17.06.2006 / Turenki
17.06.2006 Turengin asema kuvattuna raiteen 1 laiturilta.
Kommentit
| 20.06.2006 21:55 | Sakari Kestinen: | Tuo puulaituriosuus on jännä =) | |
| 20.06.2006 22:33 | Ari Palin: | Tällä, kuten muutamalla muullakin Riihimäki-Tampere -välin seisakkeella on taajamajunien pysähtymisraide erikseen, jolloin taajamajuna voi pysähtyessään päästää nopeamman junan ohitseen. Mutta kuten kuvastakin näkyy, erillinen pysähtymisraide on vain Tampereen suuntaan liikennöitäessä. Toispuoleista ratkaisua on käytetty myös Riihimäen eteläpuolella Lustikullan ja Purolan välisellä väistöraiteella, mutta siellä on Järvenpäässä ja Saunakalliossa laituri myös ohitusraiteella, jota muistaakseni yksi aamun H-juna myös käyttää. | |
| 20.06.2006 22:37 | [Tunnus poistettu]: | 27.5. SRHS:n retkelle Riihimäelle R:lla tullessani ihmettelin ohitusraiteen käyttöä Järvenpäässä. Ketään ei ohi mennyt. Lieneekö tuo normaali käytäntö sitten vai ei? | |
| 20.06.2006 23:32 | Lari Nylund: | Tässä Pendolino Sm3 7x15 sivuuttaa koeajollaan Tampereelle matkaavan taajamajunan Turengissa http://vaunut.org/kuvasivu/13919 . | |
| 21.06.2006 18:39 | Ari Palin: | Järvenpäässä kaikki pohjoiseen päin menevät lähijunat käyttävät itäisintä eli raidetta 3 välittämättä siitä, onko väistettävä nopeampaa junaa vai ei. Enää edes se aamun H-juna ei käytä raidetta 2. Kaukojunat taas käyttävät aina (ohitus)raidetta 2. Raiteen 2 ongelmana on se, että osa sen vieressä olevaa laituria on keskikohdan portaikkojen kohdalta suljettu, koska niiden ja radan väliin jää liian vähän tilaa. Toisin sanoen kakkosraiteella junien olisi pysähdyttävä siten, että junan ovia ei jäisi noin 40 metrin pituiselle suljetulle laituriosuudelle. Omasta mielestäni Järvenpäähän sopisi hyvin Haarajoelta ja Mäntsälästä tuttu ratkaisu, jossa on pysähtyville junille oma raide molempiin suuntiin (raiteet 1 ja 4) ohikulkevan liikenteen käyttäessä kahta keskimmäistä laituritonta raidetta. Reunimmaisilla raiteilla olisivat ns. reunalaiturit. Järvenpään tapauksessa läntinen pysähtyvien junien raide olisi järkevää tehdä koko Lustikulla-Purola -osuudelle, sillä jo olemassa oleva itäinenkin on sillä välillä. |