06.09.2003 / Mäntsälä
06.09.2003 Sr2 3230 halkoo ilmaa Mäntsälässä klo 11:50 nopeudella 160 km/h.
Kommentit
| 03.09.2006 23:02 | Jouni Parkkonen: | Mikähän kumma mahtaa olla logiikkana siinä, että IC2-junilla ei ajeta missään päin Suomea 200 km/h, vaikka rata, kalusto ja Sr2-veturi sen mahdollistaisivatkin? Esimerkiksi oikoradalla painetaan menemään enintään "vain" 160 km/h, vaikka kovempaakin olisi mahdollista päästellä. Minusta tämä on käsittämätöntä niin kaluston kuin infrankin tehokkaan ja täysimittaisen käytön puutetta, jolla ei ainakaan edistetä joukkoliikenteen käyttöä. | |
| 03.09.2006 23:25 | Sakari Kestinen: | Ei taidettu kuudes syyskuuta 2003 kulkea Mäntsälässä tällä kalustolla :) | |
| 03.09.2006 23:25 | Sakari Kestinen: | Jouni, samaa olen itse ihmetellyt. Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että VR pelkäisi matkustajien katoa pendolinoista IC2-juniin. | |
| 04.09.2006 00:12 | Kari Rautio: | Nyt en ymmärrä. Pääsääntöisesti oikoradalla IC2-junat kulkevat aikataulun mukaan molempiin suuntiin 6 minuuttia nopeammin kuin IC-junat. Pendolinot kulkevat sitte vielä 6 minuuttia IC2-junia nopeammin. Kuinka pieni SN on IC-junilla oikoradalla jos se häviää kuusi minuuttia tuolla matkalla IC2:lle joka häviää 60km/h erolla Pendolinoon myös kuusi minuuttia. | |
| 04.09.2006 00:20 | [Tunnus poistettu]: | En minäkään oikein ymmärrä. IC:t on ajateltu vedettäviksi (myös) Sr1:llä, jolloin sn on 140 km/h. Kuvittelin kerrostalojen aikataulujen olevan suunniteltu sn 200:lle, mutta kuulin jo aiemmin olleeni väärässä, se on siis 160 km/h, sama kuin Sm4-Z-junilla. | |
| 04.09.2006 09:19 | Jouni Hytönen: | Tuskin on edes Pendolinojen aikataulut vedetty niin kireälle, että koko matka olisi ajettava suurinta sallittua nopeutta pysyäkseen aikataulussa. | |
| 04.09.2006 09:29 | Jouni Hytönen: | Keskinopeudet noilla ajoajoilla Tikkurilan ja Lahden välillä eri junatyypeille: IC 120 km/h, IC2 138,9 km/h ja S 165 km/h. | |
| 04.09.2006 09:31 | Jouni Hytönen: | Heh, H 235 eli Eil-juna: ajoaika 40 min, keskinopeus 132 km/h eli reilusti korkeampi kuin IC-junalla. Sn lienee myös Eil-junalla 160. | |
| 04.09.2006 09:34 | Otto Siren: | Joo,kyllä Eil vaunuilla pääsee 160km/h. | |
| 04.09.2006 09:36 | Jouni Parkkonen: | Eipä ole Pendojen aikataulut oikoradalla niin kireät, että pitäisi ajaa koko ajaa 220 km/h. Tämä perustuu kokemukseeni 03.09. S1:llä Hki-Lh, jolloin pääradalta oikoradalle käännyttäessä madeltiin ensin muutama kilsa sellaista 100-110 km/h ennen kuin lähdettiin kiihdyttämään kohti 220 km/h. Silti oltiin käytännössä ajoissa Lahdessa (ehkä saman 1-2 minuuttia myöhässä, minkä verran lähdettiin myöhässä). Pääsääntöisesti Pendo ajoi oikorataa pitkin noin 210-220 km/h, vaikka välillä käytiinkin 221 km/h:ssa. :) Eilen palasin takaisin IC2 114:lla Lh-Hki ja vauhti keikkui 140-160 km/h:n välillä. IC-junien aikataulu on mitoitettu 140 km/h, koska niitä ajellaan myös kaalihäkeillä (Sr1). Ihme touhua. Onkohan VR:n seuraava taktiikka nopeuttaa oikoradan junia, jos nähdään, että junat pysyvät näillä aikatauluilla ajoissa ja että aikatauluja olisi varaa vielä hieman kiristää? | |
| 04.09.2006 09:43 | Jouni Parkkonen: | Kommentoin vielä tästä matkustajien siirtymispeloista junatyypistä toiseen oikoradalla. Jos VR:llä on kerta pelko takamuksessaan siitä, että matkustajat eivät käyttäisi Pendoja, jos IC2:lla ajettaisiin 200 km/h oikoradalla, niin voi aivan oikeutetusti kysyä, että mikä ihme motivoi matkustajia käyttämään sitten IC2-junia, joilla ajetaan yhtä lujaa kuin Z-junillakin? IC2:n ja lähijunan lipullakin on kuitenkin myös hintaeroa, kuten IC2:n ja Pendoliinon lipun hinnan välillä. VR voi kuitenkin jo tällä hetkellä jossain määrin vaikuttaa matkustajien kulkemisvalintoihin, kun se laittaa Pendot kulkemaan ns. suosituimpina kulkuaikoina. Minusta jokaisen junan konsepti on erilainen toisiin juniin verrattuna. Pendo ei ole IC2 eikä IC2 ole lähijuna. Vast'edes en kyllä suostu ihan helposti käyttämään IC2-junaa, ihan vaan periaatteesta, jos sillä ajetaan kerran yhtä lujaa kuin Z-junalla eikä Z-juna ole IC2-junaa kuin pari minuuttia hitaampi muutaman lisäpysähdyksen vuoksi. | |
| 04.09.2006 09:56 | Tomi Lapinlampi: | Varsinainen syy IC2-junien Sn160:een oikoradalla(kin) lienee kuitenkin se, että kalusto ei tällä hetkellä saa tai voi kulkea nopeammin: Sr2-vetureita remontoidaan kuuleman mukaan parhaillaan (ajomoottorien tiivisteet, telimuutoksia, EP-jarrut?) jotta Sn200 olisi mahdollinen. Vasta osa vetureista on korjattu. Näin ollen kahtasataa pitäisi kai päästä ensi vuoden alussa. Nyt voi tietysti kysyä, että eikö VR:llä tiedetty milloin oikorata valmistuu ja voitu suunnitella kaluston kunnostusta niin että uutta rataa voisi hyodyntää täysipainoisesti heti alusta saakka...? | |
| 04.09.2006 09:58 | Mika Hakala: | Ei pe**ele kun otti eilen niin päähän. tämän saatanan takia on koettava niin paljon harmia ettei optimistinen ajattelu tule mielekään. luin eilen etelä-karjalaa ja liikutuin niin kun jopa viitisenkymmentä päätä tuli hyvästelemään ainokaista. ja ne yöjunat kaikkineen... Eikö tämä saatanan helsinkiin keskittyminen jo ala tulla tiensä päähän. "He toivat puolisuomea ja pälä pälä", uusi juna-aika tulee ja vie jokaisen mehdit vr:n mainostamaan "helppo matkustaa" tyylin helposti... Oi kun jokun hyvä terminaattori tai terroristi jästö ottaisi vastaan tehtävän tän.. tuhotkaa ne sillat ja palauttakaa demokratia koko maahan... (Ylläpito muokannut 29.12.09 13:57) |
|
| 04.09.2006 11:36 | [Tunnus poistettu]: | Jouni: Z- ja IC-junien ajoaika on Hki-Lh-välillä sama (tunti). IC²-junat ovat nopeampia (54 min). Hinta on IC- ja IC²-junille sama. | |
| 04.09.2006 11:54 | : | IC² aikatauluja ei laadittu 200 km/h siitä syystä, että Sr2+kaksikerrosvaunut vaativat toimivat EP-jarrut. Kaikista Sr2:sta ei löydy EP-jarruja vaan nrosta 3221 eteenpäin. Jokainen voi omassa pienessä mielessä miettiä mitä vaatimuksia se asettaa kalustokierrolle. Aina pitäisi olla 3221-3246 väliltä oleva Sr2 ja entäpä jos sinne ei syystä tai toisesta saadakaan toimivilla EP-jarruilla varustettua Sr2:sta? On siis helpompaa ja varmempaa laatia aikataulut 160 km/h nopeudelle. Siihen, miksi EP-jarrujen toimintavarmuutta ei ruvettu aiemmin tutkimaan, en ota kantaa. | |
| 04.09.2006 13:06 | Simo Toikkanen: | Kaluston heterogeenisyys on aina huono juttu (vrt. esim. kuinka kävi muutamiin Sr1:iin asennettujen Eil-vaunujen oviohjauksen ja vessattomien Sm2-runkojen kanssa) ja niinpä alkupään Sr2-vetureihin on alettu asentaa EP-jarrujen pistorasioita SA3-kytkimen molemmin puolin. Esim. kuvassa http://vaunut.org/kuvasivu/28975 (Sr2 3214) ne näkyvät hyvin. | |
| 04.09.2006 15:07 | Jouni Parkkonen: | Kyllä jossain VR:n päässä on oltava jotain todella pahasti vialla, jos kerran ei ole alusta lähtien ajateltu Sr2-veturien toimivuutta ja käyttöä 200 km/h nopeuksissa, vaikka itse veturilla pitäisi päästä 210 km/h (ennen 230 km/h). Ainoa hyvä asia tässä on, että aiempia tekemättömyyksiä korjataan nyt. Koko touhu pistää lievästi sanottuna vihaiseksi. | |
| 04.09.2006 15:10 | Juhani Pirttilahti: | Jos nyt vasta alkaa löytymään ratoja, joilla voi ajaa 200 km/h veturijunalla, niin ei ole mitenkään ihme, ettei sitä ole koettu tarpeelliseksi. Sr2:ssa on ilmeisesti paljonkin korjattavaa (pyöräkerrat, telit, ep-jarrujen lisäys), ennen kuin sillä voi ajaa edes kahtasataa. | |
| 04.09.2006 15:21 | Jouni Parkkonen: | En kiistä sitä, että näitä nopeita ratoja olisi ollut kauheasti silloin kun Sr2-veturit tulivat maahan 1990-luvulla. Uskon kuitenkin vahvasti, että jos 200 km/h:n nopettava edellyttävät asiat, kuten ep-jarrut, olisi laitettu veturiin jo alusta alkaen, siis rakennusvaiheessa, olisi se todennäköisesti tullut halvemmaksi kuin tehdä se erillistyönä vuosia myöhemmin. | |
| 04.09.2006 16:21 | Petri Nummijoki: | Lahden oikoradasta ei ollut rakentamispäätöstä, kun Sr2-veturit tilattiin 1992 eli ei ollut varmaa, että niillä voidaan koskaan ajaa kaupallisessa liikenteessä yli 160 km/h. Miksi siis varustaa veturit 200 km/h kulkeviksi, kun kysymyksessä olisi voinut olla täydellinen hukkainvestointi ja muutokset on mahdollista tehdä myös jälkeenpäin? | |
| 04.09.2006 20:56 | Eero Heinonen: | Onko kellään edes käynyt mielessä, että koko maan kattavan vaihtopaletin toimiminen vaatii sen, että joka rataosalla ei ajeta niin paljon kun juna kulkee ja rata sallii... Kun eka erä Marsuja silloin joskus kultaisella 90-luvulla oli suunnittelupöydällä ja tuotannossa, ainakin ep-jarruja käyttävä kalusto oli Suomessa pelkkä haave, jos sitäkään. En sitten tiedä olisiko ulkomailta löytynyt vastaavan varalle esimerkkiä... Se, että telejä joudutaan vahvistamaan, pyörien profiilia joudutaan muuttamaan jne. ei tietenkään ole ollut suunniteltua vetureiden hankintavaiheessa. Kaikessa kalustossa ilmenee erilaisia, uusia ominaisuuksia käytön myötä. Hyvä esimerkki on vaikka uusi museodiesel Dv16 2038. | |
| 06.09.2006 20:24 | Jani Arponen: | Lahden oikoradan rakentamispäätös tuli vuonna 2001, joten kaluston trimmaukseen on ollut kyllä jo viisi vuotta aikaa. Kaiken lisäksi oikorata on kyllä ollut yksityiskohdissaankin suunnittelupöydällä jo 1990-luvun alusta, ellei kauemminkin. Kysymys kuuluukin oliko joitakin teknisiä tai taloudellisia esteitä sille, ettei ep-jarrujen asennuksiin ja muihin toimenpiteisiin ryhdytty viimeistään jo vuonna 2001 tai 2002 kun oikoradan tulo oli varmistunut. Lisäksi Hki-Tre-rata on suurimmaksi osaksi niin suora, että kenties marsun vetämät ic-kakkoset voisivat silläkin välillä käyttää suurempaa nopeutta kuin 160 km/h , ep-jarrujen kanssa tietenkin. Tilatessa uutta kalustoa pitäisi mielestäni pyrkiä mitoittamaan huippunopeus ja tekniset seikat arvioituja tulevia tarpeita varten, mikäli se on teknisesti mahdollista eikä tule kohtuuttoman kalliiksi. Se, että kaluston tilaushetkellä nopeita ratoja ei ole, ei tarkoita sitä, ettei niitä tulevaisuudessa voisi olla. Tällä nykyisellä logiikalla vielä 1970-luvullakin olisi pitänyt tilata kalustoa, jonka huippunopeus on korkeintaan 120 km/h. | |
| 06.09.2006 20:45 | Jani Arponen: | Kun nyt puhutaan veturipulasta erityisesti Sr2-vetureiden osalta, kannattanee muistaa, että loppupään Sr1-veturit (olikohan nrot 3099-3112) olivat aiemmin mitoitettuja 160 km/h nopeuteen. Tiedän, ettei vetureissa teho riittänyt pitkien, esim. 8-vaunuisten junien vetämiseen 160 km/h nopeudella. Mutta riittivätkö teho ja muut tekniset ominaisuudet esim. neljän vaunun IC-junien vetämiseen 160 km/h? Jos riittivät, miksei loppupään susia voitu pitää 160 km/h-kykyisinä, ja vetää esim. Hki-Tku IC-junia Sr1:llä. Tällöin marsuja olisi säästynyt ainakin muutamia niin, että niillä oltaisiin voitu ajaa oikoradan pidempiä IC-junia 160 km/h. Mielestäni on sumutusta mainostaa rataa nopealle liikenteelle tarkoitettuna ja ilmoittaa, ettei pikureita voi uudelle radalle laittaa kun nopeustason pitää olla vähintään 160 km/h. Ja pidemmillä IC-junilla ajetaan kuitenkin 140 km/h! Lisätietoja liittyen Sr1: n teknisiin ominaisuuksiin otetaan mielellään vastaan. | |
| 06.09.2006 22:22 | Arto Lopia: | Voisiko olla että suuria nopeuksia varten viritetyt telit olisi vaikkapa rataa turhanpäiten enemmän rasittavia kuin hitaammille nopeuksille sovitetut ja siten käytännössä huonompia? Nämä tekniset asiat ovat kyllä siinä mielessä ongelmallisia ettei tavallinen harrastaja niistä todennäköisesti mitään ymmärrä. | |
| 07.09.2006 00:37 | [Tunnus poistettu]: | http://vaunut.org/havainto/2280 ja sen ensimmäinen (tätä kirjoitettaessa ainoa) kommentti. | |
| 07.09.2006 13:40 | Petri Nummijoki: | Mutta 90-luvun suunnitelmissa oikoradallakin oli tarkoitus ajaa vain Pendolinolla yli 160 km/h. Ei suuremman nopeuden tavoittelu IC-junilla tunnu järkevältäkään niin kauan, kuin Lahdesta eteenpäin ajetaan 140-160 km/h. Sn200-valmius maksaa kalustossa arvatenkin maltaita ja saavutettava ajansäästö olisi noin 5 min Helsingin ja Joensuun välisellä matkalla. | |
| 07.09.2006 14:00 | Petri Nummijoki: | Sr1:ssä oli ongelmia ainakin kulkuominaisuuksien kanssa ja ilmeisesti kuljettajatkaan eivät siitä noissa nopeuksissa pitäneet. Helsingin ja Tampereen välinen rata on puolestaan Hyvinkään pohjoispuolelta alkaen kaikkea muuta kuin suora. Tuskin siellä on yhtäkään kohtaa, jossa voisi ajaa esim. 30 km:n matkan yhtäjaksoisesti yli 160 km/h ja lyhyemmillä pätkillä suuremmasta nopeudesta ei olisi juuri iloa. | |
| 07.09.2006 19:26 | Jani Arponen: | Kiitos täsmennyksistä! Pitää täysin paikkansa, että aikasäästö ei ole suuri, ennen kuin Lahti-Luumäki peruskorjaus valmistuu. Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan nopeutetaanko aikatauluja tulevaisuudessa. Osittain kysymys on ainakin itselleni periaattesta. Jos VR on perustellut suuria kalustohankintojaan sillä, että kaluston tulee olla nopeakulkuista, tulisi sitä mielestäni myös hyödyntää täysipainoisesti siellä, missä se on mahdollista. | |
| 26.11.2006 14:12 | Olli Aalto: | IC71 ajoi 18.10 oikoradalla 153km/h...Miks ei se ajanu 160km/h? | |
| 26.11.2006 14:29 | Lari Nylund: | Olli: Junien aikataulut suunnitellaan 10% pienemmälle nopeudelle kuin junan suurin sallittu nopeus on. Näin saadaan aikatauluun pientä pelivaraa myöhästymistilanteita varten. Oikoradan InterCity-junien aikataulujen suunnittelussa käytetään käsittääkseni nopeutta 126km/h, jolloin junalla on sn 140. Tämä Sr1-vetureiden suurimman nopeuden mukaisesti. Jossain tapauksissa aikataulu on suunniteltu Sr2-vetoiselle junalle, jonka sn 160 ja aikataulun suunnittelussa käytettävä nopeus 144km/h. Juna pysyy siis aikataulun mukaisesti kulkiessaan siinä ajamatta suurinta mahdollista nopeutta. Toisaalta esimerkiksi muun liikenteen vuoksi ei ole järkevää ajaa hirveästi etuajassa, koska se saattaa aiheuttaa turhaa odottamista. Oikoradalta tultaessa esim. Hakosillassa, jos Riihimäen suunnasta on tulossa taajamajuna. Aikataulun suunnittelusta voi varmasti kertoa vaunut.orgin aikataulusuunnitteluosasto, jos haluavat. | |
| 26.11.2006 14:31 | Mikko Mäntymäki: | Varmaan siksi että pysyi tuollakin vauhdilla aikataulussa, mitä järkeä on ajaa juna kymmenen minuuttia etuaikaan? | |
| 26.11.2006 14:33 | Mikko Mäntymäki: | Lari veit sanat suustani, yritin selvitää samaa asiaa Ollille. | |
| 22.01.2007 18:14 | Olli Aalto: | Kerran IC2:lla matkustaessani kuulin yläkerrassa ilmavirran aiheuttamaa ulinaa joka kuuluu pendoissa vasta nopeuden 196km/h:n jälkeen. Herää kysymys, ajoiko tämä kenties kahtasataa? | |
| 22.01.2007 20:07 | Juhani Pirttilahti: | Pendoissa kuuluva korviavihlova "vihellys" alkaa kyllä kuulumaan noin 170 km/h nopeudesta ylöspäin ja ääni tulee jostain ilmastointilaitteista tms. Ettei olisi ilmanottoaukko, mikä siellä viheltää? Virroittimet pitävät myös melko kovaa mekkalaa. Sitäpaitsi noissa vaununäytöissä oleva "matkanopeus" on 10s keskiarvoperiaatteella laskettu eli todellisuudessa se oikea nopeus on aina jonkin verran toinen luku, kuin mitä näytössä lukee. Ja aikataulusuunnittelussa lasketaan myös täyden Sn:n mukaan joitain liikennepaikkavälejä, kuten esim. Pohjankuru-Ervelä välin ajoaika on 160 km/h keskinopeuden mukaan laskettu (pendoilla 180 km/h mukaan). | |
| 22.01.2007 20:17 | [Tunnus poistettu]: | Miksi näytössä oleva nopeus on laskettu 10s keskiarvoperiaatteella? Eihän siinä ole mitään järkeä. Sitäpaitsi numerot vaihtuvat ajoittain selvästi tiheämmin kuin 10s välein. | |
| 22.01.2007 20:34 | Jukka-Pekka Manninen: | Veikkaisin että arvot otetaan tiheämmin kuin 10s välein ja keskiarvo lasketaan sen viimeisimmän 10 sekunnin ajalta. Tarkoitus on tasata mm. GPS:n pienistä paikannusvirheistä johtuvaa tuloksen hyppimistä. Mitä pidemmältä ajalta keskiarvo lasketaan, sitä vähemmän lukuarvo hyppii, mutta toisaalta sitä pahemmin se laahaa todellisuutta jäljessä. Kulloiseenkin sovellutukseen sopivan ajanjakson haku onkin omanlaistansa taidetta. | |
| 22.01.2007 20:39 | Juhani Pirttilahti: | Tossa just meni pendo 200 km/h ikkunan takana, niin voisin sanoa että se on virroitin, mistä se "ulina" pendossa aiheutuu. | |
| 22.01.2007 21:54 | [Tunnus poistettu]: | No niin, GPS:n virheistä ja "virheistä" on ollut puhetta jo pari kertaa aikaisemminkin, joten en jatka enää tästä. | |
| 23.01.2007 08:53 | Juhani Pirttilahti: | Tarkoitus tolla 10s keskiarvolla oli vain ilmaista, että vaununäyttöjä säätävässä softassa lienee tuommoinen keskiarvojen mittaus, joka vaikuttaisi toimivan pitkällä (n. 1 ... 666 s, aika tosiaan vaihtelee) viiveellä. En todellakaan tiedä miten asia on, joten älkää ottako liian tosissaan. :-) | |
| 23.01.2007 17:43 | Olli Aalto: | Se voipi olla se virroitin, sillä kahdella ainoalla pendomatkallani olen istunut aina vaunussa 4. | |
| 29.01.2007 21:42 | Tauno Hermola: | Eikä tainnut silloinkaan tulla yhtään sen selvemmäksi, se GPS:n nopeustarkkuus meinaan ;-) | |
| 30.01.2007 12:36 | [Tunnus poistettu]: | Kukin tulkoon uskollaan autuaaksi... |