09.09.1979 / Järvenpää asema
09.09.1979 Järvenpään tavaramakasiini sijaitsi asemarakennusta vastapäätä. Asemarakennuksen nurkka kelloineen näkyy kuvan vasemmassa laidassa. Järvenpää 9.9.1979.
Kommentit
| 09.09.2025 19:53 | Pasi Utriainen: | Niin se maailma muuttuu. Vielä 1970-80 -lukujen vaihteessa isäntä on tullut hakemaan traktorilla maataloustavaraa Järvenpään asemalta. | |
| 09.09.2025 22:19 | Esa J. Rintamäki: | "Salpietaria", herra Pasi? | |
| 09.09.2025 23:45 | Heikki Jalonen: | Ja Kupla on rankasti ATUn sisällä. Ohi kulkevan vaunun astin riipaisee rapakaaret mukaansa. Tai jos tuolta vaihteesta (jonne raudat on käännetty) tulee Deeveri, koukkaava pää puhkaisee Kuplan todella pahasti. Mutta "eíhän sieltä voi junaa tulla kun ei tullut eilenkään". Ei mahdu gabariitti autoilijan nuppiin. Paitsi sitten kun rauta puhuu ja autoilija maksaa. | |
| 09.09.2025 23:55 | Mika T. Polamo: | Salleningradia, herra Esa. Tässä eletään IsoHerra Leonidin aikaa. | |
| 10.09.2025 10:56 | Esa J. Rintamäki: | Herra Mika T.: IsoHerra Leonid olikin niinpalio isoo, notta hänestä puhuttaessa kutsumanimen "Ljonka" käyttäminen tiäsi 25 vuatta kovennettua tyäleiriä Siperiassa ilaman kirieenkiriootuslupaa. "Älä turhaan lausu herrasi, Keskuskomitean Toveri Pääsihteerin nimeä, sillä Toveri Pääsihteeri ei jätä rankaisematta sitä onnetonta musikkaa, joka Hänen Pyhää nimeään turhaan lausuu." |
|
| 10.09.2025 17:18 | Pasi Utriainen: | Vai lie mättämässä kyytiin Kemiran Y-lannosta, joka muistaakseni oli 40 kg säkeissä. Niitä 45 vuotta vanhoja säkkejä löytyy vieläkin varaston kätköistä. | |
| 11.09.2025 09:12 | Tuomo Kärkkäinen: | Muistaakseni vielä v. 1985 lannoitteet olivat 50 kg:n säkeissä. | |
| 11.09.2025 09:22 | Esa J. Rintamäki: | Semmoinen huvittava pikku anekdootti suomalaisesta [valtion omistamasta] lannoitetehtaasta nimeltä Kemira: - se myytiin aikanaan ruotsalaisomistukseen. Huvittavaksi asian tekee se, että suomalainen maatalous saa edelleenkin väkilannoitteensa ostaa ja lannoittaa peltojansa entiseen tapaan - mutta lannoitesäkin hinta nostettiin omistajanvaihdoksen jälkeen kerkeästi kaksinkertaiseksi. Talousosaajien "osaamisesta" vallan loistava esimerkki tämä! |
|
| 11.09.2025 11:24 | Tuomo Kärkkäinen: | ^Olisiko Yara kuitenkin norjalainen yritys? | |
| 11.09.2025 12:18 | Esa J. Rintamäki: | Aivan, herra Tuomo. Pääpointti: - myyty pois maamme omasta hallinnasta, minkä operaation järkevyydestä ei voi vakuuttua, ei vaikka kuinka yrittäisi hehkutella. | |
| 11.09.2025 12:28 | Petri Sallinen: | Kemirasta norjalaiselle Yaralle myytiin ainoastaan lannoitevalmistus, eli Kemira GrowHow. Nykyisin entinen emoyhtiö Kemira Oyj on pitkälti suomalaisten institutionaalisten sijoittajien omistama. | |
| 12.09.2025 10:36 | Teemu Saukkonen: | Uusimmassa MT:n Kantri-liitteessä olikin hyvä (=karmiva) kirjoitus maatalouden, eli käytännössä huoltovarmuuden sekä kotimaisen ruuantuotannon tilasta. Ei todellakaan ole varaa laskea tukia, vaan pitäisi lisätä reilusti, tai mieluummin lakata verottamasta. | |
| 13.09.2025 02:13 | Esa J. Rintamäki: | Jos maataloutta pitää tukea raakasti isolla rahalla, niin miksi maatalouden sanotaan perustuvan maatalous-"yrittäjyyteen"...? Minä vaan kysyn... Eikö parempi olisi supistaa rahaa tolkuttomasti nieleviä turhia väliportaita ? Maataloustuote voisi kulkea lähikauppoihin suorempaakin tietä. |
|
| 14.09.2025 12:31 | Kimmo T. Lumirae: | Suomessa on kiinteistöjen omistus sekä kaupan keskusliikkeet, jotka pitävät hintatasomme likellä maailman kärkeä. "Keskon ruoka- ja päivittäistavaramyymälöihin kuuluvat K-ruokakaupat ja Citymarketit. Kesko tienasi voittoa näistä myymälöistään viime vuonna yhteensä 438 miljoonaa euroa. Luvussa ei ole mukana kauppiaiden ansaitsema voitto. " Ja S-ryhmän voitto oli vielä hiukan suurempi. https://yle.fi/a/74-20144979 |
|
| 14.09.2025 17:19 | Petri Sallinen: | Maataloustukia maksetaan vuosittain noin kaksi miljardia euroa. Jos niistä luovuttaisiin, pitäisi maanviljelijöiden saada kaupoilta ja keskusliikkeiltä saman verran enemmän rahaa tuottamistaan tuotteista. Tämä siirtyy joko kokonaan tai osittain meidän maksettavaksi vähittäishintoihin — riippuu siitä, kuinka paljon kauppa on valmis tinkimään omista katteistaan. Toisaalta keskittynyt kauppa pääsee kiristämään tuottajia, kun ei ole riittävästi kilpailua. Mitä mahtaisi tapahtua, jos maanviljelijät toteaisivat: sorry, tämän alle emme myy? Siirtyvätkö keskusliikkeiden hankinnat ulkomaille? Asetelma ei ole terveellä pohjalla, jos maataloutta pitää jatkuvasti tekohengittää yhteiskunnan euroilla — vaikka kuinka olisi kyse huoltovarmuudesta. |