04.04.1970 / Helsinki asema
04.04.1970 Ukko-Pekka Hr1 1010 toi lyhyen henkilöjunan H 212A Helsinkiin raiteelle 9 4.4.1970. Viimeisenä seurasi lämminvaunu Ggv.
Kommentit
| 04.04.2025 19:21 | Markku Naskali: | Olikohan kaluston puutteesta/kierrosta johtuvaa kun joskus pientäkin paikallisjunaa veti joku Pekka tai Risto? Alkuvuosien koulumatkat tein pääasiassa höyryvedolla monenlaisten veturien vetämissä vaunuissa. |
|
| 04.04.2025 19:54 | Ilkka Hovi: | Riihimäeltä tuli aapupäivälla tällainen matkustajajuna. Sen tarkoitukse oli toimia lämmittäjien koulutusjunana ja myös lämmittäjäkokeen koepaikkana. Ilmeisesti myös kuljettajat antoivat ajonäytteitä. | |
| 04.04.2025 23:15 | Esa J. Rintamäki: | Veturihöyryllä oli kätevää pitää geegee-kalustoa lämmössä. | |
| 05.04.2025 11:38 | Petri Nummijoki: | Jos puhutaan 1950-luvusta tai 1960-luvun alkuvuosista niin varmaankin kysymys oli veturikierroista tai sitten veturin pitkiä odotusaikoja hyödynnettiin täyteajona keveissä junissa, vaikka niihin olisi riittänyt pienempikin veturi. Mutta noin vuoteen 1965 ehdittäessä ja sitä myöhäisemmällä ajalla syy lienee siinä, että dieselvetureita riitti jokseenkin kaikkiin raskaampiin ja/tai nopeampiin matkustajajuniin, joten höyryvetureille jäi enää näitä keveitä. Kun samaan aikaan pienemmät matkustajajunahöyryveturit olivat poistuneet tai poistumassa niin sitten Ukko-Pekoilla ja Ristoilla ajettiin näitä keveitä, vaikka varmaan joku Hv2 olisi tämmöiseen ollut taloudellisempi. | |
| 05.04.2025 11:42 | Juhani Katajisto: | Tämä oli Helsingissä monikymmen vuotisen Ukko-Pekka liikenteen aivan joutsenlaulua. Vielä seuraavassa kuussa eli toukokuussa 1970 näki Ukko-Pekoista tämän ja 1002:n liikkuvan pääkaupunkiseudulla. Sitten syksystä 1937 alkaneet Pekan ajot olivat normaaliliikenteessä ohi pääkaupunkiseudulla. Ja tuskin 1002 olisi enää ollut liikenteessä, mutta sen hytissä oli Riihimäellä keväällä 1968 paha tulipalovaurio ja se korjattiin ajoon. Ja pitihän sitä sitten tietysti vielä hyödyntää. Keväällä 1970 tämä 1010 tuli useana aamuna tässä aamujunassa Pasilan alaratapihan kautta. Oliko sitten ratatyöt syynä? Mutta aika hieno loppuhan tällä oli. Sillä ajettiin vielä huhtikuussa 1970 melkein 6 000 km. | |
| 05.04.2025 11:59 | Petri Nummijoki: | Olisiko syy 1002:n korjaamiseen ollut siinä, että Hr1 ja Tr1 säilöttiin kriisivarastoihin, joten niille oli varaveturina tarvetta vielä pitkäksi ajaksi? | |
| 05.04.2025 17:34 | Juhani Katajisto: | Niin Petri esitti mielenkiintoisen kysymyksen. Miksi toinen kaikkein vanhimmista Ukko-Pekoista korjattiin niin myöhään vielä maaliskuun 1968 tulipalon jälkeen liikennekelpoiseksi. Vielä ainakin toukokuun lopulla 1969 se seisoi Riihimäen varikolla hytti palaneena ja joulukuusta 1969 alkaen se oli jälleen korjattuna liikenteessä. Samaan aikaan niin moni Pasilan Pekka jäi pois ajosta. Höyryaikaa oli jäljellä tuolloin, kun korjauspäätös on tehty maassamme vielä yli viisi vuotta. Ei varmaan tuolloin tarkkaan tiedetty, milloin höyryaika päättyy. Sitähän siirrettiin monta kertaa eikä monet suunnitelmat pitäneet paikkaansa. Tästähän voi lukea esim. VR:n satavuotishistorian kirjasta. Olisiko tuolloin 1960-luvun lopulla ollut suunnitelmia vetureiden kriisivarastoinnille? Hr1 1002 ehti korjauksen jälkeen olla ajossa vain tasan 6 kuukautta, mutta meille harrastajille se hienoa aikaa. Tajusimme, että höyryaika kulkee vääjäämättä Helsingissä kohti loppuaan ja kukin parhaansa mukaan yritti taltioida sitä. Rulla-Pekat 1020 ja 1021 pääsivät vielä myöhemmin 1970-luvulla konepajakorjaukseen ja sen jälkeen vetämään VR:n normaaliliikenteen henkilöjunia, mutta se onkin toinen juttu. |