??.06.1979 / Helsinki asema
??.06.1979 Vemppu Dv15 1988 teki vaihtotöitä kesäkuisena iltana vuonna 1979 Helsingin ratapihalla. Veturi oli saanut konepajakäynnillä uudet kaiteet ja ikkunat oviin.
Kommentit
| 13.06.2026 19:07 | Tero Yli-Somero: | No nyt on HIENO kuva! | |
| 13.06.2026 19:40 | Erkki Nuutio: | Olen saanut käsityksen, että konesuojuksen aukipito kesäisin liittyy ohjaamon liiallisen lämpenemisen välttämiseen.' Kun lämmennyt jäähdytysilma jäähdyttimestä ja moottorin pinta- ja sätelylämpö pääsee suoraan ulos, ei se jatka matkaansa ohjaamon alle ja lämmitä ohjaamon lattiaa. |
|
| 13.06.2026 19:59 | Markku Naskali: | Tuossapa taisikin olla selitys asiaan jota olen miettinyt noiden kuvien yhteydessä. Hiki tuleekin siis lähinnä kuskille eikä moottorille. | |
| 13.06.2026 20:02 | Antti Laajalahti: | Erkki on oikeassa. Vaihteisto oli hytin lattian alla ja lämmitti turhankin hyvin kesäaikaan. Talvella tilanne oli toinen, patterien lisänä oli lattialämmitys. | |
| 13.06.2026 20:08 | Antti Laajalahti: | Dv15 vetureista tykkäsin enemmän kuin Dv16:sta. Pienempipyöräisenä se oli terhakampi roikkien liikuttelussa. Vaikka Dv16 oli paperilla hieman tehokkaampi niin ei sillä tehoerolla ollut käytännössä mitään merkitystä. Molemmilla vetureilla kitkaraja ylittyi reilusti ennen huipputehoa. | |
| 13.06.2026 21:18 | Petri Nummijoki: | Ilmeisesti linja-ajossa Dv16 oli kuitenkin parempi ainakin siinä suhteessa, että suoralla vaihteella kierrokset eivät olleet vielä maksimissa silloisella tavarajunien suurimmalla sallitulla (75 km/h) ja melutaso jäi siksi alhaisemmaksi. Tähän tapaan Jorma jutteli kuvan https://vaunut.org/kuva/60835 yhteydessä (kommentti 08.02.2015 00:46). Varmaan Dv16-veturin tehostakin oli linjalla käytetyillä nopeuksilla hyötyä eri tavalla kuin vaihtotöissä? | |
| 13.06.2026 21:51 | Tero Yli-Somero: | Erkki: Eikun huvikseen ne kesäisin piti konesuojia auki, eiks je :) tai sitten maalaisjärki... teki tepposen :] | |
| 14.06.2026 07:25 | Erkki Nuutio: | Konesuojien aukipito lämpimillä ilmoilla liittyi vaihtotyöhön. Linja-ajossa veturin nopeus on keskimäärin niin suuri, että ajoviima vie jäähdyttimen, itse moottorin ja vaihteiston (ennen kaikkea momentinmuuntimen) tuoman lämmön pois moottoritilasta ja ohjaamon alta. Umpiperää jäähdytysilman poistumiselle ei tietenkään saa olla silloinkaan kun konesuojus on suljettu ja veturin nopeus hidas. Vaihteiston momentinmuuntimessa (muuntimen jäähdytys on kytketty lämmönvaihtimen kautta moottorin jäähdyttimeen) lähes koko teho muuttuu alkukiihdytyksissä lämmöksi. Lisäongelmaa voi tuoda sekin, että veturi usein kulkee pääajosuuntaa vastaan. Silloin ajosuunta on tuulettimen puhallussuunnalle vastakkainen. Näitä ongelmia ei synny juurikaan linja-ajossa, jossa ajoviimaa on yleensä riittävästi ja momentinmuunnin vain harvoin toimii suuressa luistotilassa. Lisäksi veturi liikkuu normaalisti etupää (merkitty tikkunekkumerkilläI) edellä. Samankaltaisia ongelmia oli aikanaan eräissä nokattomissa (bulldog) kuorma-automalleissa. Bulldogeissa moottori ja sen tuuletin meluaa (115...120 dB(A)) ja levittää lämpöään vain noin 50...100 mm ohjaamotilan alla. Itse moottoritilakin saattoi olla melko umpiperä jäähdytysilman poistua. Tunnetuin oli Scania (-Vabis) LB/LBS-mallisarja (-1968). Sen jäähdytys- ja lämmitysmitoitus oli harhateillä. Mallisarja oli muutenkin kivikautinen, mutta kelpasi silti monelle suomalaisliikennöitsijälle. |