80 kpl 70->75 km/h. Sittemmin määrä vaihteli tarpeen mukaan. Nopeamman version tuli selvitä Tukholma-Göteborg 374 minuutissa 13 pysähdyksen kera ja saavuttaa tasaisella 90 km/h nopeus 500 tonnin junan kanssa. F-sarjaa käytettiin raskaimmissa junissa ja Ra-sarjaa (sekä moottorivaunuja) nopeimmissa junissa. Tukholmasta Göteborgiin oli tuolloin 8-10 pikajunaparia ja pari henkilöjunaparia. | |
| 28.12.2024 18:04 | Hannu Peltola: | Eljas ehtikin jo kirjoittaa kattavan vastauksen, joten tyydyn vain lisäämään, että näitä ensimmäisen valmistussarjan puukorisia D-vetureita oli neljässä eri alasarjassa: Dg (tavarajunanveturi), Ds (pikajunanveturi), Dk (voimakkaampi pikajunanveturi) ja Du (yleiskäyttöveturi). Vielä knoppina, että valmistajalaatoissa lukee aina D, mutta alatyyppi selviää sokkoakselin päähän veistetystä kirjaimesta (g, s, k, u). |