25.06.1986 / Kontiomäki, Kontiomäki
25.06.1986 Junat kokoontuivat alkuillasta Kontiomäelle. Vasemmalla tunnistamaton Dv12 säiliövaunujen kanssa lätän takana. Lättäjunan lähin vetovaunu oli Dm7 4211. Etelästä saapui pikajuna vetäjänään Dr13 2318. Oikealla kolmivaunuinen lättäjuna, jossa lähimpänä Dm7 4193.
Kommentit
| 08.01.2006 20:05 | Jussi Kortman: | Dm7 4211 on nykyisin PMR:n kalustoa. | |
| 08.01.2006 20:06 | Lari Åhman: | H i i v a t t i mikä asioiden mukaisuus Konamäellä!!! | |
| 08.01.2006 20:27 | Arto Papunen: | Onko tuo toinen lättä menossa Taivalkoskelle/Ämmänsaareen? | |
| 08.01.2006 21:12 | Lari Nylund: | Raiteella 4 näyttäisi olevan CEmt eli varmaan yöjuna Joensuun tai Kuopion kautta etelään? | |
| 08.01.2006 21:32 | Petri Tuovinen: | Nelosella säilytettiin makuuvaunuja, jotka sitten liitettiin P72:een. Juna, jossa oli pari makuuvaunua jo liitettynä tuli illalla Oulusta. Aikataulut muuttuivat vuosien saatossa, mutta muistaakseni silloin tuloaika oli klo 21 pintaan ja lähtö Kuopion kautta jotain 21.15. Jollakin löytyy varmasti tuon aikaisia aikatauluja. Onko Tapio niin, että kuva on otettu klo 18 tienoilla. Siten pikuri on P75. (Ylläpito muokannut 29.12.09 14:22) |
|
| 08.01.2006 22:02 | Tapio Muurinen: | Tapio II vastaa. Aseman kello näyttää 18.15 | |
| 08.01.2006 23:52 | Petri Tuovinen: | Ka niimpä näöttää, pitäsi kaet ottaa silimä kätteen ja kahtoa tarkemmin! :-) Taitaa olla liian tuttu asema mulle kun ei kelloa näe. Piti ihan ruveta miettimmään, missä sitä tuohon aekaan on ollunna, Konzassa kuitennii. | |
| 09.01.2006 00:56 | Tapio Muurinen: | Petri muisteli noita yöjunia. Samoin muistelen minäkin, mutta tarkemmat tiedot ovat hakusessa. Joensuuhun olimme menossa. Oulusta lähti yöjuna Helsinkiin, joka kiersi Joensuun kautta. Se olikin ainoa reissu mennen tullen Kontiomäen - Joensuun välillä, mitä olen matkustanut. Vaikka olikin pikajuna, mentiin välillä hiljaa, mutta pätkäkiskot kolkkasivat tiheästi, sillä paikoitellen kiskot olivat erittäin lyhyitä. Jostain on jäänyt mieleen, että vain jotain 12 - 13 m pitkiä. | |
| 09.01.2006 19:40 | Petri Tuovinen: | Soittelin juuri konduktöötille evp, ja hänkin muisteli itseni lisäksi, että hetken aikaa Joensuun kautta meni yöjuna. Kuvassa raiteella 5 lättä Joensuuhun, P75 jäi Konzaan ja raiteella 1 lättä Kajaaniin, josta se tuli pakettina takasin Konzaan. 80-luvun lopulla lisäksi oli kulussa talvisunnuntaisin jonkin aikaa yöjuna, joka lähti Taivalkoskelta Helsinkiin Kuopion kautta ja lähtöaika oli Kontiomäeltä klo 23 aikoihin. Juna ei juuri pikkuasemilla pysähtynyt. Hämärä muistikuva on, että se olisi ohittanut P72:n Pieksämäellä? (Ylläpito muokannut 18.10.09 17:34) |
|
| 09.01.2006 19:59 | Kimmo Pyrhönen: | Vae Konzaan, Kontiomäkkeenhän ne junat män! ;D | |
| 09.01.2006 20:35 | Jorma Rauhala: | Onkoos se Koonza jottain tupaakkia? Oon vuan nähnyh joossain vaeheessa hurun seeinässä sellaase maa'inoksen. | |
| 09.01.2006 22:35 | Lari Nylund: | Pikajunapari 9/10 Helsinki-Joensuu-Kontiomäki-Oulu-Hki lopetti joskus 1990-luvun alkupuolella. Pikajuna 10 lähti muistini mukaan Oulusta kello 15-16 välillä ja oli Kontiomäellä noin kello 18. Joensuussa pysähdyttiin noin kello 22. Helsinkiin tuloaika oli noin kello 7. http://vaunut.org/kuvasivu.php/15872 | |
| 10.01.2006 10:34 | Tapio Muurinen: | Tuo edellä mainitsemani reissu Oulusta Joensuuhun tehtiin P10:llä kesällä 1991. Muistaakseni Oulusta lähti kaksi makuuvaunua. Kontiomäessä ei vaunuja lisätty (edelleen muistelee), mutta Joensuussa juna piteni huomattavasti. | |
| 10.01.2006 21:11 | Ari Palin: | Muistaakseni P 9/10:n lopetuspäivä oli 16.8.1993. Korjatkoon joku, jos meni väärin. | |
| 28.01.2006 17:31 | Jussi Mäkinen: | Mikä monimuotoisuus kuvassa! | |
| 12.12.2006 22:16 | Antti Vimpari: | 90-Luvun alussa P10 lähti Oulusta muistaakseni 15:47. Junassa oli kolme vaunua: kaksi tavallista päivävaunua ja konduktöörivaunu. Molemmat matkustajille käytettävissä olleet vaunut olivat perjantaisin tupaten täynnä Kontiomäelle saakka, jonne saavuttiin n. klo 18. Kontiomäeltä pääsi VR:n lipulla bussilla Kajaaniin. | |
| 12.12.2006 23:07 | [Tunnus poistettu]: | Vuonna 91 P10 lähti Oulusta 15.46, joten Antin muisti toimii loistavasti. Kontiomäelle tulo klo 17.58. Junayhteyttä Kajaaniin ei tosiaankaan ollut. Kolmisen tuntia perässä tuli sitten Kajaani-Mikkeli-kautta kulkenut 72. | |
| 13.12.2006 08:59 | Antti Vimpari: | Taisipa vielä olla niin, että tuo P10 pysähtyi tarvittaessa myös Kivesjärven asemalla. Muut junat eivät siellä matkustajien takia pysähtyneet. | |
| 16.09.2011 20:55 | Raimo Harju: | Miltäs siellä kuullosti,kun Etelän pikajuna oli pysähtynyt,jäikö ratamoottorien tuulettimet huutamaan joksikin aikaa,kunnes moottorit olivat tarpeeksi jäähtyneet. | |
| 17.09.2011 00:30 | Kimmo T. Lumirae: | Tarkoititko Dr13:ta, Raimo? Siinähän on ratamoottoreiden tuuletus kiilahihnoilla päämoottoreista eli tuuletuksen määrä on riippuvainen päämoottoreiden kierrosluvusta. | |
| 19.09.2011 07:27 | Petri Nummijoki: | Mutta eikös Dr12-veturissakin ole täysin kuljettajan harkinnassa, huudatetaanko ratamoottoreiden tuulettimia täysillä pysähdyksen aikana vai ei? Sen sijaan dieselmoottorin jäähdyttäjän tuuletinmoottorin kierrosluku riippui jäähdytysveden lämpötilasta, joten se saattoi villiintyä pysähdyksen aikana, kun ajoviima ei enää kuljettanut ilmaa jäähdyttimen läpi. | |
| 19.09.2011 08:35 | Raimo Harju: | Kiitos tedoista.Tarkoitin Dr13:ta,itse en ole kuullut kuin Dr12:ta tuulettajien äänen ajon aikana.Moottorin ja tuulettajien ääni kuulostaa kyllä mahtavalta,sitä kuuntelee mielellään. | |
| 19.09.2011 09:19 | Petri Nummijoki: | Mutta Dr12-veturissakin (ainakin oman tulkintani mukaan) nimenomaan dieselmoottorin jäähdyttäjä saa aikaan kilometrien päähän kantautuvan ininän eivätkä ratamoottoreiden tuulettimet. Olen usein ihmetellytkin, miksi Dr12-veturin äänestä puhuttaessa keskitytään lähes aina ratamoottorituuletuksen äänen ylistämiseen, kun eihän siihen liity oikeastaan edes mitään mielenkiintoista lukuunottamatta liikkeellelähtöä, kun ratamoottorituuletus siirretään täydelle teholle. | |
| 19.09.2011 13:13 | Kimmo T. Lumirae: | Näinhän asia on, Petri; ratamoottorituulettimet ovat kuljettajan harkinnan mukaan joko puoliteholla (muistaakseni moottorit sarjaankytkettynä) tai täysiteholla (rinnankytkennässä). Ohjeen mukaan toimittaessa ne pidettiin täysiteholla aina, kun veturi liikkuu. Alun perin ajopöydässä oli kaiketi mahdollisuus sammuttaa tuulettimet kokonaan, mutta tämä jossain vaiheessa poistettiin. Ja jäähdyttimen tuuletinhan se on, joka sitä aika kovaa vonkunaa pitää aina välillä. Jäähdyttimen tuulettimen sähkömoottorin teho on 40 kW että on siinä tehoa jos on ääntäkin. (edit: typo) | |
| 19.09.2011 17:47 | Raimo Harju: | No, kyllä se äänimaailmakin joidenkin mielestä on joskus mielenkiintoista. | |
| 19.09.2011 18:05 | Petri Nummijoki: | Kyllähän äänimaailma sinänsä mielenkiintoinen on. En vain ymmärrä, miksi ratamoottorituuletusta aina korostetaan Dr12-veturin äänessä. Itse mieltäisin liikkeellelähtötilannetta lukuunottamatta ratamoottorituuletuksen vähämerkityksellisimmäksi ääneksi dieselmoottorin, jäähdyttäjän ja ratamoottorituuletuksen muodostamasta kolmikosta. | |
| 19.09.2011 19:12 | Niila Heikkilä: | Junan äänimaailma lienee vähintäänkin puolet matkustuksen tunnelmasta, joko huonontavasti tai parantavasti. Uusissa vaunuissa suurimmaksi häiriölähteeksi voidaan lukea ilmastoinnin jatkuva kohina, joka katkeaa matkan aikana vain erotusjaksoissa. Hiljaisuuskin on osa äänimaailmaa, jonka hoksaa kun matkustaa sinisillä vaunuilla ja asemalle pysähdyttäessä kaikki ääni lakkaa, ja jopa ulkoa saattaa olla kuultavissa poistuvien matkustajien etääntyvää keskustelua. Varsinainen meteliksi luokiteltava äänisaaste on tietysti nykykalustolla vähentynyt menneistä ajoista huomattavasti, mutta äänimaisemat tapaavatkin putkahtaa kuulomuistista vasta aikojen kuluessa kun korviin kantautuu joku ääni kaukaa menneisyydestä. Itse joskus yllätyin kuinka Dr12 ja TEP-70 vetoinen yöpikajuna makuuvaunun hytistä kuunneltaessa muistuttivat hivenen toisiaan. Syynä on tietysti osin veturin tuuletuksen ujellus, mutta oletettavasti myös jossain määrin se, että raskas vetokone tuottaa kiskoon tiettyä voimansiirron ominaisresonanssiaan joka sitten kuuluu ainakin alkupään vaunussa ja sen rakenteissa. Varsinkin kiihdytyksessä tai pitkässä vedätyksessä asia lienee kuultavissa selkeimmin. Koska en keksi muuta kuin tämän havaintoihin perustuvan teorian, voidaan sen paikkansapitävyyttä sitten kyseenalaistaa. Ainakin sitä voi pähkäillä kun seisoo radan varressa junan lähestyessä. Kiskon laulusta pystyy jossain määrin kuulemaan tuleeko kaarteen takaa sivistyneesti hölkkäävä Sr2, jäykän telinsä laippoja kirskautteleva Sr1, vaiko huomattavasti kauempaa kiskoa sirautteleva Dv12, kardaanin ja muun voimansiirron metelin välittyessä pyörän kautta kiskoon. | |
| 19.09.2011 21:27 | Olli Aalto: | Kyllä minä ainakin kuulen asemilla seistessä sinisissä koneellisen tuuletuksen aiheuttaman kohinan selvästi. | |
| 19.09.2011 23:19 | Jarno Piltti: | Oma hieno äänensä lähtee erittäin ruostuneesta raiteesta sen jäädessä veturin alle. Eräänlainen laiskasti naukuen ulvahteleva, rouskuttavaan vivahtava ja korahteleva ratkeilu, tai jotain. Naulakiinnitys elää? | |
| 25.09.2011 21:53 | Jouni Seilonen: | Kesäturistin 1986 mukaan Kontiomäellä oli klo 18 jälkeen seuraavat junat: P 75 Helsinki-Oulu 18.10-20 870 Oulu-Joensuu 18.08-25 865 Joensuu-Kontiomäki 18.05 684 Kontiomäki-Kajaani 18.15 Luulen, että raiteella 5 on 865/684. |
|
| 14.10.2012 01:32 | Jorma Toivonen: | Tulipa selailtua näitä vanhoja kuvia yön pimeinä hetkinä - huomiotani kiinnitti tuo Kimmon kommentti (11.09.-11 klo 13;13) Dr12:n jäädyttäjän toiminnasta. Lähes 40-vuotisen urani aikana olin näköjään täysin hakoteillä Hr-/Dr12:a jäähdyttäjän toiminnasta, hyvässä uskossa kuvittelin, ettei siipiä pyörittämään lainkaan tarvittu sähköä... vai tarkoittikohan Kimmo sittenkin "ratamoottorien tuuletusta"? | |
| 14.10.2012 12:31 | Kimmo T. Lumirae: | Minkälainen muistikuva sinulla Jorma on siitä, miten voima sinne jäähdyttimen tuulettimelle, ahtaaseen tuuletus"komeroon", jonka ali jouduttiin ohjaamoon kuljettaessa kumartumaan sitten siirrettiin, ellei siellä ollut sähkömoottoria? Muistatko MAN:ista jonkun kardaanin tai remmin (Dr 12:ssa ei tainnut kyllä mikään voima siirtyä remmillä mutta vetureiden remmikäyttöjen keskiarvo korjattiin hyväksyttävälle tasolle Dr 13-hankinnan myötä :oD ). Muistaakseni siinä oli mainittu sähkömoottori, mutta miten se kytkettiin päälle/pois, sitä en muista (se oli luultavasti aina päällä), mutta säätönä siinä oli Voithin nestekytkimen tapainen kapine, jonka "kaappariputken" asentoa ja sitä kautta nestekytkimen täyttöä ja sen luistoa muutettiin termostaatin avulla. En muista yksityiskohtia ulkoa. Kaivetaan Jorma kaaviot esiin, ellei päästä sovintoon :o} |
|
| 14.10.2012 13:14 | Jorma Toivonen: | Hydraulisesti, Kimmo, hydraulisesti... taisi olla hieman samaan tapaan kuin Vv15/-16. (kaappariputki yms.). | |
| 14.10.2012 13:29 | Jorma Toivonen: | Tässä yhteydessä varmaan voisi heittää ilmoille pienen knopin: onkohan/- ollut missään dieselveturi-sarjassa sähköllä toimivaa jäähdytysveden puhallinta? | |
| 14.10.2012 16:44 | Kimmo T. Lumirae: | No, pitipä kaivaa kirja esiin. Dieselveturit ja moottorivaunut II, sivu 456: "Dieselmoottorin jäähdyttimen tuulettimen moottori. Tämä moottori 45 saa virtaa apugeneraattorista 11 heti kun apugeneraattori alkaa pyöriä, koska ko. virtapiirissä ei ole ensinkään kytkintä". Eli pyörii aina päämoottorin käydessä, ilman mitään säätöjä. Sitten s.403 taulukossa: "Dieselmoottorin jäähdyttimen tuulettimen moottori, teho 40 kW, jännite 235 V" ja lopuksi s. 410: "Tuuletinpyörää käyttää sen yläpuolella oleva sähkömoottori. Tuuletinpyörän ja sen käyttömoottorin välissä on nestekytkin, jossa olevan öljyn määrä ja sen mukana tuuletinpyörän kierrosluku vaihtelee jäähdytysveden lämpötilan mukaan termostaatin ohjaamana automaattisesti. " Sivulla 411 selitetään pääpiirteissään paineilmalla tapahtuva nestekytkimen säätö (tähän liittyy siis se ns. kaappariputki), ja todetaan, että se on selostettu tarkemmin Vv 15-16 -vetureiden yhteydessä eli on samankaltainen. |
|
| 14.10.2012 16:44 | Kimmo T. Lumirae: | Onko knoppisi vastaus (Dr 12:n lisäksi) Hr 11? (silkka arvaus) | |
| 14.10.2012 17:54 | Jorma Toivonen: | Väärässähän minä taas olin, anteeksi Kimmo. Hr11:sta oli molemmille moottoreille sähkökäyttöinen jäähdyttäjän tuulettaja - muita ei tule mieleen. | |
| 14.10.2012 18:57 | Hannu Lehikoinen: | Täytyypä tarttua tuohon Jorman knoppiin sivustolta tutussa hiusten halkomisen hengessä: Eikö vastaukseksi kävisi myös Dr13? Puhaltimen pyöritysvoima saadaan remmivedolla päämoottorilta, mutta viimeisenä lenkkinä ketjussa on säätimenä toimiva magneettikytkin eli veturissa voisi sanoa olevan sähkötoiminen puhallin. Kytkin on mahdollista lukita mekaanisesti, jolloin vikatilanteessa puhallin pyörii suoraan päämoottorin kierrosluvusta riippuvaa nopeutta. | |
| 14.10.2012 19:19 | Kimmo T. Lumirae: | Eipä mitään, Jorma. Vuorovaikutteista tietojen täydentämistähän tämä on. | |
| 14.10.2012 19:21 | Kimmo T. Lumirae: | Se on yhtä paljon Alstomissa sähköinen kuin Hurussa hydraulinen, Hannu :o} | |
| 14.10.2012 20:48 | Raimo Harju: | Moni muukin minun lisäkseni Huru 12 ääniä ihaileva on varmaan sekoittanut tuulettimien äänet epähuomiossa keskenään.Nämä nyt lukemani kommentit on selvittänyt tämän asian,kiitoksia tiedoista. | |
| 15.10.2012 00:28 | Jorma Toivonen: | (Dr12) Koko illan olen pyöriskellyt tuhkassa (tervaa ja höyheniä ei löytynyt tällä kerralla) tuon anteeksiantamattoman erehdykseni takia. Tuolle tuulettimen moottorille löytyi jopa "kahvasulakkeensakin" lukitusta konehuoneen kaapista (ei kovin usean seurasta). Onneksi noiden kaappien sisältöön ei kovin usein tarvinnut perehtyä - vain kerran, yllättävän (no jaa) ympärilyönnin seurauksena yksi ryhmä putosi pois vetotehtävistä, kauan kesti, tiedettiin (suunnilleen) mitä haettiin, mutta ei muistettu, mistä haettaisiin... Taidankin jättää kommentointini, ettei porukalle välity virheellistä tietoa. |
|
| 15.10.2012 01:59 | Kimmo T. Lumirae: | Käy nyt rauhassa suihkussa, Jorma, tuhka ei tee varmaankaan hyvää...Eiköhän näitä satu joka ukolle, ja sen takiahan täällä ollaan, että sovitetaan tietojamme ja näkemyksiämme yhteen. Ja kommenttisi ovat arvostettuja ja pitkän kokemuksen sävyttämiä, älä edes hidasta tahtia. Uutta matoa vain koukkuun ja kohti uusia asioita. Muuten olen sitä mieltä, että parhaimmillaan tällainen foorumi on nimenomaan näkemysten ja käsitysten ansiosta enemmän kuin osiensa summa; tietoa on todella monen henkilön puolesta ja henkilökohtainen näkökulma herättää kysymyksiä, joita ei aiemmin olisi osannut ajatellakaan. |