??.??.1888 / Välillä Rauma–Pori (vanha asema)
Jyrki Längman

??.??.1888 Suomen suuriruhtinaanmaan rautatie suunnitelmia vuonna 1888 Poriin ja Raumalle. Kartta.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Jyrki Längman
Kuvasarja: Sekalaisia karttoja
Lisätty: 05.08.2006 00:00
Muu tunniste
Sekalaiset: Kartta

Kommentit

05.08.2006 00:39 Sakari Kestinen: Muutama mielenkiintoinen noteeraus: Messukylä (Messuby) on kirjoitettu Messyby, samaten Urjala (Urdiala) Urtiala. Forssalla näköjään oma liikennepaika, liekö Matku? Pirkkalan kirkonkylä osoittaa nykyistä Nokiaa. Omituinen linjaus tuo Kokemäeltä Huittisten kautta Urjalaan.
05.08.2006 08:46 Jukka Voudinmäki: Matku oli vuoteen 1897 saakka Forssa samoin kuin Humppila v. 1897 asti Koivisto. Pirkkalan kunta jaettiin aikanaan Pohjois- ja Etelä-Pirkkalaksi. Nokia oli Pirkkalan kunnan keskus ja sijaitsi Pohjois-Pirkkalassa. Jotenkin näin se meni. Siksi Pirkkala lukee siinä, missä lukee.
05.08.2006 12:00 Sakari Kestinen: Tuon Pirkkalan jaon kyllä tiedän, mutta Pirkkalan varsinainen kirkonkylä on käsittääkseni nyky-Pirkkalan puolella "Etelä-Pirkkalassa", muutama kilomteri Pirkkalan kuntakeskuksesta länteen. Toki Pohjois-Pirkkala oli merkittävämpi osa pitäjää mm. teollisuutensa ja rautatien vuoksi, mutta siitä tuli kuitenkin Nokianvirran (ja tehtaan?) myötä Nokia. Jotenkin verrattavissa kehitykseen Helsingin mlk -> Vantaa.
05.08.2006 14:06 Ville Vehmaa: Tähän on merkittynä sekä Toijala, Wiiala että Akkas. Ja katsokaapas fontteja: Viiala oli tuolloin selvästi Toijalaa suurempi. Valkeakoskea ei ole merkitty lainkaan, sehän oli osa Sääksmäkeä. Nykyisin ei junissa enää kuule ruotsinkielisissä kuulutuksissa Lemboisia, sillä Lempäälä on ruotsiksi Lempäälä.
16.08.2006 23:04 Sakari Kestinen: Ei nyt aivan noinkaan, nykyruotsissa Lempäälä ja Lembois ovat rinnakkaiset muodot, joista Lempäälä on nykyisin enemmän käytetty. Lembois-muodon etymologia tulee Lempoisten kylästä, joka on Lempäälän aseman itäpuolella.
15.11.2015 15:22 [Tunnus poistettu]: Ennusteet toteutuneet.
15.11.2015 17:04 Kari Haapakangas: Suunnitelmista näkee, että Kokemäenjoen siltojen rakentamista on hieman aristeltu.
15.11.2015 19:08 Kimmo T. Lumirae: Vitikkala on Kokemäenjoen siltojen itäranta.
16.11.2015 00:19 Tunnus poistettu: "Witikkalan" linjauksessa huomio kiinnittyy siihen, ettei mikään kartan suunnitelmista toteutunut sellaisenaan. Yhtenäisellä viivalla piirretty linjaus kulkee Kokemäenjoen suurimman saaren, Kiettareenluodon kautta. Rata rakennettiin kulkemaan lopulta Vitikkalansaaren kautta, mutta selvästi jyrkemmin etelään kaartuen, kuin katkoviivoitetussa linjauksessa. Kartta on toki yleisluontoinen monella tapaa. Kartassa esiintyvä Puurijärvi, johon Sääksjärvi laskee vetensä, on piirretty alkuperäisessä koossaan ennen 1870-luvun huomattavaa järvenlaskua. Kiettareenluodon eteläpäässä taas todella oli Raijalanjärvi, joka kuivattiin 1930-luvulla laidunmaaksi.
16.11.2015 15:21 Kari Haapakangas: Nopeakin karttatarkastelu paljastaa syyn Kiettareenluodon kiertämiseen. Hankala kalliomaasto olisi vaatinut kalliita leikkauksia, joten kierrettiin sitten pohjoisempaa Vitikkalansaaren ja Risteen kautta, vaikka silloin tarvittiinkin "ylimääräinen" silta.
30.04.2020 20:21 Erkki Nuutio: Rauman radan rakennuskertomus (pk-ruotsin etätehtävä) : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/1131900?page=13 . Karttapiirokset : s. 91 & 93 .

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!
<< Kuvalista >>