09.09.2006 / Gävle, Ruotsi
09.09.2006 Tällaisia R-sarjan vetureita on ilmeisesti käytetty aikoinaan ainakin Kiruna-Narvik radan malmijunissa. Veturin saapuessa illalla tallialueelle, tuli illan ohjelmaan pieni lisäys. Kun tämä raskas veturi oli ajettu kääntöpöydälle ja veturi piti kääntää pöydällä, loppui kääntöpöydän moottorista ilmeisesti potku. No ei siinä muu auttanut kuin pyytää pyöräkuormaaja apuun, jonka avulla veturi saatiinkin ripeästi käännettyä.
Kommentit
| 15.09.2006 09:19 | Kimmo Pyrhönen: | Näinhän se, NSB hankki sarjaa 19a 2-8-0 ja SJ näitä R-vetureita 0-10-0. Vuosina 1940-1944 oli yksi R lainassa NSB:llä, aluksi numero 976, myöhemmin 978. | |
| 15.09.2006 09:19 | Kimmo Pyrhönen: | Kuva on muuten äärimmäisen hieno. Tilanne on vangittu hyvin, vaikka ympärillä varmaan olikin paljon kuvaajia ja liikehdintää. | |
| 15.09.2006 10:05 | [Tunnus poistettu]: | Kysymyksessä siis ruotsin vahvin höyryveturisarja. SJ:lle rakennettiin 5 R:ää vuosina 1908-1909 malmiradan liikenteeseen. Kun malmiradan sähköistys valmistui kokonaisuudessaan 1923, joutui koneet "tavallisiin" tavarajuniin. Ruotsalaiset olivat erittäin "ylpeitä" näistä R-koneistaan. - Meillä oli toisinaan ruotsalaisten harrastajien kanssa kissanhännänvetoa kumpi on näistä vahvempi, tämä vai Trumppa. (Tosin jotkut ruotsalaisetkin harrastajat pitivät Trumppia vahvempina kurkkiessaan nenä lytyssä Riksun tallien glasien läpi näitä Ämerikan ihmeitä). Mikäli ruots. ja suomalaiset käyttävät samaa kaavaa vetovoiman laskemiseen niin tämä olisi paperilla hieman vahvempi. Silti taitaisin lyödä roponi Trumpan puolesta. Näitähän myytiin yksi F-koneiden yhteydessä 1937 Tanskaan. Kolme R:ää olisi vielä tallella | |
| 15.09.2006 10:20 | Lari Nylund: | Nyt täytyy antaa Jussille pisteet kuvasta. Upeaa katseltavaa. | |
| 15.09.2006 10:24 | [Tunnus poistettu]: | Vielä 1960-luvun alussa R:iä -käytettiin raskaissa tavarajunissa (inom Dalarna) niin että vaikka kysymyksessä on heidän vahvin koneensa oli takaa työntämässä apuvetureina mm. SJ:n kuuluisia B-sarjan Ten-Wheelereitä. Näitä mahtavia spektaakkeleita onnistuivat ruotsalaiset harrastajat vielä tuolloin "ikuistaan". Näyttäis niin kuin näitä R:ä-olisi vielä aika paljon käytetty 1960-luvun alussa keski-Ruotsissa Morassa ym siellä päin heidän "herkullisilla" höyryalueillaan, jossa mm. heidän viimeiset suuret normaaliliikenteen aikaiset kaksinvetohöyrynäytelmänsä nähtiin vielä henkilöjunissakin? | |
| 15.09.2006 15:03 | Jussi Kortman: | Tuona iltana paikalla oli varmasti parisataa kuvaajaa,mutta kuten ennenkin olen todennut niin:Aina mahtuu sekaan,kun käyttää Rexonaa.Kiitokset vielä Juhani ja Koopee hyvistä tietopaketeista. | |
| 15.09.2006 16:49 | Tapio Muurinen: | Tunnelmaltaan hieno ja lämminsävyinen kuva. Oikeastaan tuo Volvon pyöräkuormaajan oranssi vilkkuvalo tekee tästä kuvan! Ja vielä melkein täysi kuu. Eikä tallin seinustalla nojaileva farkkukansakaan pahemmin haittaa :). | |
| 16.09.2006 09:28 | Sakari Kestinen: | Hvti! | |
| 18.09.2006 09:50 | Petri Nummijoki: | VR:n käyttämillä laskutavoilla tämän veturin vetovoima olisi 169 kN ja teho 1603 hv. Tr2:lla vastaavat arvot ovat 173 kN ja 1709 hv. Kitkapainoa tässä on 84,8 t ja Tr2:ssa 86,9 t. Kyllä Tr2 on siis kaikilla kolmella mittarilla vahvempi, joskin ero on vain marginaalinen. | |
| 18.09.2006 16:40 | Tauno Hermola: | No johan on löytynyt Trumpallekin tarkka teholukema! Mikäs se "VR:n käyttämä laskutapa" on? | |
| 19.09.2006 08:07 | [Tunnus poistettu]: | En ole mikään ruotsalaisten vetureiden paremmuuden puolestapuhuja vaikka useat koneet siellä erittäin hyviä omana aikanaan olivatkin (mm. A:t B:t Sb:t F:t jne). SJ ilmoittaa R:lle vetovoimaksi 18800 kg ja VR Trumpalle 17780 kg, mutta ilmeisesti laskutavat ovat erilaiset. Tällä ruotsalaiset puolustivat näkemystään R:n voimakkaammuudesta. Trumpalla olisi tässä tietysti heti asioiden näinkin ollessa muutama hyvä argumentti R:ää vastaan, johon henkilökohtaisesti uskon. | |
| 19.09.2006 14:09 | Petri Nummijoki: | Teho laskettiin kaavalla: 8,14 * tulipinta. Vetovoima taas: (0,65 * työpaine * iskunpituus * sylinterin halkaisija ^2) / vetopyörien halkaisija. Tr2:n vetovoimaksi VR tosiaan ilmoitti 17780 kg mutta tällä Ivalon kaavalla saadaan hieman vähemmän eli 17650 kg tai 173 kN ja R-veturille 17200 kg eli noin 169 kN. Tekniset tiedot otin Tr2:n osalta VR:n historiikistä ja R-veturin osalta http://www.historiskt.nu/rullande/r_loken/r_loken.html | |
| 22.09.2006 20:50 | [Tunnus poistettu]: | Nokkelana poikana Petri kirjoittaa. VR TOSIAAN ilmoittaa Tr2:n vetovoimaksi 17780 kg. Kääntäen tästä voisi tehdä johtopäätöksen, että tuo SJ:n R:lle ilmoittama 18800 kg onkin sitten jo aivan jotain muuta kuin totta. Ei tarvitse kuitenkaan loputtomasti ruotsalaisia tietolähteitä tutkia, kun löytää tuon saman. Tosin sielläkin on varmaan tietolähteestä ja laskutavasta riipuen monia totuuksia. Sempä takia olisikin hyvä jos nämä kaavat olisivat aina tiedossa, miten kukin laskien on tulokseensa päässyt. - Noin yleisesti ottaen ulkomaisissa kirjoissa esitetään monasti vetureille suurempia vetovoimia, mitä täällä niille olisi laskettu. | |
| 22.09.2006 21:11 | Tauno Hermola: | Onkos tuolle kaavalle jossain esitetty jotain perusteluja, lähinnä tuolle 0,65:lle, muuhan siinä onkin ihan koulufysiikkaa. | |
| 27.09.2006 10:07 | Petri Nummijoki: | Perusteluna on vain, että hyötysuhteen arvioidaan olevan hitailla nopeuksilla tuota luokkaa. | |
| 16.04.2015 19:32 | Hannu Peltola: | Tämä upea kuva pompsahti esille satunnaiskuvana. Jussi, et olekaan maininnut, että olet nähnyt SJ:n R-veturin ajossa. Nyt olen kade!!! | |
| 16.04.2015 22:06 | Jouni Hytönen: | Vanha kuva, mutta oma ymmärrys asiasta on välissä kasvanut. Jos näillä on vedetty tavarajunia Borlängen ja Moran välillä, on Tällbergin molemmilla puolilla olevissa nousuissa ollut varmasti hienoja näytelmiä tarjolla. Kaksi kertaa olin sattumalta Rättvikissä vuosi sitten, kun Tågabin TMZ ohitti Rättvikin raakapuujunassa ja lähti selättämään Tällbergin nousua. Olisi ollut videokameralle töitä, jos olisi tiennyt etukäteen TMZ:n olevan tulossa. | |
| 15.02.2021 22:38 | John Lindroth: | SJ ja veturisaja R kertakaikkiaan upea kuva Jussilta! | |
| 15.02.2021 23:10 | Hannu Peltola: | R on kyllä upea veturi, kuten on myös kuvakin! | |
| 16.02.2021 14:53 | Eljas Pölhö: | Ruotsalaisilla Höjerin höyryveturiopin kaavoilla R:n teho on 1634 hv ja vetovoima 18816 kg. Teho tulee kaavasta a * tulipinta. Suomessa a=8,14 mutta SJ:llä a vaihtelee kaavan kautta ja R:llä max 8,3 (a=hevosvoimia tulipinnan neliömetrejä kohden) Vetovoima tulee 2-sylinterisellä tulistinveturilla kaavasta max = (työpaine kg/m2 * sylinterin halkaisija cm:ssä potenssiin 2 * iskunpituus m:ssä) jaettuna vetopyörän halkaisijalla metreissä. Sama R:n lukuarvoissa = (12 * 70 * 70 * 0,64) : 1,3 = 28948. Koska höyryveturissa sama työpaine ei vaikuta koko iskunpituuden ajan, asetetaan kerroin keskimääräistä painetta varten suurimmalla täytöksellä. Suomessa ja Ruotsissa tämä kerroin on 0,65 - Saksassa 0,75 - Englannissa ja useilla yhtiöillä USA:ssa 0,85 (kompoundeilla on Ruotsissa 0,47). Täten 0,65 * 28948 = 18816 kg. Tr2:lle sain samalla kaavalla 17647 kg (17780 lienee pyöristetty jotain arvoa; englantilaisella kertoimella olisi 23077 kg) |