??.??.???? / Suomi
??.??.???? Oulun radan pysäkin rakennuspiirustus. Pohjapiirros. Huoneiden nimitysten suomennokset: boningsrum=asuinhuoneet, förstuga=eteinen, skafferi=ruokakomero, väntsal=odotussali, expedition=toimistohuone, garderob=vaatekomero, lamprum=lamppuhuone. Ruokakomeroita on piirretty kaksi kappaletta, toinen vintin rappusten alle ja toinen keittiön nurkkaan. Keittiötä lukuunottamatta kaikkiin suuriin huoneisiin on piirretty lämmityslaitteeksi pönttöuuni. Asuinhuoneissa asui tyypillisesti asemapäällikkö (asemalla) tai pysäkinhoitaja (pysäkillä).
Kommentit
| 08.05.2025 06:27 | Esa J. Rintamäki: | Yleisesti rakennussuunnittelussa ja myös koneteknisessäkin suositaan mitoittamisia tehtävän ylöspäin pyöristetyillä mittaluvuilla lähimpään sopivaan tasalukuun. Kuvan mittaluvut on laskettu näemmä metrijärjestelmään alkuperäisistä tuuma - ja jalkamitoista. Suomessa metrijärjestelmään siirryttiin vuonna 1887. Tässä kuvattu pysäkkitalon piirustus ei ole se kaikkein alkuperäisin versio, ennemminkin modernisoituna piirretty toisinto. Nuoremmille harrastajille tiedoksi: yksi tuuma (in tai ") on 25,4 mm. Jalka on 12 tuumaa eli 304,8 mm. Tuuman osia ilmaistiin yleensä murtolukuina: esimerkiksi 5/8". Nimitys "kakkosnelonen" on kätevää perinnettä tuuma-ajoilta eli 2" x 4" -poikkileikkauksella (eli noin 5 x 10 cm) olevaa sahattua lautaa. |
|
| 08.05.2025 11:04 | Kari Haapakangas: | Esa, nyt yksinkertaistat liikaa. Tokihan ilmoittamasi muuntokertoimet sopivat imperiaalisiin tuumiin ja jalkoihin (so. englantilaisiin), mutta eihän Suomessa 1887 suinkaan nuo ollut käytössä, vaan ruotsalaiset mitat, jossa tuuma olikin vain 24,7 mm ja jalka 0,2969 m. Toisaalta kakkosnelosen mitat -vientikaupan takiakin- perustuvat hyvinkin imperiaalisiin mittoihin. |
|
| 08.05.2025 12:49 | Esa J. Rintamäki: | Aivan, herra Kari. Yksinkertaistin tosiaankin, mutta 1887 Suomemme oli Venäjän alamainen suuriruhtinaanmaana ollut jo vuodesta 1809. Ja yleisesti sodan voittaja määrittää oman rahansa, mitat ja painot voittamalleen alueelle. Yhtenä esimerkkinä venäläisvalmisteinen, täällä hyvinkin kuuluisa "kolmen linjan kivääri" Moshin-Nagant m/1891. Sen kaliiperi 7,62 mm ei millään käy yhteen ruotsalaisen tuuman kanssa...? Vaikka kuinka tekisi mieli...? |
|
| 08.05.2025 16:31 | Markku Naskali: | Tuskin olisi katastrofia syntynyt jos olisi käytetty vieraan maan tuumia. Timpuri olisi käyttänyt ns. maalaisjärkeä. Mutta ihan lähimenneisyydestä kerrotaan vakaviin tilanteisiin johtaneita sekaannuksia litrojen ja gallonien kanssa. Ja niitä jälkimmäisiäkin on useampia erivetoisia... |
|
| 08.05.2025 17:46 | Erkki Nuutio: | Metrijärjestelmä vahvistettiin Suomessa asetuksella 16.7.1886. Vuoden 1887 alusta lähtien sitä käytettiin posti- ja tullilaitoksessa, rautateillä ja apteekeissa, vuoden 1890 alusta kaikessa kruunun (esivallan) ylöskannossa ja vuoden 1892 alusta yleisessä liikkeessä. Aikaisemmin suuriruhtinaskunnassa oli käytössä osin venäläisiä mittoja kuten virsta, mutta esimerkiksi tuuma ja jalka (0,2969 m) näyttää olleen Ruotsin peruja. Venäjän tuuma oli 25,4 mm = 10 linjaa. Sen mukaisesti ns. kolmen linjan kiväärin kaliiberi on 3 x 2,54 mm = 7,62 mm. Eräs kooste erityisesti ruotsinajan mittayksiköihin on näyttelyjulkaisu Tiima, tiu, tynnyri - Miten ennen mitattiin (Turun maakuntamuseo 2004, 132 s.) |
|
| 08.05.2025 18:46 | Markku Naskali: | Aina sitä vanhakin oppii uusia asioita. Paremmin aiheeseen syventymättä olen joskus miettinyt mistä se kolmen linjan kiväärin nimitys tulee. No kaliiberistahan siinä onkin kysymys! |
|
| 08.05.2025 23:25 | Jorma Rauhala: | Kun edellä erkaannuttiin jo kaliipereihin, gallonoihin ja linjoihin, niin jatketaan vielä himpun verran. Tuli tuosta linja-mittayksiköstä mieleen, että 1970-luvulla ostaessani ns. öljylamppuun (eli valopetroli) uutta lasia, lampunlasin mittayksikkö oli linja. Siis määräävä mitta oli lasin alaosan halkaisija. En nyt muista monenko LINJAN lasi se oli, mutta sentti- tai millimetritiedoilla sitä ei ostettu. Niillä kun pyrin lasia ostamaan, myyjä muunsi mittayksikön linjaksi. Toinen, erikoinen esimerkki epätyypillisen yksikön käytöstä on ollut mustanmakkaran osto, torimyyjältä. Sitähän ei osteta painon mukaan, vaan rahayksikön mukaan. Siis ostaja ilmoittaa vaikkapa että "mustaa kahdella eurolla". Toki voihan mustaa ostaa myös sanattomasti näyttämällä kädellä vaikka vaaksaa... |
|
| 09.05.2025 00:07 | Juhani Pirttilahti: | Minä olen aina ostanut mustaa menopaluuna tai mutkan. |