16.09.2006 / Kerava, Kytömaa (uusi)
16.09.2006 Mäntsäläläisten opettajien tilausjuna M511 (Sm2 6x78) on valmiina siirtymään oikoradalle pohjoismaiden ainoasta suurnopeusvaihteesta, jossa suurin sallittu nopeus on 160 km/h.
Kommentit
| 18.09.2006 01:09 | Teemu Lokka: | kuis lujaa te kaahasitte samilla tuohon? | |
| 18.09.2006 01:12 | Pauli Kyllönen: | Eipä sitä voi kuin vaan 120 km/h:ssa ajaa. | |
| 18.09.2006 08:25 | Ville Lindblom: | Eipä tuo 160km/h tunnu kovin "suurnopeudelta". Suomessa voisi vähän uudistaa tuota suurnopuskäsitettä ja yrittää pysyä menossa mukana. Samalle tasolle kun pääsisi kaiken maailman Saksojen ja Ranskojen ym maiden jossa suurnopeusjunat ovat nimensä mukaisesti suurnopeusjunia. Mutta eipä Pendolinolla taida pysyä ICE:n tai TGV:n perässä. Japanin luotijunista puhumattakaan... | |
| 18.09.2006 08:34 | Kimmo Pyrhönen: | Kyllähän perässä aina pysyy ja helposti, välimatka vain kasvaa! :D | |
| 18.09.2006 09:28 | Tomi Lapinlampi: | Ainoasta? Eikö vastakkaiseen suuntaan eli Helsinkiä kohti mentäessä liitytä päärataan Sn160-vaihteen kautta, vai pitääkö siellä jarrutella enemmänkin? | |
| 19.09.2006 19:47 | Tuukka Ryyppö: | Itseasiassa kyllä pendojen ja joidenkin ICE:jen huippunopeudet on yllättävänkin lähellä toisiaan. ICE-T:llä et pääse kuin kahtasataa, eikä ICE2:kaan mene kuin 250km/h. Nopeudet kaivoin täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/InterCity_Express . | |
| 19.09.2006 19:48 | Tuukka Ryyppö: | Tietysti pätkät joilla täyttä vauhtia pääsee ovat jotain vähän eri luokkaa kuin tuo Suomen viitisenkymmentä kilometriä, mutta itse kalusto kyllä kykenee ihan vertailukelpoisiin nopeuksiin. | |
| 19.09.2006 19:50 | Tuukka Ryyppö: | Ja ainakin sivun http://en.wikipedia.org/wiki/Shinkansen mukaan perinteisentyyppistä rataa käyttävät Shinkansenitkin ovat osapuilleen noissa samoissa nopeuksissa. | |
| 19.09.2006 20:37 | Väinö Savela: | Kuvatekstin suurnopeuskäsite viittaa vaihteen poikkeavaan raiteeseen ja kyllä minä laskisin 160 km/h nopeuden suurnopeusvaihteeksi ihan eurooppalaisenkin mittapuun mukaan. Täsmennetään vielä, että 160 km/h vaihteita on kaksi, siis myös se vastakkaisen suunnan vaihde. Ja tuo Saksan ICE-T kulkee 230 km/h Hampurin ja Berliinin välillä. | |
| 20.09.2006 18:24 | Ari Palin: | Onko Keravan raiteet 1 ja 4 oikorataan liittävät vaihteet 140 km/h:n vaihteita? | |
| 20.09.2006 18:32 | Otto Tuomainen: | Olisivatkohan 80 km/h:n vaihteita? | |
| 20.09.2006 20:09 | Ari Palin: | Jos ovat, niin siinä lienee sitten syy siihen, miksi Keravalta lähtevät Z-junat usein siirtyvät heti asemalta lähdettyään kaukoliikenteen raiteelle eli yhden raiteen verran lännemmäksi eivätkä kulje samaa raidetta asemalta suoraan oikoradalle. | |
| 20.09.2006 21:45 | Väinö Savela: | Jep, 80 km/h vaihteita ovat. Ja juurikin tämän takia Z-junien kannattaa molempiin suuntiin "koukata" pääradan kautta, jollei siellä muuta liikennettä ole. Sen kerran kun itse tulin Z-junalla pohjoisesta, käytettiin kuitenkin oikoradan liittymässä noita 80 km/h vaihteita ilman näkyvää syytä. Miten lie yleensä? Pohjoiseen mennessä koukattiin pääraiteen kautta. Tähän on poikkeuksena ainakin 16.01 ja 17.01 lähtevät Z-junat, koska heti näiden perässä tulee tunnukseton lähijuna päärataa. | |
| 20.09.2006 22:09 | Otto Tuomainen: | Näyttäisi siltä, että Z-junat käyttävät aina 80 km/h vaihteita Kytömaalla Haarajoen suunnasta tultaessa. | |
| 20.09.2006 22:39 | Ari Palin: | Ennen Keravan ratapiharemonttia 2000-luvun alussa, jolloin raiteelta 3 lähtivät asemalla pysähtyvät junat pohjoiseen, pohjoispään vaihteratkaisu oli sikäli mielenkiintoinen, että raiteelta 3 pääsi siirtymään raiteelle 2 (eli itäiselle pääradan raiteelle) joko pitkien tai lyhyiden vaihteiden kautta. Lyhyet vaihteet kuuluivat vaihdekujaan, joka pohjoiseen mentäessä alkoi raiteelta 1 koukaten raiteen 3 kautta takaisin raiteelle 1. Sitä en muista, oliko tästä vaihdekujasta rakennettu edelleen yhteys idemmäksi K-junien seisontaraiteelle. Lisäksi oli rakennettu em. pitkät vaihteet (sn80 vai sn110?) vaihdekujan pohjoispuolelle ja niiden kautta pääsi raiteelta 3 vain raiteelle 2, ei siis 1-raiteelle saakka. Tuolloin asema-alueen pohjoispää poikkesi siltäkin osin nykyisestä, että alikulun paikalla oli äänivaroituslaitoksellinen (ja olikohan myös punainen vilkku?)laituripolku raiteiden 1-3 yli. Myös Keravan ratapihan eteläpäässä oli lyhyet vaihteet ja joukossa myös risteysvaihde. Tavallaan eteläpäässäkin oli vastaavat pitkät vaihteet (sn110), mutta ne olivat niinkin kaukana kuin Savion eteläpuolella. Keravan eteläpään lyhyet vaihteet olivat vähällä ehtiä koitua myös erään IC-junan turmioksi 7.12.1998, kun kyseinen juna ajoi poikkeavalle noin 100 km/h: http://www.onnettomuustutkinta.fi/2459.htm (Ylläpito muokannut 29.12.09 13:57) |
|
| 20.09.2006 22:41 | Ari Palin: | Omituista, että tuo edellinen kommentti tuplaantui, vaikka pastesin koko tekstin ctrl+v:llä kerralla. Yleensähän se on estänyt sen. | |
| 20.09.2006 22:43 | Ari Palin: | Muistinkin näköjään väärin tuon IC-junan nopeuden, sillä tuo onnettomuustutkintakeskuksen raportti sanookin, että nopeus oli 77 km/h eikä 100 km/h. | |
| 14.01.2007 14:53 | Olli Aalto: | Itse näin 13.10.06 S76:ssa infomonitorista kuinka nopeus hiljentyi 223km/h -> 157km/h. Sitten kuski lähti taas huristelemaan kahtasataa. 08.12.06 taas samassa junassa oikoradalta poistuttaessa nopeus hiljentyi jyrkästi 225km/h -> 80km/h. Arvatenkin kuljettiin eri vaihteista. Ja kuljettajalla otti siinä vaiheessa niin paljon hemaan, että lähettiin ajamaan 205km/h. Me, jotka jäimme Tikkurilassa pois, kaaduimme toistemme päälle. Se kuljettaja oli täys kaahari. | |
| 14.01.2007 16:17 | Juhani Pirttilahti: | Mahdollista? Ei. | |
| 14.01.2007 17:25 | [Tunnus poistettu]: | Sputken kommentti on vähän ristiriitainen: "me, jotka jäimme pois, kaaduimme". Eli kaatuminen on tapahtunut imperfektimuodon vuoksi poisjäämisen jälkeen laiturilla, lähibaarissa tai jossain muualla kuin junassa. Tällöin kuskin osuus muualla kuin S76:ssa kaatumiseen on vähäinen, jottei jopa merkityksetön. 223 tai 225 Km/h sn 220-radalla on mittarivirheen ja JKV:n sallimissa rajoissa, joten jos kuski olisi ajanut tutkaan, Sm3-kortti tuskin olisi lähtenyt kuivumaan Ilmalan tallipässin hyllylle. | |
| 14.01.2007 20:19 | Tuukka Ryyppö: | Jos nyt jätetään mierenneuken väliin, niin ehkäpä tuo tarkoittikin, että "ryhmä pois jääneet olivat myös ryhmä kaatuneet". Itse asiassa en olisi alkuunkaan varma siitä, että imperfektimuotoisten ilmausten edes tarvitsee kieliopin mielestä olla kronologisessa järjestyksessä. Vaikka kaatuminen olisikin tapahtunut junassa ennen junasta poistumista, ovat molemmat silti tapahtuneet menneisyydestä. Ne, jotka olivat nousseet ylös istuimiltaan vaeltaakseen kohti ovia lentelivät ympäri junavaunua kuka minnekin. Vähän kököstihän tuo asia on ilmaistu, mutta ei pitäisi olla hirveän vaikea päätellä, mitä oikeasti tarkoitettiin. | |
| 14.01.2007 20:30 | Tuukka Ryyppö: | Noi onnettomuustutkintalautakunnan suositukset tähän vaaratilanteeseen liittyen ovat kyllä aivan pöntön oloisia (tosin tämä melko maallikon silmin. Tietoni rajoittuvat pääosin wanhan kunnon railsimin pelaamiseen). Tuossa sn35 -opasteen korotuksessa erillisillä numeroilla oli ideana, että jos kuski ei onnistu saamaan selvää numerosta, hän ajaa sitten sen 35km/h. Eli periaatteessahan tuo on ihan turvallista puuhaa ollut - olettaen, että vekeille on korostettu, ettei kannata yrittää arvailla, että mikä numero olisi pitänyt nähdä. Lisäksi ajatus sn35:n merkitsemisestä valo-opasteella tuntuu suorastaan vaaralliselta. Kyllä lisätiedon puuttuminen (ainakin jos epäselvässä tilanteessa ajetaan 35km/h lisätietojen saamiseen asti) on selkeämpää, kuin muulta lisätiedolta näyttävän lisätiedon antaminen. Kyllä valo-opasteen puuttuminen on helpompi huomata kuin se, ettei siinä opasteessa luekaan 8 vaan 3,5. | |
| 15.01.2007 02:19 | Juhani Pirttilahti: | Nykyään tuota ongelmaa ei enää ole, kun valo-opastimet on surutta poistettu. | |
| 15.01.2007 02:20 | Juhani Pirttilahti: | (Siis ne numero-valo-opastimet) | |
| 16.01.2007 14:42 | Olli Aalto: | Eikä se ollut mikään onnettomuus. | |