??.08.1969 / Riihimäki, Riihimäki
??.08.1969 P1 otti suunnan itään 13.30. Juna oli Kaakkois-Suomen tärkein päiväpikajuna. Huru-12 jyrisee pitkän junan keulassa. Vaunusto on ihanasti peltiä ja puuta sekaisin. Ravintolavaunussa oli ruokailumahdollisuus. Jossain vaiheessa junassa vedettiin myös Moskovan makuuvaunut. Veturi kaartaa jo Riihimäen lasitehtaan kohdalla. Sen jälkeen on tiilitehdas korkeine savupiippuineen, ja ensimmäinen seisake, Kokko, mutta me jatkamme komeasti Lahteen, jonne on tulo 14.12.
Kommentit
| 28.04.2006 12:44 | Miika Rissanen: | varo nopeuslätkää... :) | |
| 28.04.2006 12:55 | Kimmo Pyrhönen: | Ensinäkemältä tämä olisi voinut olla kuva jostakin sivuradalta, ei yhdestä tärkeimmistä valtasuonista. Sen verran noita rentunruusujakin tuossa aivan radan vieressä kukkii. Toisaalta olen nähnyt Savon radaltakin sellaisia kuvia, etten olisi i k i n ä uskonut, että sieltä ovat. Mutta näin on vannotettu ja uskottavahan se on. Tietyt osuudet olivat ennen perusparannusta aika antiikkisen näköisiä, kun aluskasvillisuutta ei oltu enää tuhottu ja hiekkapenger oli ikivanhaa. | |
| 28.04.2006 13:26 | Tapio Muurinen: | Maisema on tosiaan luonnonläheinen ja kesäinen kaikkine tuoksuineen. Relekoppi ja sähköpylväät ovat viksallaan haluamiinsa suuntiin, mutta lasitehtaan ilves ojentelee ryhdikkäänä tassuaan tehtaan katolla. Tässä kaarteessa eteläinen ja pohjoinen raide olivat aika kaukana toisistaan. En muista, miten ne nykyisin ovat. | |
| 28.04.2006 13:52 | [Tunnus poistettu]: | Nyt kun Tapio mainitsit tuon, että tässä kaarteessa linja-raiteet olivat kaukana toisistaan niin näinhän se oli. (Jotkut asiat tahtovat aikojen saatossa vain niin helposti unohtua). Tässä vinkki kuvassa Trumpan nokikaapin edessä näkyy tämä itäänpäin Lahteen kääntyvä yksittäinen linjaraide http://vaunut.org/kuvasivu/12274 Riksuun kääntyvän linja-raiteen ollessa paljon kauempana ja jäädessä Trumpan taakse ja vilahtavan vain kahden tolpan välistä lähempänä. | |
| 28.04.2006 13:55 | Jouni Hytönen: | Asiallista nähdä tällaisia vanhoja värikuvia. | |
| 28.04.2006 14:24 | Olli Keski-Rahkonen: | Nykyäänhän tällä kohtaa on eteläisen ja pohjoisen raiteen välissä ns. Rekolan tarha, jossa säilytetään Eil-vaunustoja. | |
| 28.04.2006 17:26 | Jorma Toivonen: | Tässä vaiheessa tiilitehtaasta jäljellä enää piippu. Paloi komeasti eräänä elokuisena iltana 60-luvun alussa. Hataran muistikuvani mukaan idän lähtö- ja tuloraide olisivat olleet sama vielä 60-luvun puoliväliin asti. Erkanemisvaihde saattoi sijaita linjasuojastustolpan jälkeen. Jussilan ylikäytävän puomivahti kävi kääntämässä vaihteen aina tarpeen mukaan. Oikean puoleinen raide oli ennen ratapihan "vetopätkä" (tai jonkinlainen laskumäki). | |
| 28.04.2006 17:57 | Tapio Muurinen: | Tiilitehtaan piippu näkyy oikeassa reunassa punaisen varastorakennuksen takana. Rata kaartaa koko ajan niin, että mennään varaston tältä puolelta. Onko tuo oikeanpuoleinen vetoraide niiltä ajoilta, kun tavarapiha sijaitsi asemarakennuksen edessä? | |
| 28.04.2006 18:18 | Jorma Toivonen: | Korttion ratapiha valmistui vasta 50-/60-luvun vaihteessa. 50-luvun alussa nykyisellä "ala-ratapihalla" oli kymmenkunta raidetta, paljon lyhyempiä kuin nykyään ja myös sen etelä-puolella oli vetopätkä/laskumäki. Alueella sijaitsi myös jonkinlainen hiilivarasto. Koottinkohan sinne pohjoiseen lähtevät tavarajunat, koskei aseman raiteilta 12 - 23 näyttäisi olevan vaihdeyhteyttä pohjoiseen. (ratapihakartta v.1952) | |
| 29.04.2006 00:02 | Ari Palin: | Oi mikä kuva! Ei taida enää olla paljon samankaltaisuutta nykypäivään. Itse tunnistin kuvanottopaikan kuitenkin tuosta pitkästä vaaleasta rakennuksesta, joka taisi olla jäljellä vielä 90-luvullakin. | |
| 01.05.2006 17:44 | [Tunnus poistettu]: | On tässäkin maisemat muuttunu. Hieno kesäinen kuva! | |
| 03.05.2006 20:37 | Miikka Leppänen: | Onpa Riihimäki muuttunut tästä kuvasta!Komea kuva! | |
| 06.09.2009 21:51 | Tapio Muurinen: | Pitkistä P1:stä vielä. - Muistaakseni Onkamon radan valmistuttua myös Joensuun vaunut kulkivat tässä junassa, aluksi vain kesäaikana. 1970-luvun alkupuolella myös neuvostoliittolaisten vaunujen lukumäärä kasvoi http://vaunut.org/kuva/36850 Hr13 jaksoi vetää paremmin kuin isoveljensä. Lopulta kuitenkin P1 kasvoi liian suureksi ja P9 pantiin kulkemaan omana junanaan. 1960-luvun alussa Moskovan vaunut tuotiin Kouvolaan P75:ssa. | |
| 06.09.2009 22:07 | Petri Nummijoki: | Mutta P75:ssa Moskovan vaunut olivat 60-luvun alussa vain talvikausina 1960-61 ja 1961-62 mikäli aikatauluihin on uskominen. Kesällä oli kulussa P9 Helsingistä saakka, joka kuljetti neuvostoliittolaiset vaunut. P9 oli kai Hv-vetoinen vielä vuonna 1961. P75:ssa lienee myös ollut kiitettävästi mittaa tuolloin talvikausina ainakin lauantaisin, kun junassa oli suomalaisia vaunuja Kuopioon, Kouvolaan ja Imatralle (P705) sekä Moskovan vaunut päälle. | |
| 06.09.2009 22:14 | Eljas Pölhö: | P9/P10 oli viimeinen Hv3-vetoinen pikajunapari Helsingin ja Kouvolan välillä. Näin P9:n usein Hyvinkäällä. Ehkä olin menossa koululta urheilukentälle urheilutunnille (tai päinvastoin) juuri sopivaan aikaan. Siinä oli aina 990-sarjan Hv3. | |
| 06.09.2009 22:31 | Petri Nummijoki: | Mm. Resiina-lehdessä on väitetty, että junassa P9/10 käytettiin Tampereelta lainassa olleita Hv3-vetureita 781, 784 ja 785. Voisiko selitys olla sellainen, että ko. junia ajettiin 780-sarjan Hv3-vetureilla vuonna 1961 ja 990-sarjan Hv3-vetureilla 1960, jolloin Hv3-sarjaa oli vielä Kouvolan varikolla? | |
| 07.09.2009 00:06 | Eljas Pölhö: | Voi olla, koska en muista vuotta enkä vielä tuolloin kirjoittanut kunnollisia muistiinpanoja. | |
| 14.10.2012 19:30 | Esko Ampio: | Etäämmällä oleva punainen varastorakennus oli ns. "Alangon varasto", Riihimäen Sähkökonepajan, sittemmin Sähkötyökuntien Toimisto, Hyvinkää, käytössä. Säilytettiin kaapeleita, viestipylväiden orsia, niiden tarvikkeita, ym. Varasto oli myös radan vasemmalla puolella. Pylväässä oleva valaisintyyppi on "U3". Niitä näkee nykyään Turun Kiskoliikennekerhon pienoisrautatiessä, toimivina malleina. |