13.07.2006 / Vantaa, Koivukylä
13.07.2006 Bjökby...
Kommentit
| 19.07.2006 11:40 | Otto Karikoski: | Eipä tainnut kyltintekijä pitää pakkoruotsista... | |
| 19.07.2006 11:51 | Matti Mukkala: | Aika usein nuo kirjoitusvirheet siirtyvät tilauksesta tuotantoon. Tämä kaksikielisyys nyt on muutenkin typerimpiä keksintöjä sitten talttapääruuvin =) | |
| 19.07.2006 15:21 | [Tunnus poistettu]: | Saanko Muksu olla utelias ja kysyä ikäsi ja koulutustaustasi? Lisäksi minua kiinnostaisi tietää mistäpäin Suomea olet kotoisin mielipiteesi kanssa? | |
| 19.07.2006 15:24 | Kimmo Säteri: | Kotiseudullani Itä-Vantaalla ei tosiaan hallita ruåtsin kieltä: Pari kilometriä Koivukylän asemasta sijaitsee Päiväkummuntie eli Päiväkumpuvägen. Vai olisiko "Lövkullavägen" lähempänä totuutta, kun kerran Päiväkummulle on annettu sellainen nimi toisella kotimaisella. | |
| 19.07.2006 15:54 | Sakari Kestinen: | Tai siis Lövkullalle on annettu nimi "Päiväkumpu" joskus 1900-luvun alkupuolella kansallishurmoksessa? En tiedä tästä tapauksesta, mutta esim. Albergan kartanosta osa lohkaistiin Leppävaaran kartanoksi, ja Albergan pysäkki sai siitä nykyisen suomenkielisen nimensä Leppävaara. Toisaalta Tapiola-Hagalund -niminen alue sisältää Tapiolantien (Tapiolavägen) ja Hagalundintien (Hagalundvägen). | |
| 19.07.2006 15:57 | Sakari Kestinen: | Netistä löytyi seuraavaa tuosta Päiväkummusta: "Yrjö ja Ester Koskelainen ostivat 1920 -luvun lopulla lähes parinkymmenen hehtaarin Lövkulla -nimisen tilan. Ester Koskelainen oli suomentanut norjalaisen kirjailijan Björnstjerne Björnsonin "Synnöve Solbakken" -novellin ja käytti suomennoksessa nimeä "Päiväkumpu" Lehtikummun sijasta. N. v. 1933 Päiväkumpu -nimen käyttö alkoi paikkakunnan nimenä. Kaupunginosan nimeksi se vahvistettiin 1970 -luvulla." | |
| 19.07.2006 15:58 | Sakari Kestinen: | Tuo Päiväkumpuvägen on kyllä joka tapauksessa kauhea kielikukkanen. :D Bjökby taitaa olla lipsahdus, jota RHK:n kyltittäjä ei ollut noteerannut. | |
| 19.07.2006 16:32 | Kimmo Säteri: | Kielikysymykseen vielä: Olisiko sitten Belgian malli parempi? Tällaista on sattunut omalle kohdalle: Nousin ranskankielisessä Liegessä IC -junan kyytiin, matkani määränpäänä flaaminkielinen Leuven, eli seuraava asema. Ihmetys oli suuri, kun junan sisällä oleva näyttötaulu näytti ranskaksi seuraavan pysähdyspaikan olevan "Louvain". ...Mikä ihmeen Louvain, kun ei sellaista meinannut löytyä kartaltakaan? No, sain selville kanssamatkustajalta että Leuven on ranskaksi Louvain. Niinpä uskaltauduin junan kyytiin ja Leuveniin tultaessa junan näyttötaulu kertoi "De trein komst aan in Leuven" tjsp., siis pelkästään flaamiksi. Eli ehkä selvyyden vuoksi on hyvä kertoa molemmilla maan virallisilla kielillä pysähdyspaikkojen nimet. | |
| 19.07.2006 16:41 | Eero Heinonen: | Vantaan katujen ja kaupunginosien nimeäminen tehdään kyllä yleensä hyvinkin huolella historiaa tutkien ja kunnioittaen, joten veikkaan Sakarin löytämän tekstin perusteella kadun nimen johtuvan historiallisista syistä, varsinkin jos katu ei ole uudistuotantoa, ja sijaitsee "vanhan Päiväkummun" alueella. Virheen mahdollisuuskin on tietysti olemassa, ja aika jänniä käännöksiä Itä-Vantaalta löytyykin. Esimerkiksi oman kotivaltaväyläni toisessa päässä on huomattavasti pitempi ruotsinnos, kuin toisessa. | |
| 19.07.2006 19:35 | Ari Palin: | Vantaan Vierumäen kaupunginosassa on Haapanatie, jonka varrella osassa kylteistä on teksti "Haapanatie" ja osassa "Haapanantie". Tässä yksi RHK:lle sattunut lipsahdus: http://vaunut.org/kuvasivu/18271 | |
| 20.07.2006 00:12 | Matti Mukkala: | nynnylle: 22-vuotias tradenomiopiskelija Uudeltamaalta. Sikäli kun koko maan väestöstä puhuu ruotsia (tai sinne päin) 5,6 % eli noin 290 000 henkeä, tulee joskus miettineeksi kaikkea sitä vaivaa ja ylimääräistä kulunkia, mikä näistä kaikista aiheutuu (kokemus). Jokaisella on oikeus omaan äidinkieleensä, mutta joskus tämä kaksikielisyys vaikuttaa perin turhalta. On totta, että monien paikkojen nimet ovat alun perin ruotsinkielisiä ja siitä suomeksi käännettyjä. Toisilla paikoilla taas on historiansa nimen muodossa. Toisinaan, kuten tässä nimen merkitys voidaan kääntää ( björk -> koivu). Joskus nimillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Hauskaa kun nimiä voidaan kääntää. Suurin osa ”rantaruotsalaisista” osaa suomea varsin hyvin. Kuinkakohan moni Koivikseen matkaava suomenruotsalainen löytäisi itsensä Keravalta, jos K-junassa ei Koivukylää ruotsiksi kuulutettaisikaan. Entäpä jos taksikuski ei puhukaan ruotsia. Osaako hän viedä Alicebergsvägenille tahtovan Liisankalliontielle. …Ja mitä talttapääruuviin tulee, niin siinä tuppaa yleensä ote lipsumaan =) | |
| 20.07.2006 01:35 | Sakari Kestinen: | Muksu, uusimaalaisena varmaan arvostat sitä, että kilvet ovat kaksikielisissä kunnissa kummallakin kielellä ja VR:n kuulutukset kauttaaltaan sekä suomeksi että ruotsiksi, myös Inkoossa ja Tammisaaressa. Itseäni on oikeastaan ihmetyttänyt se, että esim. täällä Tampereella (yksikielinen kaupunki) on kylttejä Helsinkiin ja Vaasaan, tietenkin vain suomeksi, mutta keskustan suunta on usein ilmoitettu kyltillä "KESKUSTA CENTRUM". Tässä ei missään nimessä voi olla kyse siitä, ettei Tieliikelaitoksella olisi muita kuin kaksikielisiä keskustakylttejä, koska heillä on näköjään myös yksikielisiä kylttejä kaksikielisiin kaupunkeihin. Itse Centrum-teksti ei todellakaan haittaa, mutta jotenkin johdonmukaisuus puuttuu. Oikeastaan olisi hauska, jos Tampere olisi jälleen kaksikielinen. :) Johdonmukaisuutta kuitenkin puuttuu myös VR:ltä, jonka tulisi olla varsin kaksikielinen laitos: Sm4-junien sisänäytöissä määränpää lukee vain suomeksi (esim. 'R Helsinki'), sama toistuu myös asemien aikataulunäytöissä. 5,6% vähemmistön oikeuksia ei pidä ainakaan paikannimien kohdalla väheksyä, koska ruotsinkieliset nimet ovat monessa paikassa perinteikkäämpiä kuin suomenkieliset. Sitä paitsi Kotus:n ohje koskien paikannimiä kuuluu, että kunnan enemmistökielisiä nimiä käytetään ulkomaisissa kielissä. VR ei näköjään enää kunnioita tätä ollenkaan, Pännäisissäkin muistan kuulleeni "We will shortly arrive at Pännäinen", vaikka Pännäinen (Bennäs), Pedersören kunnan keskustaajama on käytännössä umpiruotsinkielinen. (Ylläpito muokannut 29.12.09 14:00) |
|
| 20.07.2006 01:43 | Sakari Kestinen: | Menee jo aiheesta sivuun, mutta oma kantani Suomen paikannimiin germaanisissa kielissä (joihin kuuluu ruotsin lisäksi mm. englanti ja saksa) on se, että ainakin perinteisen Svenskfinlandin alueella tulisi käyttää enemmän ruotsinkielisiä paikannimiä, ja suurempien kaupunkien nimet (zum Beispiel meine Heimort Tammerfors ;)) olisi syytä myös kirjoittaa vastoin nykyajan konventiota ruotsinkielisen version mukaan. Näin tehtiin järjestään ainakin toiseen maailmansotaan asti, mutta jostain syystä sitten alettiin yhtäkkiä puhua "Helsinki Olympic Games"-tapahtumasta. Nykyaikana tosin voi olla, että puhe Suomen pääkaupungista nimellä Helsingfors voi tuoda sekaannuksia, mutta sivulauseena itse käytän "in Finnish: 'Helsinki'"-fraasia. Uskon useimpien ruotsinkielisten alkup. paikannimien olevan huomattavasti helpompia ainakin germaanisen kieliryhmän puhujille kuin suomenkielisen käännöksen. Hyvänä esimerkkinä pitäisin Kauniaista ja Grankullaa, on enemmän kuin todennäköistä, että sanan "Kauniainen" ääntäminen menee enemmän pöpelikköön (Koonieinön) kuin "Grankullan" (Gränkjyla) (Ylläpito muokannut 29.12.09 13:59) |
|
| 20.07.2006 13:53 | [Tunnus poistettu]: | Muksulle, kiitäs syvään kumartaen, ettemme ole ryssän vallan alla. Silloonhan suomea puhuus vain häviävän pieni osa venäjänmaan asukkaista. Niin pieni olis määrämme, että kyltit olis varmaan vain venäjäksi. Viperazzille, centrum on kyllä aivan virallista ruotsia ja tarkoittaa kaupungin keskustaa. Voit aivan hyvin tarkistaa sen tuolta http://lexikon.nada.kth.se/cgi-bin/sve-fin .Tosin centrum kirjoitetaan pienellä eikä isollla, koska se ei ole erisnimi. | |
| 20.07.2006 21:01 | Ari Palin: | Oman lukunsa VR:n kuulutuksissa muodostaa Kokemäki, jota ei ainakaan GPS-kuulutusten alkuaikoina käännetty ruotsiksi (Kumo), vaan kuulutus oli: "Vi anländer om stund till Kokemäki.". Myöskään Kiteetä (Kides) ei käännettä, mutta on mahdollista, että "Kides" ei enää olekaan virallinen nimi. | |
| 20.07.2006 21:05 | Ari Palin: | Johannekselle: Ainakin Virossa ja Latviassa on vielä jäljellä Neuvostoliiton aikaisia tiennimikylttejä, joissa on viron/latvian kieli mukana, ja vieläpä ensimmäisenä kielenä. Tuskin Suomen osa olisi ainakaan Neuvostoliiton osana sen huonompi ollut. Tiedä sitten, miten olisi, jos olisimme / olisimme olleet suoraan Venäjän vallan alla. | |
| 20.07.2006 21:06 | Ari Palin: | Ennen vuotta 1917 Suomessa olivat ainakin asemien nimikilvet sekä suomeksi että venäjäksi. | |
| 20.07.2006 21:23 | Tauno Hermola: | No onhan se nyt aikaisemmista kuvista http://vaunut.org/kuvasivu/22199 ja keskusteluista jo tullut esiin, että Karjalan tasavallassa nimet ovat olleet ja ovat sekä venäjäksi että suomeksi. Ihme sinänsä, jos näin on ollut myös koko Stalinin kauden. | |
| 20.07.2006 22:23 | Kimmo Pyrhönen: | Heitetään nyt Tampere-aiheisee keskusteluun se lisämauste, että äidinkielenään ruotsia puhuvia on siellä vähemmän kuin venäjää puhuvia. Joten miten ne kyltit pitäisikään laittaa...? | |
| 21.07.2006 07:57 | Sakari Kestinen: | Mr Pyrhönen, tarkoitinkin hypoteettista tilannetta, jossa suomenruotsalaisia olisi Tampereella kaksikielisyyden edellyttämä määrä (väh. 3000). Sinänsä mulle passais sellainenkin kielilaki, jossa kunnan viralliseksi kieleksi olisi mahdollista tulla myös venäjä. En usko, että heti kovin moni kunta muuttuis kaksi-/kolmikieliseksi niin, että venäjä olisi yhtenä kielenä, mutta ainakin Helsinkiin palaisi kolmikieliset katukyltit muuallekkin kuin Sofiskaja ulitsalle :) | |
| 21.07.2006 07:59 | Sakari Kestinen: | Suomen kolmikielistäminen saattaisi jopa parantaa mahdollisuuksia saada Venäjän federaatiolta ainakin osa menetetyistä alueista takaisin. Eri asia on, haluaako Suomen kansa sitä. | |
| 21.07.2006 08:41 | Jouni Hytönen: | Onko kaksikielisyyden raja prosentuaalinen? Mikä onkaan tuo prosentti? Lappeenrannassa varmasti raja on melko lähellä ellei jo ylitetty. | |
| 21.07.2006 09:14 | Teppo Niemi: | Jouni: Kielilaun (6.6.2003/423 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Kielilaki ) 5 § säädetään, milloin kunta on kaksikielinen. Muita kieliä, kuin suomen ja ruotsin, nykyinen kielilaki ei tunne. | |
| 22.07.2006 07:54 | Sakari Kestinen: | Lyhyesti sanottuna: yksikielinen kunta muuttuu kaksikieliseksi, kun vähemmistökielisten osuus on väh. 8 % tai 3000 asukasta, ja kaksikielinen kunta muuttuu yksikieliseksi, kun vähemmistökielisten osuus on alle 6 % ja 3000 asukasta. Kunta voi myös halutessaan jäädä kaksikieliseksi, vaikkei kielilaki sitä edellyttäisikään, esimerkkinä Lohja. Valtioneuvoston on tämä toki hyväksyttävä erikseen. | |
| 22.07.2006 09:26 | [Tunnus poistettu]: | Kimmo: Tampereella asustelee muuten Suomen ainut suomenruotsalainen tamperelaiskoomikko, Fredi nimeltään... :-) On muuten melkolailla harvinainen ilmestys. Mites tuo Lappi tuolla Suomen perukoilla? Eikö sielläkin ole kaksikielisiä kuntia? Tuo Tepon laittama linkki ei sinällään tuonut nimenomaan tähän kysymykseen vastausta. (Joku viisas ihminen saattaisi rakentaa keskustelufoorumin tämän kaltaisille jutuille, jotka lipeävät melko pahasti ohi otsikon, mutta kun ei, niin ei.) | |
| 24.07.2006 08:23 | Sakari Kestinen: | nynny, ei ole Lapissa yhtä ainutta kaksikielistä kuntaa mallilla suomi-ruotsi (ei edes Tornio, vaikka naapurissa on käytännössä kaksikielinen Haaparanta ruotsalaisin katukyltein), mutta Inari on suomen ainoa nelikielinen kunta (suomi-inarinsaame-pohjoissaame-kolttasaame). Vissiin ainakin Enontekiö, Utsjoki ja Sodankylä ovat kaksikielisiä suomi-pohjoissaame-kuntia. | |
| 21.09.2006 23:36 | Sakari Kestinen: | Tuli muuten tuosta neuvostovertauksesta mieleeni, Virossa palautetaan Svenskestlandin eli Aibolandin vanhoja ruotsinkielisiä paikannimiä. "Norbi" on taas "Norrby" jne. | |
| 22.09.2006 02:07 | Arto Lopia: | Mul taas tuli mieleen et onks nelitahtinen mopedi parempi kun kakstahtinen? | |
| 22.03.2007 11:00 | Väinö Tervonen: | Sakari Kestiseltä tulee kyllä hämmentävää tekstiä. Mistä lähtien se on ollut meidän vikamme ja vastuullamme, että ulkomaalaiset eivät osaa suomea? Kaupunkien nimet ovat suomalaisia, eivät bulgaareja varten. Oikein hävettää jos joku suomenkielinen menee esittelemään Suomen pääkaupungin ruotsinkielisellä nimellä vaikka britille. | |
| 22.03.2007 11:05 | Väinö Tervonen: | Tsaarin Venäjästä sen verran, että siltä saimme oman virallisen kielen (suomi), oman valuutan, oman postimerkin, 1524 mm raideleveyden... kaikki reilun sadan vuoden aikana. Verratkaapa siihen "kehitykseen" 700 vuoden ruotsalaistamisen aikana. Vielä 1950-luvulla Ruotsissa lapsia rangaistiin suomen puhumisesta koulussa. Ja niistä paikannimistä: monilla oli suomenkielinen nimi jo ennen 1300-lukua, jolloin ruotsin kieli tänne tuotiin. Se miksi ruotsinkieliset nimet ovat jääneet elämään sekä kirjoihin ja kansiin, lieneekin kaikille historiantunneilta selvää. | |
| 22.03.2007 11:14 | Leo Männistö: | Tulipa mieleen eräästä kommentista tuo miten paikkakunnan nimen esittää ulkomailla... Olin pari viikkoa sitten työtapaturman takia sairaalassa Gävlessä, osoitetta kysyttäessä sanoin toki Trädgårdsgatan ja 20100 Åbo. Meni vaan siinä mielessä pieleen, ettei kukaan sattunut kysymään missä maassa kyseinen Åbo sijaitsee =) | |
| 22.03.2007 11:28 | Väinö Tervonen: | Muutenkin minua ihmetyttää suomen kielen ja -kielisyyden väheksyntä ja jopa häpeäminen. Sellaisella alemmuuskompleksilla ei pelata ainakaan suomalaisten pussiin. | |
| 22.03.2007 11:55 | Harri Haavisto: | Jep, Samovarius, englantia tupataan nykyään joka paikkaan ihan turhan paljon. Mutta kun tuo junttikieli on "kuulia" ja kansainvälistä, niin joutahaan siinä armas äidinkielemme romukoppaan... | |
| 22.03.2007 12:42 | Väinö Tervonen: | No mulle se lontoon murre on tärkeä jo ihan ammatillisesta näkökulmasta ja kansainvälisessä kanssakäymisessä se on kätevä työkalu, mutta sitä en hyväksy että omaa kansallista identiteettiä ja kieltä syrjittäisiin sen tieltä. Siksi en puhu suomalaiselle muuta kuin suomea. | |
| 22.03.2007 12:56 | Harri Haavisto: | Entäpä jos tämä "suomalainen" ei osaa suomea tai työnantajasi vaatii että jos paikalla on yksikin firman ei suomenkielinen työntekijä niin pitää käyttää englantia, myös suomalaisten kesken? No kommenttini johtui lähinnä siitä, että joskus ihmettelee sitä missä ihmeen "pirtuaali" -todellisuudessa nämä pakkoruotsin vastustajat oikein elävät. Todellinen uhka suomen kielelle ja kulttuurille kun tulee aivan muualta... |
|
| 22.03.2007 13:02 | Väinö Tervonen: | No enkös mä juuri sanonut että englanti on työkalu? Työssä sitä käytetään kun tarvetta ilmenee siinä missä ruuvimeisseliäkin. Enemmän mä ihmettelisin pakkoruotsin kannattajien virtuaalitodellisutta. Tuputetaan kansalle kieltä joka ei sille kuulu, sitä hyödytä, eikä kiinnosta. Karu totuus on, että sitä puhutaan vain rannikolla. Tätä ei vain suostuta myöntämään. |
|
| 22.03.2007 13:28 | Harri Haavisto: | Eli tingit kuitenkin periaatteestasi että puhut suomalaisille vain suomea? Ruotsilla ja venäjällä on sentään Suomessa jonkinlainen historiallinen ja kulttuurillinen tausta ja perinne. Englanti on puhdasta sodanjälkeistä tuontitavaraa. |
|
| 22.03.2007 13:36 | Leo Männistö: | Työkieli toki ruotsi. Käytännössä tulee puhuttua sitä kieltä, jonka puhekumppani osaa paremmin, ts. jos suomi menee liian hankalaksi kuunnella niin puhuu sitten ruotsia, siirretään vastaanottovaikeudet puhekumppanille. | |
| 22.03.2007 14:47 | Väinö Tervonen: | Työkalu on aina työkalu. Et nyt huomaa asian ydintä. Ruotsin perinteet ja historia ovat muuten suurimmassa osassa maata vähintäänkin kyseenalaiset, sitä kun ei ole puhuttu arkielämässä lainkaan. Kainuu ei ole Närpiö, vaikka pakkoruotsittajat niin tuntuvat väittävän. | |
| 22.03.2007 15:13 | Harri Haavisto: | Riippuu vähän siitä kenen arkielämästä puhutaan. Tuon ajan yläluokalle ruotsi oli arkipäivää ja yläluokkahan se suurimmat jäljet on historiaan jättänyt ja näihin jälkiin törmännee myös Närpiön ulkopuolella ihan tavallisessa elämässäkin. Kieli on todellakin työkalu, joten miksi siis rajoittua vain yhteen ja käyttää vasaraa ruuvien kiinnitykseen? Mais cette idée est peut-être trop complique... Mutta eihän nämä kieliriidat tänne kuulu joten olisi molempien parempi vaieta asiasta? |
|
| 22.03.2007 15:14 | Jorma Rauhala: | Kainuu->Kajanaland->Kvenland. | |
| 22.03.2007 16:11 | Timo Salminen: | Itse asiassa muutkin yhteiskuntaluokat kuin yläluokka ovat kyllä jättäneet jälkensä historiaan. Ne ovat vain toisenlaisia ja niitä on vain vasta hiljattain opittu etsimään ja tunnistamaan. Kielestä ja kansallisesta identiteetistä: ne eivät ollenkaan välttämättä ole sidoksissa toisiinsa. Käsitys niiden kiinteästä yhteydestä on kulttuurintutkimuksessa hylätty jo useita vuosikymmeniä sitten. | |
| 22.03.2007 18:44 | [Tunnus poistettu]: | Tervosen Väinölle muistutukseksi: vielä 1900-luvun lopulla saamelaisia rangaistiin saamen puhumisesta kouluissa. Täällä Suomessa. | |
| 22.03.2007 22:22 | [Tunnus poistettu]: | Ja nämäkö sitten ovat rautatieaiheisia kommentteja? | |
| 22.03.2007 22:27 | [Tunnus poistettu]: | Kyllä. Keskustelua siitä, millä kielillä rautatieympäristössä pitää toimia. | |
| 23.03.2007 18:28 | Väinö Tervonen: | Kyllähän Suomessakin on syyllistytty (mm. saame ja romanikieli) ja syyllistytään (Ahvenanmaa) kielirasismiin, en minä sitä kiistä. Kritisoin vain sitä asennetta, että ruotsalaistaminen olisi jotain suurta ja hienoa tämän maan historiassa tai että ruotsalaiset olisivat kohdelleet suomalaisia sen paremmin kuin itänaapuri. Jos joku haluaa tästä jatkaa, niin kyllä se minun puoelstani sopii mutta taidetaan jo tosiaan karata sivuraiteille tämän asian kanssa. | |