18.07.2025 / DB Museum, Nürnberg, Saksa
18.07.2025 Todellinen harvinaisuus DB-Museumissa on vanha Lübeck-Büchener Eisenbahnin (LBE) kaksikerrosvaunusto vuodelta 1936. Vaunuja oli kahdeksan kaksivaunuista yksikköä ja ne olivat aikanaan läpeensä moderneja: kaksikerroksisia, vaunut liitettynä toisiinsa Jakobsin telillä, varustettu Scharfenberg-kytkimillä ja niissä oli Saksan ensimmäinen ohjausvaunuvarustus. Vetureiksi LBE hankki kolme virtaviivaista 1’B1’-pyöräjärjestyksellä olevaa tankkiveturia, joista tuli myöhemmin DRG:llä sarja Br 60. Suurin sallittu nopeus vaunuilla ja vetureilla oli 120 km/h ja rataosa Hampuri-Lübeck saneerattiin 1930-luvulla tälle nopeudelle. Vaunusto oli käytössä reitillä Hampuri-Lübeck-Travemünde. Sodasta selvisi seitsemän vaunustoa, joista viimeiset olivat DB:llä käytössä vuoteen 1977.
Kommentit
| 11.01.2026 09:25 | Esa J. Rintamäki: | Hannu-serkku, johan pistitkin mielenkiintoisen vaunun kuvan! Junan pituus puskimineen 46 140 mm, vaunujen korien pituus: 19 730 mm. Korkeus kiskonselästä: 4 320 mm. Matkustajapaikkoja: II luokassa 38 (2 + 2 - järjestys), II luokan osasto oli juuri tuo kuvassa oleva keltaisella maalattu! III luokassa 244 (2 + 3 - järjestys) ja seisomapaikkoja tai alaslaskettavia lisäistuimia 18:lle matkustajalle. Junan kokonaispaino tyhjänä 71 tonnia. Ohjausvaunuissa kauko-ohjaus oli hoidettu sähkösoittokellolla ja parilla merkkilampulla, joilla kuljettajan antamien viestien mukaan lämmittäjä työnturissa tiesi valtaventtiiliä säädellä. Nrot: 30 001 - 30 008 ja valmistanut Linke - Hofmann Breslaussa (nyk. Puolan Wroclaw) ja käyttöön otto vuonna 1936. Junan sarjamerkistä minulla ei ole tietoa, ei edes siltäkään ajalta, kun Deutsche Reichsbahn Gesellschaft otti Lübeck-Büchen-rautatien omistukseensa vuonna 1938. |
|
| 12.01.2026 01:03 | Uwe Geuder: | https://de.wikipedia.org/wiki/Doppelstock-Stromlinien-Wendezug_der_LBE kertoo, että Bundesbahnissa sarjatunnus oli DAB6b. Uusi numero vuodesta 1968 lähtien vaunulle 8 oli 50 80 26-20 804-3. En ole koskaan matkustanut tuolla mallilla. Luultavasti näin sen kerran 1971 Lübeckissä, mutta muistikuvat ovat epävarmoja. Samankaltaisia vaunuja oli vain DDR:n Reichsbahn. vorgissa on kuva, mutta en löydä sitä nyt. DB sai ensimmäisiä uusia kaksikerrosvaunuja vasta 1990 luvulla. | |
| 12.01.2026 02:43 | Esa J. Rintamäki: | Ausgezeichnet, Herr Uwe und schönen Dank! | |
| 13.01.2026 09:25 | Jukka-Pekka Manninen: | https://de.wikipedia.org/wiki/LBE_Nr._1_bis_3 veturisarjan saksawikisivulla on pari kuvaa veturista vaunujen kanssa. Virtaviivaisen näköinen paketti. | |
| 19.01.2026 11:06 | Esa J. Rintamäki: | Harppi-Saksan Reichsbahn valmistutti Görlitzissä 2-kerrosvaunustoja, joita käytettiin työmatkaliikenteen ruuhkajunissa. Vaunustotyyppiä myytiin myös muillekin itä-blokin maille. Puolaan ja Tsekkoslovakiaan nyt ainakin. |
|
| 20.01.2026 08:16 | Markus Selin: | Olen tässä miettinyt, minkä takia vaunusto on toteutettu Jakobsin teleillä? Syyn ajattelisi olevan kaksikerroksisen osuuden maksimointi. Yhdellä telillä vähemmän saadaan kuitenkin vain n. 5 metriä (Ed-vaunujen telin päällinen osa) lisää kaksikerroksista osuutta, kun taas vaunusto on 12 metriä lyhyempi verrattuna kahteen perinteiseen vaunuun. Karkeasti on siis 24 metriä kaksikerroksista osuutta 40 metrissä vaunustoa, eli 60%, kun taas kahdessa 26-metrisessä vaunussa olisi 59%. Telejäkään ei ole merkittävästi vähemmän pituutta kohden 40/3=13,3m verrattuna 52/4=13m. Olivatko uudet vaunut muutenkin lyhyempiä siihen aikaan vai mitä on voitettu Jakobsin telillä? |
|
| 20.01.2026 11:13 | Rainer Silfverberg: | Sen ajan vaunut olivat lyhyempiä kuin nykyiset, mutta syynä ratkaisuun on voinut olla että haluttu kiinteä lähijunaratkaisu jota voi ajaa vaunun päädyn ohjaamosta. Vaunujen välillä kulkee kaikenlaisia letkuja ja kaapeleita joten kiinteästi kytketyt vaunu lienee ollut helpompi toteuttaa 1930-luvun tekniikalla. Mahdollisesti rataosuus on ollut mutkainen ja laiturit lyhyet minkä takia 2-kerrosjuna on palvellut paremmin. DDR:n ensimmäiset 2-kerrosjunat olivat nimenomaan työläisjunia mahdollisimman ankeasti sisustettuina puupenkkeineen joissa yläkerrassa oli pitkä penkki vaunun pituussuunnassa. |
|
| 20.01.2026 12:49 | Esa J. Rintamäki: | Herra Rainer, rataosalla Hampuri - Travemünde nimenomaan oli lyhyet laiturit asemilla, kun rautatieyhtiö LBE (Lübeck - Büchen Eisenbahn) näitä vaunustoja hankki ja kolme tehtävään sopivaa veturia Henscheliltä. Asiaan vaikutti myös sekin että matkustajia näihin juniin riitti, Travemünden sataman laivaliikenteen myötä. 1.1.1938 Deutsche Reichsbahn osti tämän LBE - yhtiön ja liitti itseensä. Herra Markus, Jacobsin telin valintaan vaikutti sekin että kaarteissa vaunujen korien päätyjen sivuittainen siirtyminen vaatii sen oman, vaikkakin niukan lisälevityksen läpikulku-ulottumaan. "Levitys" on sitä suurempi, mitä pitempi vaunupituuden ylitysmitta telin keskiöstä on, ja mitä pienempi on kaarteen säde. Jacobsin teleillä tämä sivuittaissiirtymä on huomattavasti pienempi kuin perinteellisellä telivaunulla. Lisäksi kunnossa pito on - sanoisinko - kutakuinkin hallitumpaa, kun pyöräkertoja on vähemmän kuin perinteellisessä telivaunujunassa. Huonona puolena taasen on erityisen rakenneratkaisun tarve vaunujen päädyissä ja telissä itsessään. Ja sekin, että vaunumäärä on kiinteä. Mutta muutoin ratkaisu on varsin hyvin toimiva (muun muassa meidän Sm5 "flirttailujunat", ranskalainen TGV, sekä aiemmin mainitut Saksan pikamoottorivaunujunat = "lentävät hampurilaiset"). |