31.08.2006 / Chemnitz, Saksa, Saksa
31.08.2006 772-sarjan moottorivaunu "dieseli-puolella", jossa voidaan ajopelit tankkauksen lisäksi myös täydentää hiekalla. Vaunun sn 90km/h, teho 180hv ja paikkaluku 51+3.
Kommentit
| 16.01.2011 22:02 | Joni Lahti: | Entisen DR:n (DDR) sarja 171/172. Kansa antoi tälle lättähatulle useita lempinimiä kuten Ferkeltaxe, Blutblase, Rüttelplatte tai Sandmännchen eli jotakin vapaasti juoppotaksi, verikupla tai mikä se liekään rakko tai tippa, tärinälevy (onko?) taikka joki täristin sekä (pikkuinen) nukkumatti. Saksaa ja paikallisia sanontoja osaavat, korjatkaa. Näitä ajettiin yhdistelminä vetovaunu (VT) +liitevaunu (VB) tai 2 liitevaunua (VB) taikka kaksi yksikköä yhdistettynä. Oli myös ohjausvaunuversiokin (VS). Lisää tästä lätästä: http://www.wisentatalbahn.de/schienenbus/ | |
| 16.01.2011 22:07 | Joni Lahti: | Aika hyvää lisäinfoa asiasta: http://ferkeltaxe.wordpress.com/entwicklung/bau-und-betrieb-d/ | |
| 17.01.2011 09:55 | Leo Männistö: | tuo "-chen" liite kuvaa aina jotain pienehköä ja vastaa aika hyvin suomen "-nen" loppua. Esim olut voi olla "bierchen", olunen tai joulukalenterissa "türchen" eli luukkunen. Ferkel taasen tarkoittaa porsasta. Mainittakoon muuten ohimennen, että nykyisestä liittokanslerista käytetään myös sangen laajasti Ferkel- nimitystä. | |
| 17.01.2011 10:34 | Joni Lahti: | -chen on diminutaavin tunnus. Sen lisäksi vartalossa tapahtuu umlaut, jos on mahdollista siis, a->ä, u->ü jne. Näin mann -> männchen, mies ja "pieni" mies (miehinen olisi varmasti harhaanjohtava käännös!) Samalla tavoin tyttö(nen) on mädchen ja pikku Hans on Hänschen, jota ei pidä ääntää kuin keskellä olisi suhuäänne vaan reilusti s ja ch eri äänteinä. - Onko noilla muilla lemppareilla jokin piilotettu tarkoitus, sitä en tiedä. Osoitteessa http://marjorie-wiki.org/wiki/Spitznamen_verschiedener_Lokomotiv-_und_Triebwagenbaureihen löytyy pitkä lista rautatiekaluston lempinimiä. | |
| 17.01.2011 23:02 | Joni Lahti: | Kun tuota lempinimilistaa katselee, tulee väkisinkin mieleen, että suomalaisten antamat lempinimet ovat aika kesyjä; Motti, Heikki, Kana, Risto, Ukko-Pekka, Lättähattu, Porkkana, Susi jne. Saksalaisten listalla on mm. Ambulanssi, Sinen Pukki, Silitysrauta, Lollo, Älykkö, Rautasika, Porsastaksi, Verirakko (tai mikä se on), Aivokasvain, Perunankeitin, Pottunenä, Paukkusähiäinen, Paikallisloota, Valas, Valkoinen Jätti, Sambavaunu jne. Listalla on muitakin kuin saksalaisia kohteita. Näin äkkisiltään käännettyinä nimet kuulostavat astetta kantaaottavimmilta kuin suomalaiset nimet. Kirjoitin muuten nimet isoilla alkukirjamilla kuten erisnimet konsanaan, aivan harkitusti. - Muuten, kun leipä on das Brot, niin mikä on siitä johdettu diminutiivi das Brötchen? Ei, ei se ole pikkuleipä eikä öylätti, vaan lähinnä sämpylä. | |
| 17.01.2011 23:51 | Kimmo T. Lumirae: | Schwützerdütschissähän diminutiivi on -li. Eli sämpylä on das Brötli. Ja pienoisrautatie Isebä(ä)nli :o} Saksalaisten nimilistaan vielä Paukkusammakko, joka on siis eräänlainen (vihreä) sähikäinen. Hollantilainen moniovinen paikallisjuna "de Blokkendoos" on kuulemma suomeksi jokseenkin "lipasto". | |
| 18.01.2011 00:27 | Leo Männistö: | Ja Berliinin murteella (jota sattuneesta syystä itse jonkin verran osaan) Brötchen on nimenomaan sellainen vaalea kivisaippua, joita saa leipomosta 10-15 sentillä kappale. Schrippen on kai yleisempi nimitys rämpylälle, mutta Brötcheniäkin käytetään sangen usein. Näin aiheen ohi voinee todeta, että saksan "opiskelu" (lähinnä siis keskustelemalla kollegoiden kanssa töissä olen kielitaitoni hankkinut.) on sikses hankalaa, että joka asialle (aivan kuten suomessakin) on n. 10 eri tapaa sanoa se. Lisäksi murteiden väliset erot ovat (aivan kuten suomessakin) erittäin suuria, esim. Plattdeutsch vs. Berlinisch. | |
| 18.01.2011 01:10 | Tuukka Ryyppö: | Sanassa Sandmännchen ei ole veturityypin lempinimenä relevanttia, että pääte -chen on diminutiivipääte, koska lempinimi viittaa yksiselitteisesti Nukku-Mattiin, jonka nimi on saksaksi Sandmännchen eli Hiekkamiekkonen. Brötchen on yleisnimi kaikille sämpylöille ja sitä käytetään käytännössä koko Saksassa. Sellainen vaalea, täynnä lisäaineita oleva aamiaispöytään tarkoitettu palasaippua on Schrippe. Baijerissa käytetään sämpylästä ruotsista tuttua sanaa Semmel. Plattdüütsch muuten ei ole saksan murre sen enempää kuin viro on suomen murre ;) | |
| 18.01.2011 02:00 | Leo Männistö: | Noilla Schrippeillä muuten vois pelata vaikka pesäpalloa, jos ei oikea peliväline satu olemaan käsillä. Luokitellaanko ne muuten edes elintarvikkeiksi, vaikuttavat nimittäin joltain teollisen prosessin ylijäämäkuonalta. | |
| 18.01.2011 02:22 | Tuukka Ryyppö: | Olen samaa mieltä niiden outoudesta. Jotta konteksti kuitenkin pysyisi selvänä: Kyseessä on sisällöllisesti melko täsmälleen sama tavara kuin Suomessa myytävät Muhkut sun muut hötösämpylät, mutta nuo saksalaiset lisäainevehnäpölpyrät ovat kuoreltaan mukavan rapeita ja maistuvat oikeastaan aika hyviltä. Suomalaisten syömiin "sämpylöihin" verrattuna siis ei mitenkään erikoisen kammottavaa kamaa. | |
| 17.12.2017 23:30 | Esa J. Rintamäki: | Ja vekkuli piirre saksankielessä.on se, kun vaikka kuinka pitkässä ja sisältörikkaassa lauseessa aivan kaikki muuttuu päinvastaiseksi, kun lauseen loppuun laitetaan "um". | |
| 17.12.2017 23:36 | Petri P. Pentikäinen: | Vorgin uusi ennätys - 44 kommenttia vuorokaudessa. | |
| 18.12.2017 08:33 | Tuukka Ryyppö: | Missä? Tähän on tullut enimmillään neljä kommenttia vuorokaudessa. Vai onko ennätys tarkoitus rikkoa juuri nyt? 41 jäljellä siis. | |
| 18.12.2017 11:28 | Juhana Nordlund: | Ei PPP tarkoittane esittämällään lukemalla vain tämän kuvan kommentteja. Mutta tämän kuvan kommentointiin kyllä liittyy lukema 44 kommenttia / vrk, kun vain keksii mistä se muodostuu. Sitä en kylläkään ollut huomannut, että tällä saavutuksella olisi rikottu ennätyksiä. Niinkin on aivan hyvin voinut tapahtua. Hyvä että kuvat herättävät ajatuksia. |
|
| 18.12.2017 12:06 | Jouni Halinen: | 17:ta päivän kommenttien kokonaissaldo on noin 80 kommenttia, en kyllä keksi "44" tarinaa vaikka kuinka funtsin. Älkää vielä paljastako PPP ja Juhana juttua, jos joku muukin sen vielä ratkaisee? | |
| 30.12.2017 00:22 | Petri P. Pentikäinen: | Sitä paitsi 86/vrk on nykyään (29.12.-17) ennätys. | |
| 30.12.2017 00:45 | Jorma Toivonen: | Koskahan rikkoontuu "satanen"? | |
| 30.12.2017 23:10 | Ari-Pekka Lanne: | On mullakin pistänyt silmään tämän puheena olevan »kommenttigenun» käsittämätön tietomäärä ja selittämätön kyky jotenkin prosessoida ja printata se vorkkikommenteiksi. Kommenttia on pukannut parhaimmillaan minuutin-parin välein. Tiukkaa, täsmällistä tavaraa rautatievaunuyksilöiden vaiheista sekä jo iäksi hävinneiksikin luultuja tiedonjyväsiä menneestä rautatiemaailmasta ja vähän muustakin maailmasta. Välistä sekaan sattuvat humoristiset pilkahdukset ovat ikään kuin muistuttamassa, että kyseessä ei ole eksklusiivinen supertietokone ‒ kuten näytteet tiedonkäsittelykapasiteetista antavat ymmärtää ‒, vaan siltikin humaani ihminen. | |
| 31.12.2017 09:37 | Jouni Hytönen: | Hyvä vain, että foorumille on puhallettu uutta eloa. Välillä on ollut päiviä, jolloin 10 kommenttia kaikilta yhteensä on ollut korkealle asetettu rima. | |
| 31.12.2017 10:33 | Jimi Lappalainen: | EJR:n tieto pitäisi hetimiten dokumentoida talteen jonnekin muuallekin kuin tänne "pysyväisarkistoon". | |
| 31.12.2017 12:04 | Petri Sallinen: | Loistavaa dataa! Ilmeisesti käytössä on kohtuullisen laaja vaunukortisto. | |
| 31.12.2017 16:41 | Niila Heikkilä: | Jep. Runsaasti asiatietoa sisältäviä kommentteja on ilo lukea vaikka niitä olisi vähän enemmänkin. Hyvää verrokkia joskus takavuosina sattuneisiin ylilyönteihin, joissa jotkut luulivat kommenttikenttää chat-palstaksi. Ne päättyivät usein siihen että käyttäjänä näkyi lopulta "tunnus poistettu". |
<< Kuvalista
>>