??.10.1970 / Hamina
??.10.1970 Sama kuvauspaikka. Jostain syystä tietyt paikat ovat mieluisia tarkkailla ja kuvata junia. Minulle tällainen paikka ollut lapsuudestani saakka Salmenkylän 10 promillen nousu, noin kilometrin päässä Poitsilan ratapihalta, jossa Kouvolaan matkaavat junat nousevat Salmenkylään. Vastaavasti etelään päin junat tulevat laskun loppuosassa rullaamalla ja vauhtiaan passaillen. Molemmin puolin on matala kallioleikkaus. - Kuvassa Risto, Tr1 1095, vie tavarajunaa T7510 Kouvolaan syksyllä 1970.
Kommentit
| 17.03.2006 21:28 | Jorma Rauhala: | Ehdinkös ensimmäisenä sanomaan että AAH! Tosi Hiano! | |
| 17.03.2006 21:33 | Tapio Keränen: | Kyllä Kouvolan koneet ovat aina kiiltäneet! | |
| 17.03.2006 21:46 | Tapio Muurinen: | Tämä oli aikoinaan kova nousu, tosin ei enää Ristoille, mutta kyllä senkin vauhti kovasti hidastui. Juosten olisi voinut helposti ottaa viimeisestä vaunusta kiinni. Vaikka vauhti putosi, niin sitkeästi se aina kipusi mäen päälle ja uuteen vauhtiin. | |
| 17.03.2006 23:26 | Jorma Rauhala: | Vielä pitää palata tähän, kun on näin hyvä kuva tarjolla! Tämä pitäisi olla tauluna olohuoneessa sohvan päällä. Kuvaussuunta on messevä, hytin tasalta takaa ja menosuuntaan on todella hyvä kuvakulma. Ehkä harvinaisempi yleensä kuvaajien kannalta, mutta toimii upeasti myös elektro- ja dieselveturikuvauksissa! Kokeilkaapas jossain leikkauksessa. | |
| 17.03.2006 23:35 | Jorma Rauhala: | Ja tuo kaasuvaloesiopastinkin! Ja tuo puhdas ratapenkäre eikä mitää rikkaruohoja siinä! Tämä on kuin taiteilijan pensselistä. Munsterhjelmikin maalaili muinoin hienoja maisemia, mutta nyt ne ovat risukkoa-pusikkoa-mitään-ei-näe. On annettu jokin ihmeen kvartaalitalouden pistos, että kaikki tähänastinen ns. kulttuuriympäristö pitää jättää rikkaruohoille, pujolle jne. viherpipertäjille aarnialueeksi. | |
| 18.03.2006 00:03 | Tapio Muurinen: | Niin, kumma juttu. Tämäkin rata on ollut 33 vuotta, kun tämä ennen sotia rakennettiin (1937). Nyt kun rata sepelöidään ja sähköistetään, se on kymmenessä vuodessa kasvanut umpeen. Tosin ennen soraradat aurattiin melkein kerran vuodessa penkka-auralla. Ruiskutuksiakin tehtiin ainakin -60-70-luvulla. Tuossa opastimen takana oleva vihreä pläntti oli siperianlehtikuusimetsikkö. Joku oli sen siihen aikoinaan istuttanut. Tästä kuvasta oikealle, eli itään, alkaa Savilahti. Sen takana on Haminan kaupunki parin kilometrin päässä. | |
| 18.03.2006 00:15 | [Tunnus poistettu]: | Jorma: koskapa niistä rikkaruohoista ei liikenteelle mitään haittaa ole, ei niihin kannata hukata resurssejakaan. Kannattai varmaankin syyttää mieluummin kvartaalitaloutta kuin luontoväkeä rikkaruohoista. Kulttuuriympäristöstä uskoisin meidän olevan samaa mieltä. | |
| 18.03.2006 01:00 | Tapio Muurinen: | Tähän voisi vielä panna arvaus-/tietokilpailun; mikä vaunu on veturista seuraava? | |
| 18.03.2006 09:31 | Tapio Muurinen: | Ettei tuosta edellisestä kysymyksestä seuraa kovin pitkäpiimäistä ja uuvuttavaa, viikonlopun pilaavaa pähkäilyä, auttaa jos katsoo tuota varjoa; ei minun vaan vaunun (ottaa myös huomioon kuvausajankohdan). | |
| 18.03.2006 09:48 | Tapio Muurinen: | Tuosta savunohjainpellistä tai tuulipellistä, kumpaa nimitystä vain haluaa käytää. Mikä sen todellinen hyöty loppujen lopuksi oli? Meillähän se oli Ristoissa, Pekoissa ja "Hekselissä" (Pr2). Maailmallakin sitä näkyi. Suurin osa vetureista oli kuitenkin ilman. Oliko siitä jotain hyötyä vasta suuremmissa nopeuksissa? Luulisi sen haitanneen tähystystä, varsinkin se suurempi Wagner-pelti, tämä pienempi Witte-pelti ei ehkä niinkään. Saksalaisia on kuitenkin selvästi näissä jäljitelty. | |
| 18.03.2006 12:19 | Ilkka Hovi: | Savunohjauspellit kehitettiin estämää veturin rullatessa kattilan ympärillä pyörivää savua. Kun savua tuli silmille ei tähystyksestä tahtonut tulla mitään. Pienet pellit olivat yhtä tehokkaita kuin suuretkin pellit. Koska näitä peltejä käytettiin yleensä suurissa vetureissa voidaan arvailla että isolla arinalla voidaan polttaa enemmän polttoainetta jolloin pienellä paineella tuleva savu jää häiritsevästi kieppumaan kattilan ympärille. Eräissä vetureissa pyrittiin asia hoitamaan virtaviivaistamalla kattilan pellitys. Amerikassa ei savupeltejä käytetty ilmeisesti siksi, että sylintereissa oli suuri vastapaine ja asemille ajettiin usein veto päällä, eli jarruttaessa oli veturissa höyry päällä. Tällöin juna ikään kuin vedettiin pysähdyksiin ja savu nousi vastaavasti korkealle. Tämän takia joskun filmeissä jää ihmettelemään veturin ääntä asemalle tultaessa. Toisaalta olen aina ihmetellyt miksi Hv1-3 sarjaa ei varustettu savupelleillä. Ulkonäkösyistä ? Aina päätökset eivät ole olleet rationaalisia. |
|
| 18.03.2006 12:30 | Tapio Muurinen: | Tuopa on melko täydellinen selitys, kiitoksia! | |
| 18.03.2006 14:02 | Tapio Keränen: | Vaunu voisi olla pitkä (kotimainen) Gks. Niitähän tuolla alueella oli liikenteessä pilvin pimein kuljettamassa paperiteollisuuden tuotteita satamiin. | |
| 18.03.2006 17:53 | Tapio Muurinen: | Aivan, harmaa otetanko vaunun nurkassa ja nuo varjokuvat katon rajasta sen kertovat. Vertailut vaikka tästä http://vaunut.org/kuvasivu/21656 | |
| 19.03.2006 19:56 | Ilkka Hovi: | Myöhäissytytyksellä voisi todeta, savun jääminen kiertämään veturin kattilan ympärille johtuu tietenkin pitkän kattilan aiheuttamista virtauksista. Tuliputkilevyjen väli Hv1-3 n. 4 m ja Pr2 5m. Teemme tästä oletuksen noin 5 m tuliputkipituus tekee kattilasta tarpeeksi pitkän savun kiertämistaipumuksen ilmaantumiseksi. (ktt = kunnes toisin todistetaan) |
|
| 11.02.2007 16:37 | Juhana Stolt: | Loisto-otos! Hmm.. tenderissä on näköjään sekä halkoja että hiiltä. Ovatko halot veturia varten vai vaunujen lämmitystä varten? Jos veturia varten, miksi haloilla vietiin tilaa hiileltä ja oliko tavallista, että käytettiin puuta ja hiiltä sekaisin (muistan lukeneeni pitkät pätkät tähän liittyvää savupiippukeskustelua)? | |
| 11.02.2007 16:49 | Tommi K Hakala: | Tuntuu hullulta että höyry vetää Gks-letkaa,itse kun olen ajatuksissa tottunut siihen että perässä pitäisi olla Gb/Hk-vaunuja.Jotenkin sitä vaan mieltää Gks:ssät dieselaikakauteen. | |
| 11.02.2007 17:09 | [Tunnus poistettu]: | Juhanalle tiedon jyväsiä:) Höyryveturt jouduttiin aika-ajoin laskemaan kylmäksi (sammuttamaan siis tulet tulipesästä) mm. erilaisten huoltotoimenpiteiden vuoksi tai jäädessään pitempiaikaisesti seisomaan. Hiilipolttoisissa vetureissa, kuten tässä säilytettiin tenderin takaosassa ns. alkulämmityshalkoja. Pelkät hiilet, kun ovat aika hankalasti syttyviä. Ensin tehtiin haloilla alkutuli, jonka jälkeen voitiin kätevästi alkaa lämmittään hiilillä ja pikku hiljaa nostaa painetta. Esim Hv3:ssa saattoi nähdä hiilien ja alkulämmityshalkojen jälkeenkin vielä tyhjää tilaa ja tenderin päällä säilytettiin toisinaan erilaisia suurempia työkaluja ja tulenhoitovälineitä. Pääsääntöisesti tendereistä löytyi tilaa aina sen verran, minkä alkulämmityshalot vei. Toisinaan, kun pienet hiilipolttoiset tankkiveturit esim Kanat (Vr1:t) laskettiin kylmäksi alkulämmityshalot lastattiin hytin lattialla tai avoimelle ovelle odottamaan ylöslämmityksen alkamista. Tämän vuoksi näkee toisinaan kuvia, missä avoimien ovien kohdalla on siisti pino halkoja. | |
| 11.02.2007 17:39 | Juhana Stolt: | Capisci! Kiitos, Juhani lyömättömästä tietopläjäyksestä :) | |
| 11.02.2007 18:08 | Tapio Muurinen: | Tommi: 1960-luvulla satamiin tuli joskus pitkiä Gks-roikkia paperilastissa Ristojen vetämänä. Junan kasaaminen esimerkiksi Kouvolassa toi runkoon tavallisesti muitakin vaunuja. Takaisin päin oli useammin tyhjävaunujuna pelkästään Gks:ä, jota Risto veti. Tämän tilanteen jatkokuvissa näkyy, että vain alussa oli joku Gks, sitten muita umpivaunuja. | |
| 11.02.2007 18:21 | Tommi K Hakala: | Nyt vasta tajusin että Gks:t tulivat jo -64...jotenkin ovat niin modernin oloisia vaunuja aikakauteensa.Taisivat vasta Sim-sarjalaiset olla seuraavat vastaavat vaunut? | |
| 16.04.2008 16:54 | Harri Pesonen: | Onkohan lämittäjältä unnohtunut lspio tenderin päälle, Ihme että pysyy matkassa mukana lie määränpäähän pääsyt tai on pudonnut linjalle...... | |
| 17.05.2009 14:54 | Teemu Ahlholm: | Uskomattoman hieno kuva! | |
| 19.05.2009 09:48 | Tapio Muurinen: | Tämä on niitä harvoja värikuvia, joita onnistuin saamaan Ristosta liikkuvaan junaan Haminan seudulla. Toinen tapaus taitaa olla 1082. Olin jo tuolloin vaihtanut maisemaa, ja Ristotkin olivat käyneet harvinaisiksi Haminan radalla. Jonain viikonvaihteen seudussa käydessäni lapsuudenkodissani kuulin ratapihalta tuttuja vislauksia, silloin kamera matkaan ja sopivaan paikkaan vähäksi aikaa asemiin. - Vielä 1973 ollessani kesätöissä Iisalmen - Ylivieskan radan varressa (majapaikka oli) sain liikkuvia Ristoja filmille. Mutta ne olivatkin sitten viimeiset. - Joskus unissa näkyy hienoja Risto-trippejä. |